Apu

Mielenosoitusleirit keskellä pääkaupunkia: Suomi ensin -leiri sai lähteä



Mielenosoitusleirit keskellä pääkaupunkia: Suomi ensin -leiri sai lähteä

Vielä viikko sitten kysyimme, miten on mahdollista, että kaksi mielenosoitusleiriä on valloittanut pysyvästi pääkaupungin paraatipaikan? Eilen illalla Suomi ensin -leiri sai pakata kamppeensa Rautatientorilta. Oikeus elää -leiri sai vielä luvan jatkaa mielenilmaustaan.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Petri Mulari

Ikääntynyt herrasmies istuu kahvilla kesäkuisena aamuna. Hän kampeaa horjuvin jaloin kättelemään minua, kertoo viettävänsä 90-vuotispäiväänsä. Onnittelen, ja pois lähtiessäni hän pahoittelee, ettei jaksa nousta enää uudestaan ylös.  Helsingin Rautatientorin Suomi Ensin Maidanin mielenosoituksen 117. päivä on alkanut.

Palaan teltalle valokuvaajan kanssa seuraavana päivänä. Mielenosoittajien puhemieheksi on osoitettu Suomi ensin -yhdistyksen varapuheenjohtaja, filosofian maisteri, entinen hautausurakoitsija Marco de Wit Aurinko paistaa, kymmenkunta ihmistä häärii leirissä, ohikulkijat pysähtyvät välillä katsomaan.  Yllätykseksemme yhdistyksen tamperelainen aktiivi Olli Heikkilä haluaa kuvata haastatteluni videolle. – Tässä kävi aamuyöstä aggressiivinen häiriköijä, joka repi alas bannereitamme. Poliisi päästi sen menemään. Suuri ongelma on se, että poliisi kohtelee anarkisteja ja muita hyökkääjiä hyvin lepsusti, Marco de Wit aloittaa. Hänen joukkonsa ei kuulemma hyväksy väkivaltaa: vastamielenosoitus on järjestetty ”gandhilaisessa” hengessä. Alkoholinkäyttö teltalla on nykyään kielletty. – Uskomme, että rauhanomaisin keinoin pystyy tekemään suuria. Kansallismielisyys on Suomessa niin vahvaa, ettei meidän tarvitse kuin vähän herätellä ihmisiä, de Wit sanoo. Omalle väelle on tehty selväksi, että turvapaikanhakijoiden teltoille torin vastalaidalla ei hyökätä. – Tulin juuri poliisin luota, haluan pitää keskusteluyhteydet auki. Kerran jo saatiin neuvottelu käyntiin turvapaikanhakijoiden kanssa, mutta siellä on suomalaisia äärivasemmistolaisia naisia, jotka näkee meidät demonisina, de Wit harmittelee.

Sofia Salokorpi laittoi turva­paikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoituksen käyntiin irakilaisen Ahmad Hadin kanssa. – Ajattelimme, että tämä kestäisi neljä vuorokautta.

Ideologinen palo on karismaattisella de Witillä vahva. Telttaleirin kahvipöydän ääressä puhetta tulee tauotta, toverit kuuntelevat tarkkaavaisina. Kansallismielisiä kansanliikkeitä tuntemattoman on kuitenkin vaikea pysyä kärryillä.  Kuten siitä, että miksi Rautatientorin mielen-ilmauksen nimi on Suomi Ensin Maidan, kun se viittaa Ukrainan vallankumouksen Maidanin aukioon? Huhtikuussa Suomi ensin -yhdistyksen puheenjohtaja Mario Argenta tiedotti, ettei Rautatientorin mielenosoitus ole yhdistyksen tukema, virallinen tapahtuma, ja Marco de Wit toimii ilman yhdistyksen antamaa mandaattia. Puheenjohtaja painotti lehdistötiedotteessaan, että kaikki de Witin lausunnot ovat hänen omiaan eivätkä edusta Suomi Ensin -yhdistyksen virallista kantaa. De Witin presidenttikampanjatukikin Ilja Janitskinille on siten luonteeltaan myös henkilökohtaista. Yhdistyksen linjaerimielisyydet selvitellään viimeistään elokuussa, Marco de Wit vakuuttaa. – Meillä on muutama sata jäsentä. Pyrimme saamaan järjestettyä mahdollisimman pian jäsenäänestyksen: jäsenistö päättää yhdistyksen linjan. Hänen porukkaansa ei saa sekoittaa aggressiivisiin äärioikeistolaisiin ryhmiin, de Wit painottaa. Rautatientorilla maaliskuussa Puhdistus-mielenosoituksen järjestäneet eivät olleet Suomi ensin -aktiiveja. Suomi-Maidan -ryhmä harjoittaa de Witin mukaan ”rauhanomaista informaatiosotaa”, jonka tavoitteena on Suomi ensin -puolue, osallistuminen vaaleihin sekä MV-lehden päätoimittaja Ilja Janitskinin presidenttiehdokkuus ensi vuonna. – Haluamme Suomen itsenäiseksi, markan valuutan takaisin ja rajavalvonnan omiin käsiin. Laittomasti maassa olevat turvapaikanhakijat pitää palauttaa välittömästi, de Wit julistaa.

Andi on kotoisin Heratin maakunnasta.Maahanmuuttovirasto arvioi sen kuuluvan Afganistanin turval­lisimpiin alueisiin.

Ennen kaikkea de Wit haluaa kansalaisten tietävän, mitä Suomessa tapahtuu. Sen takia Rautatientorinkin aktiivit videokuvaavat kaiken, mitä ympärillä tapahtuu.  Jokailtaisilla ”partioillaan” leiriläiset kiertävät kameroineen Rautatientorin toiselle puolelle. – Haluamme ihmisten tietävän, ettei turvapaikanhakijoiden leirissä ole naisia tai lapsia. Osa ongelmaa on se, että laittomat saavat majailla keskellä kaupunkia. Vaadimme Suomeen palautuskeskuksia, kuten muissakin maissa. Järjestelmämme on kestämätön, Wit sanoo. Hollantilaisen isän ja suomenruotsalaisen äidin pojan unelma on, että Suomi pysyisi lintukotona. Sellaisena kuin Ruotsi ja Hollanti de Witin lapsuudessa 1970-luvulla olivat.  – Turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti 40 vuodessa. Suomessa ei saa tapahtua sitä, mikä muualla on tapahtunut. Kaikki, mikä haiskahtaa ”Ruotsin-mallilta”, saa de Witin takajaloilleen. Hänen aktiivinsa järjestivät protestit muun muassa Vesalan koululla ja Janitskinin vangitsemisoikeudenkäynnissä. Rautatientorilla ollaan vähintään niin kauan, kunnes turvapaikanhakijoiden mielenosoitus lähtee.

Maidan-teltalla on kesäisenä iltapäivänä rauhallista. Ihmiset juttelevat kahvin ääressä. Ilmaista ruokaa annetaan kaikille, kun voidaan, ja välillä maitolahjoitusten turvin paistetaan vaikka lettuja, kertoo vuorovastaava Toni Redsven – Meillä käy paljon asunnottomia, jotka haluaisivat nukkua tässä. Välillä ne tulevat kertomaan, että heitä on syrjitty asunnottomien yömajassa. Tässä saa hyvin kuvan sorretusta kansanosasta. Leirin vuorot kestävät kuusi tuntia, 2–3 aktiivia päivystää joka vuorossa. Poliisi on kieltänyt mielenosoituksessa nukkumisen, joten makuupusseja ei näy. Rahaa kuluu aggregaatin polttoaineeseen, kahviin, makkaroihin. Varat on saatu yksityishenkilöiltä, leiriin kannetaan vitosen ja kympin seteleitä. Keräystiliä ei ole. Maahanmuuttoasioiden lisäksi de Witin verenpainetta nostaa poliisin toiminta.  – Helmikuussa tähän tuli poliisin mustamaija, ja he kysyivät, voivatko jättää eksyneen kongolaisen meidän leiriin. Ajattele, meidän leiriin!  Naurunsa lomassa De Wit ja Redsven kertovat, että Suomi-Maidanin videosta närkästynyt ”kongopoliisi” tuli myöhemmin vapaailtanaan leiriin häiriköimään.  Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto sanoo kongopoliisitapauksen esitutkinnan päättyneen, rikosepäily on siirtynyt syyteharkintaan Helsingin syyttäjänvirastoon.   Syyttäjänvirasto kieltäytyi kommentoimasta asiaa Apu-lehdelle.

Irakilainen Mustafa Alazzawi juttelee Oikeus elää -mielenosoitukseen pysäh­tyneiden polkupyörä­poliisien kanssa.

Rautatientorin toisella laidalla, Ateneumin taidemuseota vastapäätä sijaitsevassa Oikeus elää -mielenilmauksessa on iltapäivän karnevaalitunnelmaa.  Suomalainen Perinnearkun soittajat -pelimanniyhtye on ilmestynyt paikalle musisoimaan, muutama nuori pelaa shakkia, suomalaisnaisia ja irakilaisia sekä afganistanilaisia miehiä parveilee teltalla.  Saan bagdadilaista Mustafa Alazzawia hihasta kiinni. Hän puhuu erinomaista suomea ja kertoo olleensa mielenilmauksessa auttamassa kolme viikkoa.  – Olen ollut Suomessa alle kaksi vuotta. Sain juuri kolmannen kieltävän vastauksen turvapaikkahakemukseeni, hän sanoo. Aktiiveja teltalla on parikymmentä. – Päivystämme vuoroissa, syömme, nukumme, juttelemme. Tarvitsemme rahaa akkuun, teehen ja pikkupurtavaan; yhdistyksemme auttaa niiden hankinnassa. Suomi–Maidan-leiri käy usein ottamassa turvapaikanhakijoista valokuvia, mutta yhteiseen neuvottelupöytään Mustafalla ei ole haluja. – He kiertävät tässä päivittäin. Mutta ei kukaan halua vastata niille mitään. Mustafan mukaan Suomen Punainen Risti ei tue leiriä, mutta ”suomalainen seurakunta” käy auttelemassa ja kuljettaa paikalle turvapaikanhakijoita. – Tässä käy paljon suomalaisia juttelemassa. Jotkut eivät tiedä, mistä on kyse, tai ovat ymmärtäneet asiat väärin. Turisteja käy paljon ihmettelemässä. Torilta poistumiselle Mustafa ei näe syytä niin kauan kuin Maahanmuuttovirasto jatkaa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia Irakiin ja Afganistaniin.  Viranomaisten pitäisi hänen mukaansa myös käsitellä uudelleen turvapaikkahakemukset, joissa on mielenosoittajien mukaan ollut ongelmia.

Pekka Lehto on ”pinssimiehiä”, eli kerännyt yli 20 allekirjoitusta Ilja Janitskinin presidenttiehdokkuudelle. Aktiivisuudesta saa palkkioksi Suomen leijona -pinssin.

Irakilainen Ali Muhammed Alhalbouzi kertoo, että mielenilmauksen vapaaehtoistiimi koostuu kerrallaan kolmesta irakilaisesta ja afgaanista, heille tarjotaan ateria ja bussikortit. Rahat saadaan lahjoituksina yksityisihmisiltä. Suomalainen Vapaa liikkuvuus -yhdistys on myös perustanut rahankeräystilin, jonka varoista mielenilmausta tuetaan. Suomalaispoliitikkoja Ali ei ole leirissä nähnyt, mutta Afganistanin ja Irakin suurlähetystöjen ihmiset ovat saattaneet piipahtaa. Viikonloppuisin humalaiset häiritsevät, Ali harmittelee. Poliisi on sanonut, että tarvittaessa saa soittaa.  – Toiset poliisit ovat ystävällisiä, viipyvät seurassamme ja jakavat tietoa, toiset eivät auta eivätkä hyväksy tätä tilannetta, hän kertoo. Ali asuu vastaanottokeskuksessa, hänen turvapaikkahakemuksensa valitusprosessi Maahanmuuttoviraston kanssa on vielä kesken. Ali liittyisi mielellään perheensä seuraan Turkkiin, mutta mieluiten hän aloittaisi elämänsä Suomessa: opiskelisi ja työskentelisi. – Saan ehkä töitä ensi viikolla.  Lapsena haaveilin lääkärin ammatista. Irakissa suoritin kandidaatin tutkinnon kirjanpidosta, voisin lukea samasta aineesta maisterintutkinnon täällä, hän haaveilee. Mutta tulevaisuus riippuu hakemuksesta, johon Ali on odottanut vastausta kahdeksan kuukautta.

Turvapaikanhaki­joiden mielenilmaukseen on kerätty vie­railijoiden jättämiä tervehdyksiä.

Afganistanilainen Andi käy leirissä 3–4 kertaa viikossa. Hän lopetti siivoustyönsä hiljattain ja haaveilee torikojusta, jollainen hänellä oli kotona Heratissa. Suomeen hän tuli heinäkuussa 2015. – Arvostan suomalaisia, jotka käyvät leirissämme. Ilman heitä emme tietäisi, mitä tehdä. Suomalaiset ovat todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia, 10–20 suomalaistyttöä käy auttamassa meitä. Andi ajatteli käyvänsä torin toisella laidalla juttelemassa, mutta oman leirin suomalaisnaiset estivät. – Asun Vantaalla turvapaikkakeskuksessa, olen ollut kolmessa keskuksessa. Tämä on parempi kuin muut, siistimpi. Tärkeintä olisi nyt saada vastaus turvapaikkahakemukseeni. Uskonnollisen ramadankuukauden aikana hän ei ole paastonnut enää vuosiin.  – Tunnen oloni rentoutuneemmaksi näin.

Suomalainen Sofia Salokorpi sanoo aloittaneensa Oikeus elää -mielenosoituksen irakilaisen  Haydar Issamin eli Facebook-nimeltään ”Ahmad Hadin” kanssa Kiasma-museon aukiolla helmikuussa. Alkuperäinen mielenosoitusilmoitus tehtiin neljäksi päiväksi, nyt se on kestänyt 118 päivää. – Olemme Haydarin kanssa konkareita, olen ollut 4–5 mielenosoituksen ydintiimissä mukana. Hän on saanut oleskeluluvan ja halusi auttaa muita. Minusta on kiva järjestää mielenosoituksia, Salokorpi sanoo. Oikeus elää -mielenilmaus vaatii turvapaikanhakijoille samoja ihmisoikeuksia kuin muilla ihmisillä sekä enemmän inhimillisyyttä turvapaikkatilanteeseen. Salokorven mukaan Suomella olisi hyvin varaa ottaa ulkomaalaisia. On väärin, ettemme anna turvapaikanhakijoille mahdollisuutta.  – Työikäiset miehet olisivat piristysruiske Suomen bruttokansantuotteelle. Heidät pitäisi ottaa hyötykäyttöön. Jos ihminen jättää kaiken taakseen, hän ei tee sitä huvin tai paremman elintason vuoksi, vaan hengenvaarassa, Salokorpi sanoo. Mielenosoituksen taustalla vaikuttaa muun muassa Pakolaisten puolesta -asiantuntijaryhmä. Se on tutkinut yli 100 turvapaikkapäätöstä ja löytänyt niistä esimerkiksi asia- sekä tulkkausvirheitä. – Toivomme, että toimintamme vaikuttaa ihmisten asenteisiin; politiikkaan emme ole saaneet muutosta. Jos poliitikot lukisivat Maahanmuuttoviraston päätöksiä ja puhuisivat ihmisten kanssa, he voisivat saada toisenlaisen kuvan asioista, Salokorpi uskoo.

Suomi-Maidanin mielenilmaus on koristeltu iskulausein.

Mielenosoittajien tiedottaja, toimittaja Outi Popp  (ent. Ahola) selventää, että Rautatientorilla on meneillään turvapaikanhakijoiden Right To Live -mielenilmaus. Sen tukena on muun muassa suomalaisten Stop Deportations -vaikuttajaryhmä, Vapaa liikkuvuus -rahankeräystili sekä lukuisat suomalaiset vapaa- ehtoiset yksityisihmiset.  Mielenilmauksen toiminnassa on mukana myös Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yksityisiä jäseniä. – Olen henkilökohtaisesti hirveän pettynyt Suomeen. Tämä ei ole enää oikeusvaltio, Popp kommentoi. 

Haloo Helsinki, miksi leirit? Kokoontumislaki. Miten kaksi leiriä voi jatkaa mielenilmaustaan pääkaupungin keskeisimmällä paikalla jo viidettä kuukautta? Lain näkökulmasta lähtökohta on selkeä, vastaa Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori (kok). – Rautatientorilla olevat mielenosoitukset ovat kokoontumislain mukaisia yleisiä kokouksia, joihin ei tarvita maanomistajan lupaa. Laissa ei ole määritelty kokouksen kestoa tai sitä, voiko teltta olla kokousväline. Käytännössä kokoontumislaki jättää viimekätisen harkinnan viranomaisille. Poliisin tekemä tulkinta on ollut, että teltta voi olla mielenosoitusväline. Helsingin kaupungilla ja poliisilaitoksella on tilanteessa omat roolinsa. – Jos yleinen kokous vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia, liikennettä tai esimerkiksi suojelun tarpeeltaan valtiovierailuun rinnastettavaa tilaisuutta, poliisi voi mielenosoituksen yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen paikkaan.  Näin tehtiin helmikuussa, kun mielenosoitus päädyttiin siirtämään Kiasma-museon edestä Rautatientorille. Vapaavuori sanoo, että maanomistajana kaupunki seuraa tilannetta ja harkitsee toimenpiteitä tarvittaessa. – Lain mukan maanomistaja voi rajata yleistä kokousta yleisellä alueella, jos kokouksen järjestämisestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle. Laki on tältäkin osin epämääräinen.Helsingin poliisilaitos ja kaupunki seuraavat tilannetta tiiviissä yhteistyössä, pormestari kommentoi. Kansanedustaja Tom Packalén (ps) vaati maaliskuussa ”kaupunkileirien” kieltämistä ja lain päivittämistä.  Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) ei vastannut Avun haastattelupyyntöön. Yleisradion pyytämän poliisin tilastoanalyysin mukaan mielenosoitukset eivät ole aiheuttaneet tilastollista muutosta Rautatientorin turvallisuudessa tänä vuonna viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

Teksti Meri Eskola, kuvat Petri Mulari

Julkaistu: 27.6.2017