Apu

Mikko Alatalo: ”Pelottelu ilmastoasioilla ottaa päähän – Kun ei siellä Pielavedellä ratikka kulje!”

Mikko Alatalo : "Ärsyynnyn aina, kun avaan radiokanavia. Siellä kuuluu sellainen konetekno. Tuntuu siltä, että niillä laulajilla on astma. Musiikkituottajat ovat pelanneet liikaa videopelejä. Missä on romantiikka?"
Kuvat Timo Pyykkö

Nuorena ihailin erityisesti Ajankohtaisen Kakkosen lentäviä reporttereita. He paljastivat yhteiskunnallisia epäkohtia. Se innosti minua pyrkimään Tampereen yliopistoon opiskelemaan journalismia. Pääsinkin sinne, ja lopulta myös Ajankohtaiseen Kakkoseen. Minulla on takana loistava tulevaisuus!

Ärsyynnyn aina, kun avaan radiokanavia. Siellä kuuluu sellainen konetekno, jossa joku pikkutyttö piipittää siihen päälle, ja tuntuu siltä, että niillä laulajilla on astma. Musiikkituottajat ovat pelanneet liikaa videopelejä. Missä on romantiikka?

Edellisessä elämässä olin vuoripukki

Minun olisi pitänyt syntyä Alpeille. Vaikka olen jäkälämäkien poika Pohjois-Pohjanmaalta, rakastan alppihiihtoa. Heti kun näen Alpit, sydän melkein pakahtuu – saan niistä kovat kiksit. Olen myös vaeltanut vuoristoissa ja kiivennyt Kilimanjarolle. Olenkohan edellisessä elämässäni ollut joku gemssi tai vuoripukki? Rakastan myös Suomen tuntureita.

Ystäväni ihmettelevät vitaalisuuttani. Olen 68-vuotias ja jaksan käydä keikoilla edelleen, jopa Ruotsissa ja Espanjassa. Enkö osaa olla vanhus, he kysyvät. Vastaan, että koita mun poskea: ahava puree, ahava puree...

Kiljuin riemusta, kun onnistuimme viime kesänä pelastamaan Tammerkosken lauluillat. Kansa palaa jälleen Tammerkosken rannalle laulamaan sydämensä kyllyydestä. Ja minä saan olla se kokoava voima, joka palautti tämän. Moro-lehti oli tässä tärkeä osapuoli, ja AlfaTV taltioi nämä lauluillat.

Jonkinasteinen feministi

Jos olisin nainen, olisin varmaan jonkinasteinen feministi. Olen horoskoopissa härkä, mutta minulla on horoskoopissa myös voimakas nouseva neitsyt -vaikutus.

Pelkään sitä, että lapsille tai lastenlapsille tapahtuisi jotakin ikävää. Toivon, että he pärjäävät elämässä, löytävät paikkansa ja rakkauden. Aina sitä isoisä on vähän huolissaan. Vanhemmiten olen tullut vielä huolestuvammaksi. Pistän sormet ristiin, että pärjäisivät kaikki.

Juuri nyt ottaa päähän ihmisten pelottelu ilmastoasioilla. En kiistä ilmastonmuutosta, se on tapahtumassa. Silti se, että maaseudun ihmisten elämää ja liikkumista vaikeutetaan, nostetaan dieselveroja ja niin edelleen – se on väärin. Kun ei siellä Pielavedellä se ratikka kulje!

Ärsyttää myös maaseudun alasajo: talojen arvot ovat romahtaneet. Helsingissä ja Tampereella taas monilla ei ole varaa asua ilman asumistukia. Veronmaksajat maksavat kaksi miljardia euroa vuodessa ihmisten asumistukia!

Meidät vanhat on unohdettu

Kateellisena katson, kun nuoret artistit menestyvät. Ja niinhän sen pitää ollakin. Mutta välillä tuntuu siltä, että meidän vanhojen artistien ikäluokka on unohdettu kokonaan, varsinkin radiossa ja tv:ssä.

Viimeksi ihastuin Toscanaan. Olin vaimoni Seijan kanssa Montepulcianossa. Tuntui siltä, että tuohon rouvaankin rakastuin uudelleen, kun oli niin ihanteellinen ympäristö. Asuimme vanhassa linnassa, ja lähellä oli pittoreskeja kaupunkeja, kuten Siena, Lucca ja Viareggio.

Mieluummin kuolen kuin lopetan laulamisen ja ihmisten viihdyttämisen. Se on kutsumukseni. Ensi vuonna minulla on suuri juhla vapun aikaan Tampere-talossa: silloin maalaispoika täyttää 70 vuotta.

Julkaistu: 21.3.2020
2 kommenttia