Image

Missä on kotisi?

Missä on kotisi?

Suomen Saksan-instituutin johtaja Laura Hirvi ja Suomen Benelux-instituutin johtaja Aleksi Malmberg kirjoittivat Imageen vieraskynän kodista ja kotimaasta
Teksti Laura Hirvi, Aleksi Malmberg
Mainos

Ihmiset ovat olleet liikkeellä kautta aikojen. He ovat matkustaneet ja muuttaneet yli rajojen – vapaaehtoisesti tai pakon alla. Tämän päivän liikkuvuus eroaa menneestä ennen kaikkea mittakaavaltaan. Yksi konkreettinen tapa hahmottaa liikkuvuutta on lähestyä sitä kodin näkökulmasta. Mitä koti tarkoittaa ihmisille jotka muuttavat paikasta toiseen? Miten ihmisten liikkuvuus vaikuttaa siihen miten koti ja kotimaa ymmärretään? Voiko koteja olla useita, keiden kanssa kokemuksen yhteisestä kotimaasta voi jakaa?

Koti on yksinkertainen sana, joka on täynnä merkityksiä. Ei ole sattumaa, että internet koostuu ihmisten ja organisaatioiden kotisivuista, urheilussa puhutaan niin kotijoukkueesta kuin vaikka pesäpallossa kotipesästä. Uskonnoissa ja taruissa on omat kotijumalansa ja kotitonttunsa, musiikissa jännitteisestä dominanttisoinnusta paluu pääsävellajin perussointuun vertautuu kotiinpaluuseen.

Tunne kodista on keskeisimpiä ihmisen identiteetin peruskiviä, josta käsin maailmankuvamme rakentuu jo lapsesta saakka. Koti on on paitsi fyysinen paikka, myös ja ehkä ennen kaikkea henkinen tai emotiaalinen tila. Se on turvapaikka, se kertoo meille mihin kuulumme. Me rakennamme itse tyhjät huoneet, ja täytämme ne huonekaluilla, tuoksuilla ja äänillä – ja kodin sisempään tai ulompaan piiriin hyväksymillämme ihmisillä.

Kun viime itsenäisyyspäivänä Helsingin vihmaiseen ulkoilmaan lähti osoittamaan mieltään kaksi vastakkaista ryhmittymää, heitä yhdisti se, että kaikki marssivat kaduille puolustamaan ”kodiksi” kokemaansa asiaa. 612-kulkueen mielenosoittajat huolehtivat rajojen sulkemisesta, jotta ”muukalaiset” pysyisivät poissa meidän kotimaastamme.  Vapaus pelissä -kulkue puolestaan vastusti sitä, että ”äärioikeisto marssii kaduillamme”, siis meidän kotikaupungissamme.

Pakolaiskriisin esiinnostamat ylilyönnit onkin nähtävissä tunnereaktiona kodin muutoksen edessä. Kotimaa Suomi ja sen kulttuuri ovat liikkeessä. Kun pakolaisina omaksi kodiksi koettuun ympäristöön tulee vieraita kutsumatta, on kokemus järkyttänyt joidenkin ihmisten tunnetta perusturvallisuudesta. Myös jokainen täältä turvapaikkaa hakeva pakolainen on joutunut jättämään oman kotinsa taakseen.

Kodittomuus – henkinen ja fyysinen – on suurimpia onnettomuuksia mitä ihminen voi kokea. Se juuri on alusta radikalisoitumiselle ja ääriteoille. Siksi kodittomuuden tunteen ennaltaehkäisy on keskeisimpiä tehtäviämme niin kantaväestön kuin tänne muuttaneiden keskuudessa. Se vaatii aktiivista kuuntelua ja ristiriitojen rakentavaa ratkaisua. Olennaisinta se, kuinka muut reagoivat meihin. Olenko tervetullut tänne? Tervehditäänkö minua rappukäytävässä, havaitaanko minua lainkaan, sivuutetaanko minut vai hyökätäänkö minua vastaan? Vastauksista riippuu, miten ihminen itse pystyy osallistumaan yhteiseloon ja antamaan oman rakentavan panoksensa.

Suomen täyttäessä 2017 sata vuotta juhlimme nimenomaan kotimaan itsenäisyyttä. Silloin myös Suomen Pariisin, Berliinin, Lontoon sekä Benelux-maiden kulttuuri-instituutit toteuttavat laajan mobile home –hankkeen, joka pureutuu kodin merkityksiin ja tulevaisuuteen eri näkökulmista.

Kuva: Pirita Männikkö

Laura Hirvi, © Suomen Saksan-instituutti/Rosa Bodenstab

Julkaistu: 5.2.2016