F1-kilpailussa kaikki on suurta ja kallista, ja niin on tarkoituskin.
Lajin viehätys ei ole pelkästään rinkiä ajavissa autoissa, vaan viimeisen päälle hiotussa tekniikassa, megaluokan show’ssa ja samppanjankosteissa vierasaitioissa.
Vuoden 2012 MM-kausi alkoi 18. maaliskuuta Australian Melbournesta.
Formulasirkus ravaa 20 eri kisapaikan väliä kaikkiaan noin 160 000 kilometrin verran – noin neljä kertaa maapallon ympäri. Autot, varaosat, renkaat, työkalut, tekniikka, varikkopilttuut, kuljettajat ja jopa suuri osa polttoaineesta kulkevat milloin rekoissa, milloin jumbojeteissä tiukoin aikatauluin.
Miten tämä ylipäänsä on mahdollista?
1 Pakkaaminen
Formula-auto koostuu monokokkirungosta eli yksiosaisesta, itsensä kantavasta korista, johon kiinnitetään lisäosina muun muassa moottori vaihdelaatikoineen, pyörät renkaineen, ohjauspyörä ja siivekkeet.
Runko on materiaaliltaan äärimmäisen kovaa hiilikuitua ja kevlaria, eikä se murru rajussakaan törmäyksessä tai sula kovassa kuumuudessa.
Kun autoa siirretään kisapaikalta toiselle, rungosta irrotetaan siivekkeet ja muut ulkonevat osat.
Sen sijaan yksi käytettävistä moottoreista, vaihdelaatikko ja matkapyörät jätetään kiinni autoon, josta tulee tiivis suojapussiin suljettava paketti.
Siivekkeille, pyörien ripustukselle ja kaikille muille osille on tarkkaan määritellyt paikkansa kuljetuslaatikoissa, jotka voivat olla jopa pienen henkilöauton kokoisia.
Laatikot ovat niin kovaa tekoa, että niiden sisältö ei vaurioidu, vaikka ne pudottaisi viiden metrin korkeudelta.
Nykyään F1-kauden aikana sallitaan autoa kohden kahdeksan moottoria, jotka kaikki kulkevat mukana muiden varaosien kanssa.
Helposti rikkoutuvalle etusiivelle saattaa joka kisassa olla mukana autoa kohden jopa viisi varasiipeä.
Hätätapauksessa varasiipiä joudutaan lähettämään lentokoneilla kisapaikalle.
2 Motorhome kulkee mukana
– Jos joku viimeksi 1980-luvulla F1-kisoja paikan päällä katsellut tulisi nyt varikolle, hän luulisi joutuneensa väärään paikkaan, arvelee formuloita vuosikymmeniä seurannut toimittaja ja asiantuntija Erkki Mustakari.
Vielä tuolloin formulatallit pystyttivät varikoille telttoja tukikohdakseen.
Nyt ne on korvattu ultramoderneilla ”motorhomeilla”, liikkuvilla taloilla. Motorhomessa on omat huoneet tallipäällikölle, tekniselle johtajalle, kuljettajille sekä mediatilat tallin omalle tiedotusryhmälle ja oleskelutilat tiloissa vieraileville toimittajille. Kuljettajilla on lisäksi omat suihku- ja peseytymistilat.
Markkinointiosaston vieraita varten löytyy gourmet-keittiö sekä ruokailutilat usealle kymmenelle henkilölle.
– Markkinoinnin tarpeista on tullut joka vuosi tärkeämpää. Homma on riistäytynyt käsistä, Mustakari sanoo.
Esimerkiksi Toyota-talli käytti vuonna 2007 eri yhteistyökumppaneidensa viihdyttämiseen 84 miljoonaa euroa.
3 Logistiikka
Euroopan-kisojen välillä F1-tarpeisto kulkee maanteitse rekkojen kyydissä. Tavara on perillä keskiviikkona, kun kilpailun harjoitukset alkavat perjantaina.
Isommilla talleilla kaluston kuljettamiseen tarvitaannoin seitsemän rekkaa. Jokaisella tallilla on radalla kaksi autoa. Pelkästään autojen, varaosien ja työkalujen siirtäminen vaatii noin neljä rekka-autoa, mutta osiin puretut motorhomet vaativat melkein saman verran kuljetuskapasiteettia.
Ferrarin, McLarenin, Mercedeksen ja Red Bullin motorhomen siirtämiseen tarvitaan yli 10 rekkaa.
Kuljetuslaatikoita pakataan jo kisan ollessa käynnissä.
Kun rekat on lastattu, ne ajavat turvallisuussyistä karavaaneina kohti seuraavaa kisapaikkaa. Muutama vuosi sitten Espanjassa levähdyspaikalle pysähtyneen F1-rekan kuljettajat onnistuttiin ryöstämään.
Muihin maanosiin kalusto matkaa rahtikoneilla. Lontoon ja Münchenin kentiltä lähtevistä kyydeistä vastaa Formula One Management -yhtiö.
Kaukokohteisiin siirtyminen on haastavaa lentoliikenteen, välimatkojen ja aikaerorasituksen vuoksi. Siksi kilpailujen väliin tarvitaan kaksi viikkoa.
Bernie Ecclestonen johtama F1-organisaatio käyttää logistiikan hoitamisessa yhteistyökumppaninaan DHL-yhtiötä.
DHL:n palveluja ei makseta rahassa: suurin osa kuluista kuitataan ympäri maailman eri tiedotusvälineissä näkyvillä mainoksilla, joissa DHL:n ja FI:n yhteys tehdään selväksi.
4 Polttoaine ja renkaat
F1-kilpailussa ajaa 24 autoa. Jokainen niistä kiertää kisaviikonlopun aikana – harjoituksissa ja kisoissa – formularadan noin 270 kertaa. Kierrosta kohden tarvitaan noin 2,5 kilogrammaa polttoainetta.
Erikoisvalmisteista bensiiniä kuluu siis joka kilpailussa yli 16 000 kilogrammaa. Polttoaine on kevyempää kuin vesi, joten määrä vastaa yli 20 000 litraa.
Talleilla on omat sopimuksensa eri polttoainetoimittajien, kuten Elfin, Mobilin, Totalin, Petronaksen Cepsan ja Shellin kanssa. Vain joissakin kisapaikoissa bensiini saadaan paikalliselta toimittajalta.
Useimmiten polttoaine kulkee säiliöautoissa tai rahtikoneissa.
Kisojen aikana kuluu sadoittain renkaita. Formulasirkuksen mukana kulkee koko ajan noin 2 500 rengasta.
Viime vuonna Formula ykkösten renkaista ja niiden kuljetuksesta vastaa italialainen Pirelli.
F1-kuski Fernando Alonson mukaan Pirellin renkaat kuluvat nopeammin kuin aiemmin käytössä olleet Bridgestonet.
5 Kuntosalia, ei tupakkaa
Miljoonapalkkaiset formulatähdet liikkuvat joko omilla tai vuokratuilla yksityiskoneillaan tai vähintäänkin reittilentokoneiden bisnesluokassa.
Tiettävästi vain Michael Schumacherin suihkukone on riittävän iso pystyäkseen lentämään Australian Melbourneen asti.
Kuljettajat lentävät seuraavaan kohteeseen hyvissä ajoin, jotta ehtivät toipua aikaerorasituksesta.
Valtameren taakse kuskit saapuvat jopa viikkoa aikaisemmin.
– Vaatimukset kuljettajien fyysisten valmiuksien suhteen ovat nykyjään niin kovat, että takavuosien rälläämistä ei enää kukaan voi harrastaa.
Kuljettajat pitävät huolta kunnostaan muun muassa treenaamalla jatkuvasti ja noudattamalla oikeita ruokavalioita. Nykykuljettajien joukossa ei ole yhtään tupakoivaa miestä, Erkki Mustakari toteaa.
Formulasirkuksessa tarvitaan paljon muutakin väkeä kuin ratinkääntäjiä, joten mekaanikkojen ja muun tallihenkilökunnan kuljettaminen on monimutkainen palapeli. Yhtä tallia kohti saatetaan tarvita 100–150 hotellihuoneen varaus kisapaikkakunnalta. Suurin osa työntekijöistä viedään kisapaikoille reittilennoilla.
6 Tv-kalusto
Euroopan sisällä kilpailujen televisiointiin tarvittavat autot liikkuvat rekkojen mukana. Kauempana vuokrataan autoja.
Isoilla televisioyhtiöillä on omat lähetysyksikkönsä rekkojen perävaunuissa. Esimerkiksi lähetysoikeudet ostanut suomalainen MTV3 joutuu vuokraamaan lähetystekniikkaa paikan päältä.
Ongelmien välttämiseksi tv-tekniikan virtalähteenä toimivat usein paikallisen verkkovirran sijasta diesel-aggregaatit.
Kukin kuvausoikeudet ostanut televisioyhtiö saa kuvata varikkoalueella ja lehdistötilaisuuksissa haluamiaan inserttejä, mutta itse kisa taltioidaan joko paikallisen tv-yhtiön tai F1-organisaation tekniikalla ja materiaali lähetetään oikeudet ostaneille televisioyhtiöille.
7 Kustannukset
Formulakuskien tulotason voi arvioida.
Esimerkiksi Kimi Räikkönen tienasi maailmanmestaruutensa (2007) jälkeen noin 30 miljoonaa euroa, joista osa tuli palkasta, osa palkinnoista ja osa arvokkaista sponsorisopimuksista sekä mainostuloista.
Kahden vuoden tauon jälkeen F1-radoille palaava Räikkönen tienaa nyt vähemmän, mutta on edelleen yksi sarjan parhaiten palkatuista kuljettajista 10–15 miljoonan euron vuosituloillaan.
Hänen nykyinen sopimuksensa Lotus-tallin kanssa kattaa kaksi kautta.
Toisen suomalaiskuljettajan, Team Lotuksella (nykyään Caterham) viime kaudella 22:nneksi sijoittuneen Heikki Kovalaisen ansiot jäävät pariin miljoonaan euroon.
Yksittäisen formula-auton hinnaksi on osien perusteella laskettu yli viisi miljoonaa euroa.
Rahaa palaa polttoaineeseen ja renkaisiin, testeihin, tutkimukseen ja kehitykseen satoja miljoonia euroja.
Osan kuluista maksaa FOM, osan tallit itse.
Suurten tallien oma osuus on 60–70 prosenttia kokonaiskuluista. Pienillä talleilla on vain 20–30 prosenttia. Kymmenen parhaiten sijoittunutta tallia saa F1-organisaatiolta matkustustukea.
Esimerkiksi Caterham-talli saa viime vuoden sijoituksen (10.) perusteella matkustustukea valtamerten takaisiin kisoihin tämän vuoden aikana noin 30 miljoonaa euroa.
Ison osan FOM:n tuloista muodostavat kalliit lisenssit. Kun Bahrainin-kisa peruttiin viimevuonna arabikevään levottomuuksien vuoksi,
Bernie Ecclestone palautti jo maksetun lisenssimaksun Bahrainin kuningasperheelle. Summa oli kymmeniä miljoonia euroja.
Kisojen televisiointioikeuksista muodostuu valtava summa, samoin sponsorisopimuksista.
Myös tavallinen katsoja joutuu pulittamaan kisojen paikan päällä seuraamisesta aimo summan. Heinäkuun lopussa Budapestissa järjestettävään Hungaroringin-kisaan halvimmat liput yleisen alueen seisomapaikalle maksavat aikuiselta 80 euroa päivässä.
Mikäli mielii päästä seuraamaan kilpailua VIP-katsomosta eli paddockilta, pitää lipusta pulittaa vajaat viisituhatta euroa.
Toki hintaan sisältyvät myös samppanja, sisäfilee ja tuoreet mansikat.
Teksti Tuomas Marjamäki
Kuva McLaren Mercedes
Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 11/12.
