Eeva

Minna Tervamäki ja Mika Järvinen: ”Suhteessamme on tilaa molempien intohimoille”


Kun Minna Tervamäki ja Mika Järvinen selvisivät Thaimaan tsunamista, he päättivät lopettaa jahkailun ja ryhtyä tavoittelemaan unelmiaan. Nyt pariskunta on toteuttanut haaveen, joka muhi heidän mielessään viisitoista vuotta.
Kuvat Petri Mulari

Pariisilaisissa filosofikahviloissa kihisi keskittynyt ja tiivis tunnelma. Paikallisissa kuppiloissa järjestetyt keskusteluillat vetivät väkeä, ja tanssija Minna Tervamäki ja yritysvalmentaja Mika Järvinen seurasivat uutta konseptia ihaillen.

Kumpikaan ei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Oli vuosi 2004.

”Juttelimme, että olisipa upeaa ruveta järjestämään keskusteluiltoja, joissa kokoonnutaan inspiroivien ihmisten alustamana mielenkiintoisten aiheiden pariin ja herätellään katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta”, Mika kertoo.

Samalla Mikan mieleen välähti ajatus nimestä HOI, House of Inspiration, eli vapaasti suomennettuna Inspiraation koti.

Tanssijana ja koreografina työskentelevä Minna Tervamäki, 50, loi pitkän uran Suomen Kansallisoopperan baletissa. Mika ”Luigi” Järvinen, 52, on puolestaan vetänyt yrittäjänä kaksikymmentä vuotta yritysvalmennuksia.

Kumpikin on aina ollut kiinnostunut paitsi taiteista, myös tieteestä ja ihmisen henkisestä kasvusta.

”Olemme itse tyyppejä, jotka inspiroituvat ihmisistä ja heidän elämäntarinoistaan. Siksi halusimme perustaa paikan, jonne ihmiset voisivat tulla puhumaan omista intohimoistaan”, Minna summaa.

Oikea aika

Pariisin-matkan jälkeen aika ei ollut vielä kypsä. Minnan ura tanssijana vei kaiken hänen aikansa, ja Mika pyöritti omia liiketoimiaan. Idea jäi kytemään molempien mieliin viidentoista vuoden ajaksi.

Jälkikäteen Minna Tervamäki on ymmärtänyt, että unelmat lähtevät vetämään vasta, kun sopiva hetki koittaa. Viime maaliskuussa niin kävi, kun Mika Järvinen päätyi katsomaan Helsingin Iso Roobertinkadulla vuokralla ollutta liiketilaa.

Jo ovelta mies tiesi, että sopiva oli löytynyt. Pariskunta oli kierrellyt vuosien ajan esittelyissä, mutta yksikään paikka ei ollut sykähdyttänyt tarpeeksi. Nyt lyhyen kävelymatkan päästä perheen kotoa löytynyt tila lukitsi päätöksen.

Kahdessa kuukaudessa tila remontoitiin ja luotiin uusi House of Inspiration -konsepti Mikan Kuudes Aisti -yrityksen liiketoimintayksiköksi.

Kuudes Aisti -nimi on peräisin ajatuksesta, että oikeiden valintojen ja parhaiden päätösten tekeminen on hyvin vaikeaa. Siinä kuudes aisti eli intuitioon luottaminen auttaa usein eteenpäin. Itselleen kehittämällä Luigi-lempinimellä Mika haluaa puolestaan osoittaa, ettei kaikkea tarvitse ottaa turhan vakavasti.

Mika toimii yrityksen johtajana, ja Minna on mukana ideoimassa, tuottamassa sisältöjä ja vetämässä puhuja- ja keskusteluiltoja.

Minnan ja Mikan yhteinen tarina alkoi 16 vuotta sitten, kun Mika kaivoi internetistä Minnan sähköpostiosoitteen ja pyysi tätä kanssaan treffeille.

Halu voimaannuttaa ihmisiä

Yhteisiin liiketoimiin ryhtyminen ei pohdituttanut Mikaa lainkaan, mutta Minna pyöritteli asiaa mielessään hetken.

”Minulle ovat tämän lisäksi tärkeitä myös ihan ikiomat juttuni tanssijana ja koreografina. Mikalle tämä on päätyö, minulle sivubisnes. Se on avain yhteistyömme onnistumiseen.”

Halu voimaannuttaa ja energisoida ihmisiä on heille molemmille tärkeää.

”Oma tekemiseni tanssijana ja koreografina tuntuu merkitykselliseltä, kun voin antaa sillä jotakin muille. Voisin tanssia yksin omassa olohuoneessani, mutta silloin en saisi jakaa intohimoani eteenpäin.”

Toukokuussa alkanut toiminta on houkuttanut paikalle paitsi innokkaita kuuntelijoita, myös arvovaltaisia puhujia, kuten laulaja, lauluntekijä Jussu Pöyhösen, psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen ja tennismaajoukkueen kapteeni Jarkko Niemisen.

Koko toiminnan lähtökohta on matalan kynnyksen osallistuminen. Paikalle voi tulla kuka vain: joku kävelee sisään suoraan terapeutilta, toinen ruokakaupasta. Syksyn aikana toiminta laajenee esimerkiksi luovan kirjoittamisen aamuihin, jolloin ihmiset voivat tulla parin tunnin aikana kirjoittamaan yrityksen tilaan rauhassa omia tekstejään.

”Yhdessä oleminen ja yhteinen energia inspiroivat, vaikka tekisi jotain yksinkin. Meillä on rajattomat mahdollisuudet, ja kaikki kiva, mitä ikinä keksitään, on toteutettavissa – vaikka päivädisco, jossa bailataan Michael Jacksonin musiikin tahtiin”, Minna suunnittelee.

”Tarkoituksenamme on tuoda iloa ja inspiraatiota arkeen. Sitä ei ole koskaan liikaa”, Mika sanoo.

Juuri samanlainen kyky haltioitua ja heittäytyä veti myös Minnan ja Mikan toisiaan kohti vuosia sitten.

Kohtaaminen

Talvella 2003 Mika tutustui sattumalta Minnaan juhlissa. Seuraavana aamuna hän etsi internetistä tapaamansa viehättävän naisen yhteystietoja. Minnan energinen olemus oli tehnyt mieheen vaikutuksen.

Mika löysi sähköpostiosoitteen ja laittoi viestin, jossa tiedusteli, lähtisikö Minna hänen kanssaan katsomaan Stand by Me -musikaalia Savoy-teatteriin. Minna myöntyi. Koko illan ajan he olivat yleisön eläytyvimmät katsojat. He jammailivat musiikin tahdissa ja osoittivat ajoittain äänekkäästi suosiotaan.

”Ajattelin aina, että haluan joskus löytää naisen, jossa veri virtaa vauhdikkaasti. Sellainen Minna todellakin on. Jonkinlainen sielujen sympatia heräsi välillämme heti.”

Yhä edelleen, kuudentoista vuoden jälkeen, yhteiset kulttuurikokemukset ovat merkittävä osa heidän parisuhdettaan.

”On oikeastaan ihan sama, onko esimerkiksi konsertti hyvä vai huono – siitä saa aina jotakin. Juttelemme paljon näkemästämme, yhteisistä elämyksistä ja ajatuksista sekä tunteista, joita taide meissä herättää. Haltioiduimme samanlaisista asioista”, Mika kertoo.

Pariskunnassa on erojakin, ainakin asioiden tekemisen tahdissa.

”Minä olen aika nopea liikkeissäni, mutta Mika on aivan supernopea”, Minna Tervamäki vakuuttaa.

Minnaa ja Mikaa yhdistää kyky haltioitua ihmisten tarinoista, taiteesta ja kulttuurista.

Muutto

Mikan impulsiivisuudesta kertoo kymmenen vuotta sitten tehty päätös muuttaa vaivalla remontoidusta omakotitalosta Vartiokylästä Helsingin keskustaan.

Ajatus kaupunkiin palaamisesta oli herännyt helsinkiläissyntyisen Mikan mieleen lounastapaamisen aikana, ja jo kahden viikon kuluttua omakotitalo oli vuokrattu pois ja uusi vuokrasopimus solmittu. Ajatuksesta ei ollut puhuttu kertaakaan aiemmin.

”Mika on todella hyvä myymään ajatuksia. Hän pystyy markkinoimaan mitä tahansa ja osaa kääntää asiat niin, että hetken päästä huomaan olevani ihan samaa mieltä, ja sitten sitä jo mennään taas.”

Minna ei koskaan harmittele äkkinäisiä muutoksia mutta tiedostaa, että asetelma olisi kuluttava, jos hän ei olisi valmis hyppäämään mukaan miehensä vauhtiin.

”Olen onneksi itsekin kohtuullisen nopeatempoinen ja joustava. Me pääsemme aina kompromisseihin. Ilman Mikan tempoa jarruttelisin ja pohtisin asioita enemmän: miettisin, onko jokin fiksua vai ei. Lopulta tulen kuitenkin aina siihen ajatukseen, että olemme jo viisikymppisiä – nyt kannattaa tehdä, jos mieli tekee.”

Tämä ajatus kirkastui ensimmäisen kerran molemmille jo vuoden 2004 tapaninpäivänä, kun Thaimaan Khao Lakissa lomailleet Minna ja Mika selvisivät kuin ihmeen kaupalla yli kahdensadan suomalaisen hengen vieneestä tsunamista.

Uusi suunta

Minna Tervamäki oli jo pitkään tehnyt tanssikoreografioita omaan pöytälaatikkoonsa, iloksi itselleen. Ajatus koreografin työstä kiehtoi – mutta vasta sitten, kun hän olisi siihen valmiimpi.

Heti evakuointilennon jälkeen Suomessa Minna tunsi, että se hetki olisi nyt.

”Järkyttävän elämänkokemuksen jälkeen tiesin, että unelmiaan ei kannata siirtää. Hengissä selviäminen oli henkisesti vahva kokemus, ja se vaikutti minuun valtavasti.”

Traagisen kokemuksen kautta Minna rohkaistui aloittamaan uran koreografina. Siksi hän ei halua unohtaa tapahtunutta, vaikka muistot ovat kipeitä.

”Sitä kaikkea on välillä hyvä ajatella, koska se muistuttaa minua siitä, että kaikki tapahtuu tässä ja nyt.”

Muutama ystävä lähettää Minnalle yhä syntymäpäiväonnittelut tapaninpäivänä.

”He onnittelevat minua lisävuosista, jotka sain elämääni.”

Myöskään Mika ei halua joutua katumaan kuolinvuoteellaan sitä, että tuli tehtyä liikaatöitä tai että hänen tuli elettyä elämänsä muiden ihmisten odotusten mukaisesti.

”Tsunamin jälkeen minulle vahvistui vielä entisestään ajatus, että haluan kulkea omaa polkuani. Koskaan ei voi tietää, milloin elämä päättyy. Päätin tehdä valintoja siten, että jos törmään kadulla tuttuun, joka kysyy kuulumisiani, haluan aina kyetä vastaamaan vilpittömästi eläväni onnellista vaihetta.”

Onni merkitsee Minnalle ja Mikalle ihanaa perhettä, aikaa läheisille ja ystäville, terveyttä ja merkityksellistä työtä.

”Parisuhteemme hienoin piirre on, että meillä molemmilla on aikaa omille rakkaille jutuillemme. Suhteessamme on tilaa molempien intohimoille”, Mika sanoo.

Minnalle kaikki tanssiin ja taiteeseen liittyvät projektit ovat merkityksellisiä.

”Saatan lähteä kesken perheloman Espanjasta Kajaaniin keikalle, koska se on minulle rakasta ja tärkeää. Työmatkani ovat Mikalle aina ok.”

Minna Tervamäki ja Mika Järvinen perustivat keväällä House of Inspiration -konseptin. Sen kautta he järjestävät keskusteluiltoja, joissa alansa huiput käyvät kertomassa omista intohimoistaan.

Mika puolestaan on intohimoinen golfin pelaaja, joka hoitaa viheriöllä myös ystävyyssuhteitaan. Erään kerran hän kysyi puolisoltaan, sopisiko hänen lähteä pelaamaan. Minna vastasi, ettei tiennyt, millä oikeudella voisi kieltää miestään tekemästä jotain, joka oikeasti tuottaa tälle iloa.

”Juuri tämä on Minnassa mahtavaa, hänen ajatuksensa ja filosofiansa siitä, että molemmilla pitää olla oma vapautensa.”

Mahtava pikkulikka

Aivan ihana pikkulikka. Mainio tapaus. Minna ja Mika kuvailevat viisivuotiasta, syksyllä esikoulun aloittavaa tytärtään avoimeksi lapseksi, joka hakee ihmisiin kontaktia helposti.

Mikalla on edellisestä liitostaan yksi lapsi, nyt jo 20-vuotias poika.

”Mahtava poika”, Mika sanoo ja hymyilee.

Poika asui aiemmin osittain Minnan ja Mikan kanssa, mutta muutti omilleen puoli vuotta sitten. Nyt perhe on totutellut kolmen hengen arkeen. Muutosta huolimatta sisarusten suhde on pysynyt läheisenä.

”Välillä aikatauluissa on säätämistä, koska olemme molemmat yksityisyrittäjiä ja työaikamme ovat epäsäännölliset. Katselen yhteisestä sähköisestä kalenteristamme, missä kaupungissa Mika milloinkin viilettää”, Minna toteaa.

”Yhteinen kalenteri on siitä näppärä, että koko ajan tietää, missä vaimo on”, Mika sanoo ja virnistää.

Arjen vastuut lutviutuvat kuitenkin tasaisesti ilman kummempaa vääntöä. Se, joka ehtii, kokkaa tai vie lapsen päiväkotiin.

”Vapaa-aikana meille on tärkeää viettää aikaa yhdessä omalla jengillä. Ulkoilemme paljon, käymme kävelyillä ja puistoissa leikkimässä”, Minna kertoo.

Tytär lähtee mieluusti mukaan myös konsertteihin ja muihin kulttuuririentoihin.

”Hän viihtyy aikuisten seurassa ja juttelee muiden kanssa kuin yksi meistä. Meille on lähes aina itsestäänselvää, että lapsi lähtee illalla mukaamme ravintolaan, jos menemme ystäviemme kanssa syömään”, Mika sanoo.

Kummallekin vanhemmuus on tasavertainen suhde ilman miesten ja naisten perinteisiä rooleja. Minna lähti työmatkoille jo pian lapsen syntymän jälkeen.

”Halusin alusta lähtien, että homma toimii isän kanssa ihan yhtä hyvin kuin äidin. En kokenut tarvetta olla korvaamaton.”

Kummankaan mielestä vanhemmuus ei ole muuttanut heidän keskinäistä suhdettaan.

”Yhteytemme on säilynyt yhtä vahvana kuin ennenkin. Yhteinen vanhemmuus on ollut meille suuri lahja: uusi ihminen on tullut tähän peliin mukaan”, Mika kertoo.

Eri mieltä saa olla

Vain yksi kunnon riita – tai ehkä kaksi. Pitkän suhteensa aikana Minna ja Mika ovat huutaneet toisilleen hyvin vähän.

”Emme juurikaan riitele. Minna saattaa joskus suuttua minulle, mutta minun kanssani ei voi riidellä. Voimme olla eri mieltä asioista, mutta riitelemään en suostu.”

Minna ei ole asiasta täysin samaa mieltä.

”Meillä taitaa olla asiasta erilainen käsitys. Minä kyllä välillä riitelen ja saatan tulistua aika helpostikin. Olen meistä voimakkaammin reagoiva ja helpommin tunteiden vietävissä”, Minna kertoo.

Toki Mikallekin nousee negatiivisia tunteita, mutta hän haluaa selvittää erimielisyydet aina juttelemalla.

”Tein kauan sitten päätöksen, että vaikka tekisi mieli sanoa kettumaisesti, en sano. Me puhumme aina toisillemme nätisti.”

Jos toisessa jokin piirre ärsyttää, molemmat yrittävät löytää syyn tuntemukseen itsestään: onko päässyt kerääntymään ylikuormitusta tai liikaa stressiä?

”Tietysti erilaiset tunteet pitää sallia ja tarvittaessa pitää voida olla kriittinen. Oleellisempaa on kuitenkin se, liittyykö jokin asia oikeasti kumppaniin vai omaan mieleen”, Minna pohtii.

”Kyse on valinnasta: voin kiinnittää huomiota toisen ärsyttäviin piirteisiin tai siihen, miksi hänestä tykkään. Jos jokin asia Minnassa ärsyttää, ryhdyn aika äkkiä miettimään, mikä tässä mimmissä on mahtavaa.”

Yksi niistä piirteistä on Minnan oikeudenmukaisuuden taju.

”Minna erottaa oikean ja väärän ja kohtelee ihmisiä todella reilusti. Jos hän antaa minulle kritiikkiä, tiedän tasan tarkkaan hänen olevan oikeassa.”

”Ilman Mikaa jäisin jahkailemaan asioita pidempään. Onneksi olen joustava lähtemään mukaan hänen ideoihinsa nopealla vauhdilla”, Minna Tervamäki tunnustaa.

Kirkasta ajatuksia

Fläppitaulu, Mikan työväline, saattaa toisinaan seistä hetkellisesti myös perheen kotona. Mika on sen avulla auttanut Minnaa jäsentämään suunnitteilla olevia tanssiteoksia.

”Ajatusten kirkastaminen toisen kanssa on tärkeää. Autamme toisiamme löytämään oleelliset asiat ja olemme peilinä toisillemme”, Minna kertoo.

Vastaavasti Mika juttelee omia valmennuspuheitaan ääneen Minnalle. Molemmat ovat sopivasti ulkopuolella toisen alasta, jotta voivat tuoda siihen raikasta näkökulmaa.

”Minna lukee paljon, ja hänellä on vahvaa sydämensivistystä. Olen ottanut omakseni monia hänen hyviä ajatuksiaan.”

Toki joskus toiselle on vaikea esittää oikeita, herättäviä kysymyksiä: Mitä haluat sanoa tällä? Mitä haluat tästä jäävän ihmisille?

”Joskus Mika on sanonut koreografiastani, ettei siinä ollut päätä eikä häntää. Innostuessaan ihminen sokeutuu helposti omasta jutustaan. Onneksi osaamme ottaa toisiltamme hyvin palautetta vastaan.”

Vuosien varrella Minna kertoo oppineensa Mikalta kepeämpää otetta paitsi työasioihin myös sen pohtimiseen, mitä muut hänen tekemisistään ajattelevat.

”Aiemmin suhtauduin asioihin vakavammin ja minulla oli tapana tehdä niistä isompia kuin ne olivatkaan. Mika on auttanut kirkastamaan mittasuhteita ja pohtimaan, millä oikeasti on merkitystä. Ilman häntä saattaisin jäädä vatvomaan asioita pidempään. Nyt osaan päästää irti nopeammin, enkä jämähdä negatiiviseen tunnetilaan.”

Mika puolestaan on opetellut Minnan kautta aitoa läsnäoloa.

”Arvostan Minnaa ja hänen empaattista luonnettaan valtavasti. Hän haluaa aidosti hyvää ihmisille ja on kiinnostunut muista. Ihailen sitä paloa, jolla hän välittää asioista. Kun juttelemme, hän on oikeasti siinä, vaikka minun ajatukseni saattavat harhailla. Sitä läsnäoloa toivoisin oppivani vielä lisää.”

Pariskuntaa yhdistää halu elää hetkessä mutta myös rohkeus heittäytyä uuteen.

”Haaveet pitää yrittää toteuttaa heti, jos se vain on mahdollista. Koskaan ei tiedä onnistuuko, mutta ainoa reitti tietämiseen on kokeileminen”, Mika Järvinen sanoo. ●

Haastattelu on julkaistu Eevassa 9/2018. Nettiversiota on muokattu.

Julkaistu: 23.11.2019