Sen näkee heti: Mervi Kataisella, 39, on urheilijan napakka ryhti ja reipas askel. Entinen SM-tason jalkapalloilija ojentaa kätensä ja hymyilee valoisasti, kun tapaamme Lahdessa.

Neljä vuotta sitten Mervin aviomies Jyrki Katainen, 46, nimitettiin Euroopan komission talouskomissaariksi ja koko perhe asettui asumaan Brysseliin. Siitä lähtien tapana on ollut, että perhe viettää osan kesälomastaan Suomessa.

Kiireisen miehen rinnalla Mervi on tottunut itsenäiseen elämään. Hän tuli tyttäriensä, Saaran, 12, ja Veeran, 8, kanssa Suomeen jo heinäkuussa, kun tyttöjen lukukausi Eurooppa-koulussa päättyi.

Äiti ja tytöt ehtivät mökkeillä Lahden seudulla pari viikkoa, ennen kuin Jyrkin loma alkoi ja tämä liittyi seuraan.

Melkein saman tien miehensä tultua Mervi lähti seminaarimatkalle Norjaan. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan.

Mervi tutkii poliitikkojen ja virkamiesten välistä epäluottamusta ja sen vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. Viimeksi kuluneen vuoden ajan hän on työskennellyt Brysselissä päätoimisena tutkijana.

”Tavoitteeni on, että väittelisin tohtoriksi vuonna 2020”, hän suunnittelee.

Tänä kesänä Mervillä oli myös uutinen kerrottavanaan: hän on päättänyt pyrkiä kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellamaalla. Ensi kevään vaalien ehdokaslistoja ei ole vielä vahvistettu, mutta olisi vaikea uskoa, etteikö piirijärjestö ottaisi ilomielin listoilleen henkilön, jolla valmiiksi tunnetun nimen lisäksi on käytännön kokemusta ja väitöskirjatasoista tutkimustietoa poliittisesta vaikuttamisesta.

Kun Jyrki Katainen neljä vuotta sitten keväällä ilmoitti luopuvansa kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja jättävänsä pääministerin tehtävät kesken vaalikauden, moni arveli, että mies oli väsynyt.

Tuon ajan valokuvissa nuori mies näyttää uupuneelta, tämän otsa on rypyssä ja silmänaluset ovat mustat. Hän oli ollut kansanedustajana 15 vuotta, josta kymmenen kokoomuksen puheenjohtajana ja seitsemän ministerinä.

Valtiovarainministerinä ja myöhemmin pääministerinä Jyrki Katainen toimi tilanteessa, jossa ajauduttiin taloudelliseen taantumaan. Pääministeri Kataisen kuuden puolueen hallitus jäi historiaan kokoonpanona, jonka oli vaikea päästä mistään yhteisymmärrykseen.

Luulisi, ettei vaimokaan muistelisi tuota aikaa pelkästään innoissaan, mutta Mervi Katainen ei synkistele.

”Tuolloin kaikki meidän elämässämme oli tiukasti aikataulutettua. Lapset olivat ihan pieniä, ja elimme perheessä ruuhkavuosia. Välillä aikataulut aiheuttivat paljon paineita, ja se väsytti fyysisesti. Stressiäkin oli. Siitä huolimatta tuossa ajassa oli myös paljon hyvää ja mielenkiintoista”, Mervi sanoo.

Mervi Kataisen politiikkaan lähteminen ei ole mikään päähänpisto. On vain olosuhteiden summa, ettei hän ole pyrkinyt eduskuntaan jo aiemmin.

”Kaikki, mitä olen tehnyt koko aikuisikäni, pyörii politiikan teon ja vaikuttamisen ympärillä”, hän sanoo.

Tähän mennessä hänellä on ollut kuitenkin aina jokin syy, jonka takia ehdokkaaksi asettuminen ei ole ollut luontevaa.

”Halusin yrittää eduskuntaan jo parikymppisenä, mutta silloin tunsin olevani liian nuori ja opintonikin olivat kesken. Myöhemmin tulivat perhesyyt ja se, että Jyrki oli ehdokkaana”, hän sanoo.

Mervi on ollut nuoresta lähtien yhteiskunnallisesti aktiivinen. Vuosituhannen vaihteessa hän nousi Vihdin kunnanvaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Valtakunnallista meriittiä hän sai Suomen Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtajana.

Mervi ja Jyrki tapasivat toisensa ensimmäisen kerran kokoomusnuorten aateseminaarissa vuonna 1998. Naimisiin he menivät viiden vuoden kuluttua, vain vuotta ennen kuin Jyrki ensimmäisen kerran valittiin puolueen puheenjohtajaksi.

Euroopan komission varapuheenjohtajana työskentelevä Jyrki Katainen on ilmoittanut, ettei hän asetu enää ehdolle EU-tehtäviin. Sen sijaan hän hakee politiikan ulkopuolelta töitä Suomesta. Perhe palaa ensi vuonna kotimaahan.

”Olen pitänyt aina itsestään selvänä, että jossakin vaiheessa palaan politiikkaan. Nyt palaset osuivat kohdalleen”, Mervi sanoo.

Mervi on kotoisin Vihdistä, Jokikunnan kylästä. Kolmilapsisen perheen vanhemmat olivat johtajaopettajina Jokikunnan ja naapurikylän kouluissa.

Perheessä arvostettiin sivistystä, opiskelua ja yhteiskunnallista valveutuneisuutta. Koulu ja koulutus tulivat tärkeiksi melkein jo äidinmaidossa, sillä perhe asuikin pitkään Jokikunnan koululla.

”On varmasti osin kodin perintöä, että olen aina tykännyt opiskelusta.”

Perheessä luettiin ja keskusteltiin paljon. Aikaa vietettiin yhdessä muun muassa järjestämällä tietokilpailuja.

”Päivän Helsingin Sanomat meillä siirrettiin luettujen lehtien hyllyyn vasta sitten, kun jokainen perheenjäsen oli ehtinyt merkitä nimikirjaimensa lehden reunaan”, perheen kuopus muistaa.

Opettajavanhempien esimerkki vaikutti myös uravalintaan. Valmistuttuaan maisteriksi Mervi suoritti vielä aikuisopetukseen suuntautuneen aineenopettajan pätevyyden.

”Opetettavat aineeni olivat valtio-oppi, Eurooppa-politiikka ja poliittinen historia. Yläasteen ja lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajan pätevyyteen vaadittavia opintoja olen täydentänyt tähän kesään asti. Sain juuri viimeisenkin kurssin valmiiksi, mutta virallista todistusta en ole vielä saanut.”

Pedagogiikka on aina kiinnostanut Merviä.

”Opettajan ammattitaito antaa paljon mahdollisuuksia, ja siitä on hyötyä esimerkiksi esimiestyössä”, Mervi sanoo.

Haastattelun toinen osa julkaistaan huomenna.