Apu

Miksi nuori tappaa?

Miksi nuori tappaa?

Koulusurmaajille yhteisiä piirteitä kautta maailman ovat koulukiusaaminen, aseharrastus, mielenterveysongelmat sekä vaikeudet ratkaista ristiriitatilanteita, selvitä stressistä ja turhautumisista.
Teksti Marja Aarnipuro
Mainos

Ensimmäinen suomalainen kouluampuminen tapahtui vuonna 1989 Raumalla, kymmenen vuotta ennen Columbian koulusurmia. Hyvänä oppilaana pidetty 14-vuotias ampui kaksi koulutoveriaan oppitunnin alussa. Poika oli varastanut kaksi pistoolia isältään. Opiskelijatoverien mukaan kyseinen poika oli tavanomaista kiinnostuneempi aseista. Myös Jokelan ja Kauhajoen kouluampujat olivat mieltyneet murrosiässä aseisiin ja ryhtyneet ihannoimaan väkivaltaa.

Hyvinkään epäilty ampuja fanitti Facebookissa talvisodan sankaria, tarkka-ampujaa. Ampuja kiipesi tekemään hirvittävät tekonsa klassiselle tarkka-ampujan paikalle eli katolle. Hän harrasti Hyvinkään metsissä innokkaasti sotaa jäljittelevää taistelupeliä. Kiinni otettaessa hän oli pukeutunut maastopukuun.

Sotapeleillä ja väkivaltaviihteen suurkulutuksella on tutkimusten mukaan vaikutusta aggressiivisuuteen taipuvaiseen nuoreen, mutta näin karmeiden tekojen syyt ja motiivit ovat jossain aivan muualla. Ne ovat nuoren omassa päässä.

Koulusurmaajille yhteisiä piirteitä kautta maailman ovat koulukiusaaminen, aseharrastus, mielenterveysongelmat sekä vaikeudet ratkaista ristiriitatilanteita, selvitä stressistä ja turhautumisista. Voiko painimatsin häviäminen matkalla baariin olla tällainen turhauma?

Vanhemmat ovat hädissään. Mitä voimme tehdä tällaisten murhenäytelmien ehkäisemiseksi? Suomalaisen Tiedeakatemian Koulusurmat-kannanoton mukaan hälytysmerkkejä ovat odottamaton vetäytyminen, mieltyminen aseisiin ja väkivallan ihannointi. Ainakin niihin pitäisi puuttua.

Julkaistu: 29.5.2012