Apu

Mikromuovi isompi haitta maalla kuin vedessä – Ihmisen elimistöön kertyy muovia 0,1–5 grammaa viikossa – suurin osa poistuu ulosteen mukana

Mikromuovi isompi haitta maalla kuin vedessä – Ihmisen elimistöön kertyy muovia 0,1–5 grammaa viikossa – suurin osa poistuu ulosteen mukana
Muovin vaikutuksia maaperään ja maalla eläviin eliöihin on tutkittu selvästi vähemmän kuin muovin vaikutusta vesiympäristössä. Tutkijat arvioivat, että muovikuormitus on maalla suurempaa kuin vesistöissä.
Julkaistu: 28.7.2022

Kun muovia joutuu luontoon, se pysyy riesana siellä hyvin pitkään. Se tiedetään, että muovit ovat ympäristölle vakava ongelma, mutta muoviroskan ja mikromuovin aihettamien haittojen selvittäminen vaatii edelleen lisätutkimusta, varsinkin niiden aiheuttama vaara maalla.

Tähän tulokseen tulivat Suomen ympäristökeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kesäkuun alkupuolella julkaistussa tutkimuksessa.Vesistöissä esimerkiksi kalat ja muut vesieliöt voivat takertua suurempiin muoviroskiin. Haitallisimpia ovat ihmisiltä karanneet pyydykset tai niiden jäänteet. Eliöryhmistä taas erityisesti linnut kärsivät suuremmista muoviroskista.

Muovin vaikutuksia maaperään ja maalla eläviin eliöihin on tutkittu selvästi vähemmän kuin muovin vaikutusta vesiympäristössä. Tutkijat arvioivat, että muovijäte vaikuttaa maalla samansuuntaisesti kuin vedessä. Lisäksi muovikuormitus lienee maalla suurempaa kuin vesistöissä.

Vielä huonommin tunnetaan niin sanotun mik­ro­­muovin vaikutus ympäristössä. Mikromuovilla tarkoitetaan kiinteitä, alle viiden millin muovihiukkasia. Myös ihminen altistuu mikromuoveille. Elimistöön niitä tulee arviolta 0,1–5 grammaa viikossa. Suurin osa poistuu ulosteen mukana, mutta pienimpiä mik­ro­­muoveja päätyy esimerkiksi verenkiertoon. Vaikka mikromuovien vaikutus terveyteen on epäselvä, nykyisen altistuksen terveysriskit arvioidaan pieniksi.

Kommentoi »