Apu

Miia Nuutila teki aloitteen suhteessa Antti Paavilaiseen: "Naiset tunnistavat tunteensa usein miehiä aiemmin"


– Omien havaintojeni perusteella naiset ovat usein tunteissaan miehiä edellä ja tunnistavat tunteensa aiemmin. Tiedän muutamia miehiä, jotka eivät ole itse tajunneet olevansa rakastuneita. Naisen on täytynyt kertoa se heille, Miia Nuutila sanoo nauraen.
Kuvat Petri Mulari

Mennään suoraan asioiden ytimeen ja testataan. Kumpi kyyhkyläisistä pesee vessan?

– Minä, Antti Paavilainen sanoo matalalla äänellään.

– Ja minä, Miia Nuutila lisää kiireesti.

Rakastavaisten kotona on monta vessaa. Kuusihenkinen uusperhe asuu kolmikerroksisessa paritalossa Espoossa.

– Aloimme seurustella keväällä 2015 toukokuussa, huhtikuussa, Antti muistelee.

Miia sanoo ilkikurisesti:

– Ai, minä rupesin seurustelemaan sinun kanssasi maaliskuussa.

Alku ei ollut kovin selkeä. Tapailtiin. Miia alkoi olla ihastunut. Tunteet syvenivät.

– Ei siinä ollut mitään sellaista hetkeä, että ruvetaanko seukkaan. Antti asui omillaan ja minä etsin kotia itselleni ja lapsilleni. Niin siinä kävi, että lokakuussa muutettiin yhteen, Miia sanoo.

Ero musersi

Rakastumista edelsivät pitkät erovaiheet edellisistä avioliitoista. He eivät olleet syypäitä toistensa eroihin.

He olivat tutustuneet paljon aiemmin töissä UIT:n kevätrevyyssä. Tanssiosuuksissa teatterin pisimmät pistettiin pyörimään keskenään. Antti huitelee lähempänä kahta metriä ja Miiakin on yli 180 senttimetriä korkojen kera. Työkaverukset eivät kuitenkaan kiinnittäneet toisiinsa huomiota ”siinä” mielessä.

Erostaan Antti kertoo:

– Vuoden 2014 alkukesästä tiesin, että nyt tämä on loppu. Samana vuonna tuli ero.

Vaimo teki aloitteen eroon. Antti oli lyöty.

Hän oli kiertänyt bändin kanssa Suomea 15 vuotta. Hän päätti tehdä ensimmäistä kertaa samalla tavalla kuin yleisönsä. Hän asteli vapaailtana kapakkaan, yhden ainoan kerran. Siitä ei tullut mitään. Hän oli saanut elämältä pahasti turpiinsa, ja hän ikävöi lapsia.

– Avioerossa musertavaa oli se ajatus, ettei minulla enää ole lapsia arjessani. Tuntui, että olin menettänyt heidät ja sydämestäni roikkui naruja, joista joku kiskoi. Tunnekokemus oli hirveä.

Miian liitto oli päättynyt lopulta yhteisestä päätöksestä ex-miehen kanssa. Eron alkuaikoina he asuivat vuorotellen lasten luona.

Alkuvuodesta 2015 Miia otti Anttiin yhteyttä ja halusi jutella eroasioista, koska tiesi työkaverin käyvän läpi samoja asioita. Antti pyöri omien ongelmiensa ympärillä eikä tiennyt Miian tilanteesta mitään.

– Olimme molemmat maamme myyneitä. Antti oli aika siipi maassa. Olin varmaan aktiivisempi, Miia kertoo.

Miia teki seuraavan siirron

He tapailivat muutamia kertoja. Miia teki seuraavan siirron. Hän antoi Antille synttärilahjaksi rannekorun. Se oli miehekäs ja nahkainen, juuri sopiva maskuliiniselle miehelle.

– Mä mietin, että minkä hemmetin takia se mulle mitään näin arvokasta antaa, Antti kertoo sekavista tunteistaan.

Miia sanoo nauraen:

– Ei mulla ollut mitään taka-ajatuksia, mulla oli etuajatuksia.

Miia tunsi olevansa valmis uuteen rakkauteen.

– Omien havaintojeni perusteella naiset ovat usein tunteissaan miehiä edellä ja tunnistavat tunteensa aiemmin. Tiedän muutamia miehiä, jotka eivät ole itse tajunneet olevansa rakastuneita. Naisen on täytynyt kertoa se heille, Miia sanoo nauraen.

Keväällä 2015 Antin erosta oli kulunut puoli vuotta. Eräänä aamuna hän heräsi yksin omassa asunnossaan. Hän muistaa kirkkaan auringonpaisteen, verhot ja pussilakanan, jossa oli mustanruskeaa ja oransseja palloja ja renkaita.

– Tajusin yhtäkkiä, että jumankauta, mähän olen tolpillani, Antti kertoo.

Elämään oli ilmestynyt toisenlainenkin valo: Miia.

Antti ja Miia menivät naimisiin vuoden kuluttua syksyllä. Kahdet häät, yhdet sukulaisille ja toiset kavereille. Vihkimisen toimitti Antin isä, kenttärovasti evp.

Nyt he ovat olleet naimisissa kohta kolme vuotta, osaavat riidellä hiukan ja kehtaavat pukeutua lököttäviin kotihousuihin.

Heistä hehkuu lämmin energia ja leikkisä sopusointu. Sanan rakkaus he sanovat kotona joka päivä. Kun ollaan erossa, sydän-emojit sinkoilevat kännyköissä.

Joka toinen viikko lasten kanssa

Joka toinen viikko Antti ja Miia viettävät romanttista kahden aikuisen arkea. Välillä Miia kattaa kauniisti, laittelee lautasliinat ja sytyttää kynttilät. Joka toinen viikko he vetävät neljän lapsen kotia. Antilla on Jaakko, 17 ja Joona, 12. Miialla on Mimosa, 17 ja Amos, 14.

Tehdään läksyjä, kuskataan teinejä sello-, viulu- ja saksofonitunneille ja urheilemaan. Harvoin kaikki ehtivät syömään samaan aikaan.

– Teen ruokaa kuin suurperheen emäntä. Ruokalistalla on aina sama kiertokulku, Miia sanoo.

Hän on tuntosarvi-ihminen. Haistelee, millä tuulella muut ovat ja aprikoi, mistä muut tykkäisivät. Tehdään jokaiselle sellaista ruokaa, mistä he tykkäävät. Kanafileet ja maissi maistuvat.

Omalla vuorollaan Antti ilmoittaa, että tänään syödään kello 16. Jos joku ei ole paikalla, tehköön itse. Isäntä valmistaa erikoisuuksia. Bravuuri on Ruotsista tullut Lentävä Jacob. Siihen laitetaan aurajuustoa, kanaa, suolapähkinöitä ja banaania.

– Isänä Antti on jämäkkä ja rajat laittava, mutta siinä on aina huumoria mukana. Jos sovitaan, että nukkumaan mennään kello 21, silloin mennään nukkumaan, Miia kertoo.

Kun ei vaadi täydellistä, mieli rauhoittuu

Antti on työskennellyt erityisopettajana koulussa ja oppinut uusperheen toimintatapoja jo aiemmin. Hänellä oli edellisessä suhteessa ilo ja kunnia saada poikapuoli. Uusperhe ei ole hänestä mikään ongelmakimppu toisin kuin usein pelotellaan.

– Jos se on ongelma jollekin, hänellä olisi luultavasti ongelmia ilman uusperhettäkin. Ensin on käytävä asiat läpi itsensä kanssa ja parisuhteessa, seuraavaksi lasten ja ystävien kanssa.

Miia sanoo, että mistään ei tule koskaan valmista. Kun ei vaadi aivan täydellistä ja hyväksyy tilanteen, oma mieli rauhoittuu. Elämä ei kaadu.

Golfia yhdellä ehdolla

Miia tulee ihan tavallisesta forssalaisesta perheessä, jossa kukaan ei osaa laulaa. Hän oli pitkään epävarma kyvyistään, mutta nyt laulunopettaja jo kehuu hänen ääntään kauniiksi. Miian kaverit eivät pyöri taiteilijapiireissä. Ystävät ovat tavallisissa ammateissa.

Antin äiti on aforismeista ja piirroksistaan tunnettu Maija P, joka on tehnyt puolensataa kirjaa. Niitä viisaita kirjoja Miia oli saanut lahjaksi omalta äidiltään paljon ennen kuin Maijan poika ilmestyi hänen elämäänsä. Maija-äiti kehotti Anttia aina uskomaan itseensä ja tekemään haluamiaan töitä miettimättä rahaa.

Ehkei tullut mieleen, että poika kasvattaisi pitkän tukan ja ryhtyisi muusikoksi.

Antti sanoo, että on eristäytynyt tai tullut ajan myötä eristetyksi tavallisesta elämästä. Muusikon työ on aina painottunut iltaan ja yöhön. Töitä on aina silloin kun muilla on vapaata.

Yksi porvarilliseksi katsottu piirre Antissa on: Hän harrastaa golfia ja oli pitkään singelipelaaja eli pelaaja, jonka tasoitus on alle 10. Antti keskittyy harjoitteluun ja haluaa kehittyä lajissa. Hän vetää golfreissuja Välimeren maissa, niin myös seuraavalla syyslomalla.

– Minua on varoitettu, että golfarit ovat naama nyttyrällä, jos peli on mennyt huonosti. Sanoin Antille, että saat mennä pelaamaan, jos et ole kotiin tullessasi pahalla tuulella, Miia sanoo.

Häntä itseäänkin on vihitty golfin saloihin, mutta kävely on lähempänä sydäntä.

– Meditoin. Tutustuin siihen jo lukioaikana, ja olen oppinut elämän varrella lisää. Meditointi tutkitusti vaikuttaa hermojärjestelmään. Se laskee stressiä ja sopii levottomalle luonteelleni. Olen nopeatempoinen ihminen, suunnittelen koko ajan ja aivot raksuttavat liikaa.

Kaikki lapset ovat Nuutila-Paavilaisella samalla viivalla. Kukaan ei saa jäädä vähemmälle. Sen tosin Antti on huomannut, että tyttöjä kohdellaan hieman eri tavalla. Pojat asuvat yhdessä talon ylimmässä kerroksessa, tytär asuu omassa rauhassaan alimmassa. Takkahuoneesta remontoitiin hänelle oma huone.

– Uskallamme komentaa toistemme lapsia. Pyrimme olemaan tasapuolisia. Mutta jossain tunnejutuissa lapsi kääntyy vaistomaisesti ensimmäisenä oman vanhemman puoleen.

Entäpä sellainen yhteinen lapsi?

– Niin, mähän olen kohta 47. Meidänhän olisi pitänyt saada se nyytti heti suhteen aluksi, Miia sanoo.

Vanhoja virheitä vältetään

Parin keskinäinen vuorovaikutus on erilaista kuin aikaisemmissa suhteissa.

– Meillä on tunne, yhteys ja rakkaus, Miia sanoo.

Antti on oivaltanut aiemmin tekemiään virheitä, joihin hän ei halua liukua uudelleen.

– Elämäni oli muuttunut tasaiseksi harmaaksi arjeksi. Nyt tajuan, että onnellinen elämä on arjen pieniä asioita ja niiden huomaamista. Pienet, hienot hetket – ne on se juttu! Antti sanoo.

Hän on saanut itsetuntonsa takaisin.

– Kun on itsetuntoa, voi suhtautua empaattisesti ja ymmärtää naista, joka kaipaa vastauksia.

Haastattelussa Antti puhuu parisuhteesta tarkasti ja pohtien. Millainen tunteiden tulkki mies mahtaa olla arkisin?

– Hän on niin perusmies kuin olla voi. Kun tulen töistä kotiin ja kysyn, mitä kuuluu, Antti saattaa vastata: ’Mä luen. Ei täs nyt mitään o tapahtunut’, Miia paljastaa kujeillen ja miettii, pitäisikö kotona oikein erikseen sopia, että nyt me keskustelemme tunteista.

Julkaistu: 8.7.2019