Maailman keuhkot palavat. Brasilian ennätysmittoihin kasvaneet sademetsätuhot nostattivat viime viikolla kansainvälisen kriisin, joka nousi otsikoihin myös Suomessa. Neljäsosa maailman hiilivarannosta on sitoutunut Brasilian Länsi-Euroopan kokoisiin sademetsiin, ja niiden tuho tekisi tyhjäksi monet ilmastokriisiä torjuvat toimenpiteet.

EU ja Brasilia neuvottelivat yli 20 vuotta ennen kuin ratifiointivaiheessa oleva Mercosur-vapaakauppasopimus saatiin aikaan. Nyt kiistellään siitä, voisiko sopimusta käyttää Brasilian painostamiseen metsätuho- ja muissa ympäristökysymyksissä: tulisiko sopimusprosessi keskeyttää vai peräti laittaa maa kauppasaartoon.

Ainakin Ranska ja Irlanti ovat ilmoittaneet, etteivät suostu allekirjoittamaan sopimusta ennen kuin äärioikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro hallintoineen muuttaa ympäristölinjauksiaan.

Kauppasaarto taas tarkoittaisi käytännössä kieltotulleja Brasilian tärkeimmille vientituotteille eli naudanlihalle, soijasta tehdylle rehulle, puulle ja mineraaleille.

– Brasilia on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, ja toimet Amazonilla ovat voimakkaasti ristiriidassa sen kanssa. Suomi tekee töitä EU-puheenjohtajamaana eri rintamilla. Pääministeri Antti Rinne (sd.) tuo asian Euroopan neuvoston kokoukseen. Oleellista on, että unioni toimii yhtenäisenä, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) kommentoi Avulle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on tavannut EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin. Haavisto kommentoi toivovansa, että EU-komissio saisi metsäkadon vastaiset päätelmät käsittelyyn Suomen puheenjohtajakaudella.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ympäristösopimuksiin ja pyrkii EU:n puheenjohtajana voimakkaasti profiloitumaan ilmastokysymyksissä, myös globaalin metsäkadon vähentämisessä.

Brasilia on kuitenkin Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Noin 45 prosenttia Suomen tavarakaupasta maanosassa tehdään Brasilian kanssa, ja kauppatase on vahvasti alijäämäinen.

Tuonti Brasiliasta on siis huomattavasti vientiä suurempaa. Ylivoimaisesti tärkein tuote on paperimassa, jota tuotiin Brasiliasta 236 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Suomi vei Brasiliaan muun muassa koneita, laitteita, paperia ja lannoitteita. Muissa tuotteissa Suomi on pieni markkina-alue, mutta suomalaiset juovat brasilialaista kahvia, ja broilerintuotannossa käytetään jonkin verran soijapohjaista rehua.

Suomalaisyritykset (kaikkineen 60) ovat investoineet Brasiliaan, ja Suomessa vientisektori metsäteollisuuden puheita kuunnellaan edelleen herkällä korvalla.

Missä määrin kauppaintressit vaikuttavat siihen, miten Brasilian toimiin otetaan kantaa – ja onko suomalaisyritysten ja konsernien kanssa koordinoitu tilannetta?

– Ulkoministeriö ja suurlähetystöt ovat luonnollisesti yhteydessä yritystahoihin. Kyse on kuitenkin tietojen hankkimisesta ja vaihtamisesta eikä koordinaatiosta, Skinnari vastaa.

Euroopan maista Saksa ja Norja ovat jo lopettaneet tukensa Amazonin suojelua tukevalle säätiölle, koska katsovat, ettei hallinto anna sen toimia sovitusti. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat kritisoineet Bolsonaroa kovin sanoin.

Teollisuusmaiden G7-kokous nosti viime viikonloppuna Amazonin metsäpalot agendalle Macronin vaatimuksesta. Brasilia ei kuulu G7-maihin, ja Bolsonaro syytti Ranskaa siirtomaa-asenteesta.

Viime heinäkuussa yli 340 kansalaisjärjestöä vaati EU:ta lopettamaan neuvottelut Mercosur-maiden kanssa, koska Brasilia rikkoo vähemmistöjen ihmisoikeuksia, tuhoaa sademetsiään ja toimii Pariisin sopimuksen sitoumusten vastaisesti.

Etenkin laittomien metsänhakkuiden on arvioitu lisääntyneen räjähdysmäisesti Bolsonaron aloitettua virassaan tammikuussa. Hallinto on rajoittanut ympäristöjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia sekä siirtänyt valtaa Brasilian maataloussektorille.

Kun Brasilian avaruustutkimuskeskus INPE julkaisi viime kesänä satelliittivalvontaan perustuvat tilastot, joiden mukaan Amazonin metsäkato oli kesäkuussa 88 prosenttia pahempi kuin vuonna 2018, presidentin vastaus oli erottaa keskuksen johtaja ja väittää tuloksia vääristellyksi.

Tropiikin Trumpiksi kutsuttu Bolsonaro on kuitannut palot normaaliksi toiminnaksi, jolla Brasiliassa raivataan metsää maatalousmaaksi. Kun kansainvälisten medioiden toimittajat tenttasivat häntä sopimusrikkomuksesta ja ympäristövaikutuksista, presidentti löi asian leikiksi vertaamalla itseään ”keisari Neroon, joka nyt sytyttää Amazonin palamaan Rooman sijaan”.

Bolsonaron ideologiassa sademetsää saa ja tulee polttaa, jotta länsimaihin myytävät naudanliha ja soijarehu saisivat lisää viljelypinta-alaa ja maan talous kasvaisi. Hän on julkisesti sanonut 60 prosentin Brasilian maaperästä olevan ”käyttökelvotonta”, koska siellä on alkuperäisheimoja ja luonnonsuojelualueita.

Presidentti on myös vihjannut ympäristöjärjestöjen sytyttäneen metsäpaloja kostaakseen rahoitusleikkaukset ja syyttänyt järjestöjä ”ympäristöpsykoosin” lietsonnasta.

Se, missä määrin tällaisessa ilmapiirissä on mahdollista käydä neuvotteluja, on luku sinänsä. Kansainvälisellä yhteisöllä ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää vaikuttaa Brasilian johtoon ja yrityksiin, jotta sademetsän tuhoutuminen ja metsän poltto saataisiin aisoihin.

– Niin yritykset kuin kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mistä tuotteet tulevat ja onko ne valmistettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. On täysin mahdollista, että Mercosur-sopimuksella voidaan painostaa Brasiliaa noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Kauppasota ei kuitenkaan ole kenenkään etu, ja Suomen kaltaisen talouden vähiten, ministeri Skinnari muotoilee.

Lähteet: www.finlandabroad.fi, Maaseudun Tulevaisuus, Reuters, Yleisradio, Global Forest Watch Fires