Pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta on omien asukkaittensa mukaan miellyttävän anarkistinen, kun se 1.5.2011 irtaantuu kolmen kumppaninsa, eli Kiteen, Kesälahden ja Tohmajärven kanssa tekemästään yhteistyöstä.
Miten kuntayhteistyö meni pieleen?
– Hoiva huononi, johtajat lisääntyivät ja käteen jäi satojen tuhansien tappiot, kritisoi rääkkyläläinen toriparlamentti.
(Lisää kuntalaisten kommentteja löydät toimittaja Hannu Koskelan Rääkkylä-reportaasista Avun numerossa 15/2011.)
Radikaali ratkaisu ulkoistaa kaikki hoiva-, terveys- ja hyvinvointipalvelut on kunnanjohtaja Yrjö Erosen mukaan oikea. Erosen mukaan palvelut oli pakko saada takaisin lähelle kuntalaisia, ja se onnistui vain ottamalla ohjat omiin käsiin.
Rääkkylä uskoo pohjoismaalaisen Attendo MedOnen olevan ratkaisu, jolla palvelu paranee. Sen ohessa kunta säästäisi vuositasolla miljoona euroa, koska valittu yritys lupaa karsia hallintoa sekä byrokratiaa ja keskittyä olennaiseen, ihmisten hoitoon.
Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliiton kuntatalousyksiköstä on toista mieltä.
Miten mullistava Rääkkylän ratkaisu on?
– Ratkaisu on täysin mullistava, liikutaan laillisuuden rajamailla, Vuorento sanoo.
Onko se malli myös muille Suomen kunnille? Kuinka moni ja minkälaiset kunnat harkitsevat samaa ratkaisua kuin Rääkkylä?
– Ei sovi malliksi. Tietojemme mukaan mikään muu kunta ei ole harkinnut tällaista.
Miksi Rääkkylän ratkaisu on ongelma laillisuuden kannalta?
– Perusongelma on viranomaisvastuun siirtäminen yksityiselle toimijalle – sitä ei voi lain mukaan tehdä.
Minkä kokoisista eurosummista on kyse koko Suomen osalta?
– Riippuu siitä, mitä hoivapalveluihin sisällytetään. Kyse on kuitenkin useista miljardeista euroista koko maan tasolla.
FAKTA:
Sosiaali- ja terveystoimi maksaa Suomen kunnille vuosittain 20 miljardia euroa.
Kunnat ostavat hoivapalveluja yksityisiltä yrityksiltä kahdella miljardilla eurolla vuosittain.
Käytännössä kaikki kunnat ostavat jonkun verran sosiaali- ja terveystoimen palveluita yksityisiltä ja järjestöiltä.
