Apu

Mieli ry:n asiantuntijalääkäri: ”Poikkeusoloissa myös ihmisyys punnitaan”

Mieli ry:n asiantuntijalääkäri: ”Poikkeusoloissa myös ihmisyys punnitaan”
Koronaepidemia on mullistanut koko yhteiskunnan. Vaikka virus on vaarallinen lähinnä riskiryhmille, sen psyykkiset vaikutukset koskettavat kaikkia. Mieli ry:n johtava asiantuntija ja erikoislääkäri Meri Larivaara muistuttaa, että yksilöillä on eri valmiudet selviytyä poikkeusoloissa eikä kanssaihmisten syyttely auta.

Poikkeustilassa ihmiset alkavat käyttäytyä poikkeuksellisesti – toiset enemmän, toiset vähemmän. Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara sanoo, että ahdistus koskettaa erityisesti niitä, jotka tai joiden läheiset kuuluvat koronaviruksen riskiryhmiin. Ryhmiin kuuluvienkin välillä on eroja, ja osan kohdalla riski on suurempi kuin toisten. Koettu tai arvioitu riski vaikuttaa ahdistuksen suuruuteen.

– Lisäksi reagointiin vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet: osin ihan biologinenkin taipumus reagoida stressiin, elämänhistoria ja kokemukset. Esimerkiksi aiemmat äkilliset menetykset, onnettomuudet, oma tai läheisen vakava sairastuminen tai traumakokemukset voivat lisätä ahdistusta. Myös mielenterveyden häiriöt altistavat psyykkiselle oireilulle tällaisessa tilanteessa, Larivaara kertaa.

Psyykkinen kuorma ei liity vain sairastumiseen. Rajoitusten ja kieltojen vuoksi monien työ ja toimeentulo ovat vaakalaudalla. Taloudelliset huolet lisäävät yleensä ahdistuneisuutta merkittävästi.

Osalla ihmisistä on perhetilanne, jossa kotiin vetäytyminen voi kärjistää ongelmia väkivaltaan tai jopa hengenvaaraan asti. Erityisen hankalaa on perheissä, joissa esiintyy päihderiippuvuutta tai lähisuhdeväkivaltaa. Näissä etenkin lasten tilanne voi olla hyvin vaikea.

– Nyt on herännyt huoli lapsista, joiden kotona ei pystytä tukemaan koulunkäyntiä etäyhteyksillä tai huolehtimaan lasten hyvinvoinnista, ehkei edes perustarpeista kuten lounaasta. Opettajien on tärkeää voida suunnata enemmän ohjausta juuri niille oppilaille, joiden he tietävät sitä tarvitsevan, aiemmin muuan muassa nuorisopsykiatrialla, nuorten päihdepalveluissa ja kouluterveydenhuollossa lääkärinä työskennellyt Larivaara korostaa.

Mieli ry:n Kriisipuhelin on avoinna 24/7 ja siihen on satsattu lisätyövoimaa. Meri Larivaaran mukaan korona-aiheiset puhelut ovat lisääntyneet selvästi maaliskuun 12. päivästä alkaen, ja nyt vajaa 20 prosenttia puheluista liittyy asiaan.

Keskeisiä aiheita ovat pelko omasta tai läheisen sairastumisesta (erityisesti, jos on riskiryhmää), työpaikan toimintakyky, vaikeudet tehdä omaa työtään (kasvatusala), tauko hoitokontakteissa ja ahdistava epätietoisuus.

Hyväosaisten huolet dominoivat

Myös yksinäisyys altistaa epidemian aiheuttamalle ahdistukselle. Esimerkiksi yksin asuvien 70 vuotta täyttäneiden tilanne voi olla hyvin kuormittava psyykkisesti: asioita pitäisi hoitaa, mutta liikkua ei saisi. Kaikilla ei ole omaisia tai muita läheisiä apuna edes arjen välttämättömyyksissä.

– Kuulin ikääntyneestä henkilöstä, joka oli juuri saanut myytyä talonsa ja jonka pitäisi tyhjentää asunto vappuun mennessä. Nyt pitäisi löytää uusi koti, ja samalla välttää fyysistä kontaktia muihin ihmisiin, Larivaara antaa esimerkin.

Juuri ihmisten erilaiset lähtökohdat, tilanteiden moninaisuus ja taustalla oleva huono-osaisuus ovat asioita, jotka ovat jääneet ensimmäisen aallon uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa osin jalkoihin.

– Pikkuhiljaa kuva on alkanut monipuolistua, kun alkaa avautua, millaisia erityisryhmiä ja miten vaikeita elämäntilanteita Suomessa on. Mielenterveyden häiriöitä ja riippuvuuksia sairastavien tarve palveluihin on nousemassa esiin.

Akuuttien mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä turvakotien toiminnan takaaminen on tärkeää. Palveluita voidaan tarjota etäyhteyksillä, ja monet mielenterveys- ja päihdepotilaat hyötyvät näistä.

Meri Larivaara arvioi, että joidenkin avohoidon potilaiden kontakteja voidaan joutua harventamaan tai tapaamisia lyhentämään etenkin, jos terveydenhuollon henkilöstöä sairastuu paljon tai joutuu siirtymään akuuttiin toimintaan.

– Etäyhteyksiä pitäisi kuitenkin toteuttaa yksilöllisesti, eikä ohjata asioimaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa vain verkkohakemusten ja -lomakkeiden avulla. Osan asiakkaista elämäntilanteet ovat niin monimutkaisia ja ongelmat niin vaikeita, että henkilökohtaiset kartoitukset ja keskustelut ovat välttämättömiä.

– Yksi iso huolenaihe ovat asunnottomat. Virus leviää herkästi hätämajoituksessa, mutta oireilevia ei pidä eikä voi sulkea ulkopuolelle. Pitäisi siis nopeasti löytää tiloja, joihin voidaan majoittaa altistuneita tai sairastuneita asunnottomia inhimillisiin ja turvallisiin oloihin, Larivaara huomauttaa.

Enemmän ymmärrystä, vähemmän syyttelyä

Larivaaran mukaan ihmisen psyykkisessä jaksamisessa ratkaisee paljon se, kuinka toimivaksi arjen saa rakennettua ja kuinka paljon konkreettista sekä sosiaalista tukea saa tarvittaessa. Tutkimusten mukaan ahdistukseen vaikuttaa, kuinka hyvin pystyy säilyttämään hallinnan tunteen elämäänsä ja sosiaalisen yhteyden muihin sekä millaisen merkityksen voi antaa tilanteelle ja omalle toiminnalleen.

Etenkin sosiaalisessa mediassa riehuu virustakin pahempana syyttely-, kyttäys- ja rangaistusmentaliteetti, jossa halutaan ohittaa jopa Suomen perustuslaki erilaisten kieltojen määräämiseksi sekä leimataan ja solvataan milloin mitäkin ihmisryhmää.

Asiantuntijalääkäri toivoo enemmän ymmärrystä kanssaihmisille.

– Tunteet ovat pinnassa, ja epävarmuus kuormittaa meistä jokaista. On toki tärkeää, että jokainen pyrkisi myös noudattamaan asetettuja rajoituksia. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset sietävät rajoitustoimenpiteitä paremmin, kun he tunnistavat niiden olevan yhteiseksi hyödyksi, hän muotoilee.

– Ylipäänsä voimme yksilöinä ja yhteiskuntana valita, minkälaisen merkityksen annamme tälle vaikealle tilanteelle. Yksi tapa on miettiä, miten haluamme myöhemmin muistella omaa toimintaamme poikkeusoloissa. Toimimmeko nyt siten, että voimme jälkikäteen tuntea tyytyväisyyttä ja itsekunnioitusta, kun punnitsemme tekojamme, käytöstämme ja viestintäämme?

Julkaistu: 24.3.2020
Kommentoi »