Apu

Metsäperintö pitäisi laittaa euroiksi? Listasimme eri vaihtoehdot


Metsänomistajaksi tullaan usein perimällä, ja vuosittain noin 10 000 suomalaista perii metsää. Oletko perinyt metsää, mutta et tiedä, mitä sillä tekisit?
Kuvat Adobe Stock

Jos sinusta on yllättäen tullut metsäpalstan omistaja, ovat hyvät neuvot tarpeen.

Ensimmäinen neuvo: ota yhteys metsäsi paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen. Niitä on ympäri maata, ja niiltä saa käypiä ohjeita.

Jos metsäalaa on yli neljä hehtaaria, sinusta tulee automaattisesti yhdistyksen jäsen. Jäsenyydestä voi myös erota ja hankkia palvelut yksityisiltä metsäpalveluyrittäjiltä.

Mikäli uusi palstasi näyttää sinusta lähinnä kasalta euron seteleitä, on hyvä muistaa, että perintö- ja metsänmyyntiverot, korjuukustannukset, raakapuun vaihteleva hinta ja mahdollisesti korkea ikäsi tai tottumattomuutesi metsätöihin saattavat heikentää perintösi käyttöarvoa.

Puista saatava myyntitulo riippuu markkinatilanteesta, puun laadusta ja korjuuolosuhteista. Tukkipuista omistaja saa tuplasti enemmän kuin puista, jotka kaadetaan kuitupuuksi. Puulajikin vaikuttaa hintaan. Metsäverotus määräytyy puukauppatulojen mukaan.

Nopea rahasampo perintömetsä ei ole. Metsän omistuksesta on pitkä matka tuottavaan metsäsijoitukseen.

Kateellisille naapureille tai osattomaksi jääville sukulaisille voit kertoa, että pieni metsäperintö ei ole pika-avain onneen: edes 150 hehtaarin metsä ei välttämättä riitä Suomessa elannoksi.

Mikäli metsää perii perikunta, verotusta voi suunnitella, jos tuntee lakikoukerot ja sopii ajoissa metsän tulevaisuudesta.

Moni perikunta ei halua päättää perintömetsän kohtalosta perunkirjoituksessa, joka pidetään muutaman kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Asiantuntijat kuitenkin neuvovat sopimaan perunkirjoituksessa metsän hallinnoimisesta, vaikka tilapäisesti.

Kuolinpesän metsätalousasioihin kirjallisesti velvoitettu perijä maksaa metsäperinnön verot, tekee veroilmoitukset ja laatii veromuistiinpanot. Hänen kannattaa selvittää, oliko edellinen metsänomistaja arvonlisärekisterissä ja oliko hänellä tuore metsänhoitosuunnitelma, jonka mukaan perikuntakin voi metsää hoitaa.

Perunkirjaa varten perintömetsän arvo pitää arvioida. Sen saa määritettyä esimerkiksi metsäsuunnitelmasta. Jos suunnitelman laatimisesta on kulunut kauan tai metsää on välillä hakattu, suunnitelmaa voi päivittää. Työ kannattaa teettää ammattilaisella, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä, metsäpalveluyrityksestä tai puunostajalta.

Jos verottaja ei saa perikunnalta luotettavaa arviota metsän arvosta, se määritellään keskimääräisten, toteutuneiden kauppahintojen perusteella. Tämä on harvalle metsänomistajalle eduksi. Oikeaa, käypää metsän arvoa tarvitaan perustaksi tulevaisuuden suunnitelmillekin. Kannattaa siis välttää kiusausta määritellä metsän arvo alhaiseksi, jotta perintövero jäisi pieneksi.

Usein vainaja on omistanut metsän puolisonsa kanssa. Silloin leski halutessaan säilyttää alkuperäisen omistusosuutensa, kun metsäpalsta jaetaan.

Puolisolla saattaa myös olla testamentilla sovittu hallintaoikeus metsään, vaikka hän ei omistaisikaan sitä. Tällöin perillisillä ei ole lesken eläessä oikeutta käyttää metsäänsä, mutta leski saa myydä puuta tuoton verran.

Edesmenneeltä on voinut jäädä kesken metsäasioita, jotka kuolinpesän jäsenten on hoidettava loppuun. Tiedot sovituista puukaupoista löytyvät ostajilta. Jos tietoja ei löydy jäämistöstä, asiaa voi tiedustella metsänhoitoyhdistyksestä.

Keskeneräiset tie- ja ojitushankkeet saattavat selvitä metsäkeskuksesta. Tieto alv-rekisteriin kuulumisesta löytyy YTJ-tietopalvelusta. Metsävakuutuksen tilannetta kysytään vainajan vakuutus­yhtiöstä.

Metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaisi tehdä jo edellisen omistajan eläessä, mutta usein metsä rämähtää uudelle omistajalle perinnönjaossa.

Perikunnan kannattaa muodostaa verotusyhtymä

Metsän hoitaminen kokonaisena kuolinpesänä on hankalaa, niin kuin jokainen suvun jakamattoman perintökesämökin nähnyt tietää. Omaisuuden hoidosta syntyy helposti riitoja, ja niiden keskellä metsä jää hoitamatta. Yksi omistaja on peritylle metsäomaisuudelle usein paras ratkaisu.

Jos metsätilan omistamista halutaan jatkaa yhteisvoimin, perikunnan kannattaa tehdä ainakin osittainen perinnönjako sekä muodostaa verotusyhtymä. Tällöin metsä jaetaan murto-osiin.

Jos yhtymä aikanaan myy puuta ja saa siitä verotettavaa metsätuloa, siitä tehdään verovähennykset ja tulos jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen suhteessa kunkin omistusosuuteen. Myyntitulosta peritään pääomatuloveroa.

Metsästä ei välttämättä koidu aluksi perijöille kuin kuluja, jolloin tappiollinen tulos jaetaan verotusyhtymän osakkaille, omistusosuuksien mukaan. Tappion voi vähentää muista pääomatuloistaan – jos niitä ei ole, metsätappio vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulon verotuksesta. Vuosien varrella vähennyksiä voi kertyä paljonkin.

Verotusyhtymää tarvitaan silloinkin, jos joku perikunnan osakkaista haluaa jatkaa metsätaloutta. Muiden metsäosuuksia ei kannata ruveta ostamaan, sillä myyjät eivät saa vapautusta luovutusvoittoverosta. Verotusyhtymän jäseninä he sen sijaan saavat lähisukulaiselle metsäosuutensa luovuttaessaan verovapautuksen, mikäli osuus on ollut vähintään 10 vuotta luovuttajalla tai sillä, jolta hän on metsäosuutensa perinyt.

Metsäosuuksien saaja joutuu maksamaan kauppahinnoista varainsiirtoveron, mutta verotusyhtymäosuuksien ostosta syntyy hänelle myös metsävähennysoikeutta. Se on suomalaisessa verotuksessa merkittävä etu.

Metsävähennysoikeus on myös periytyvää: käyttämätön oikeus siirtyy perinnön mukana, jos vainaja on ostanut metsän vuoden 1993 ensimmäisen päivän jälkeen.

Metsänomistajalla on velvoitteita

Mikäli perintömetsänsä haluaa pitää, on hyvä muistaa, että metsänomistajalla on muutamia velvoitteita. Metsälaki velvoittaa omistajaa uudistamaan metsäänsä kolmen vuoden kuluessa hakkuusta, ja metsätuholaki puolestaan vaatii omistajaa poistamaan myrskyn kaatamat puunrungot. Myrskytuhojen poistamisessa metsänomistajan kannattanee kääntyä ammattimetsurin puoleen.

Muita lainmukaisia velvotteita metsästä ei ole – sitä ei ole edes pakko hoitaa. Mutta käytännössä taimikot on hoidettava, jotta hakatun metsän tilalle kasvaa uusia puita. Nuoret koivun- ja männyntaimet vetävät hirviä puoleensa, joten hirvivahinkoja pitäisi kartoittaa ja korjata ajoissa. On tärkeää myös tietää metsätilansa rajat, ettei vahingossa ryhdy operoimaan naapurin puolella.

Kun puukauppa tulee ajankohtaiseksi, tarjouksia voi kysyä ostajilta tai antaa metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttaa kaupat. Puuta myydään metsän eri kehitysvaiheista, ja metsätulosta myyjä maksaa pääomatuloveroa. Hakkuusta omistajan on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskukselle, mutta usein ostaja huolehtii siitä.

Omistajan pitäisi ymmärtää metsänsä hoitoalat, eli paljonko on heti hakkuukelpoista metsää, missä pitäisi raivata ja paljonko taimikoita on. Hoito- ja korjuutöissä täytyy olla kustannustietoinen, ja pitäisi miettiä, mitä metsätöitä voi tehdä itse. Työpanoksellaan pystyy vaikuttamaan metsäsijoituksen kannattavuuteen suuresti, esimerkiksi istutukset ja taimikonhoidon pystyy tekemään omin voimin ilman suuria laitehankintoja.

60–80-vuotiaan tukkimetsän hakkuu on puunkasvatuksen jättipotti, jossa voi saada myyntituloa 10 000 euroa hehtaarilta – mutta toisaalta päätehakkuun voi tehdä vain kerran vuosisadassa. Eikä jättipottia tule koskaan, jos metsää ei hoida kunnolla vuosikymmenten ajan.

Lisäksi kannattaa muistaa, että metsänsä voi myös suojella.

Lähteet: Taloustaito- ja Talouselämä-lehdet.

Lisätietoa: vero.fi, mhy.fi, metsakeskus.fi, ymparisto.fi, metsalakipuhelin.fi

Mitä tehdä, jos perit metsää?

  • Mieti, mitä metsältäsi haluat: Haluatko suojella sen? Tai haluatko myydä sen tai siirtää seuraavalle sukupolvelle? Vai haluatko hoitaa tai hoidattaa metsääsi ja saada siitä tuloja?
  • Ota metsästäsi selvää: missä se on ja missä kunnossa?
  • Ota yhteys metsäalueesi metsänhoito­yhdistykseen.
  • Jos päätät pitää metsäsi, mieti teetkö metsänhoitotöitä itse: istutus, raivaus ja ehkä ensi­harvennuskin onnistuvat maallikolta.
  • Kilpailuta erityisesti puunostajia, jos pidät metsäsi ja haluat siitä tuottoa.
  • Metsäkeskus järjestää kokemattomille metsänomistajille neuvontapäiviä ja peruskursseja.

Julkaistu: 29.9.2019