Apu

Meijän kyläkauppa Muurasjärvellä taistelee ajan henkeä vastaan



Meijän kyläkauppa Muurasjärvellä taistelee ajan henkeä vastaan

Kyläkauppoja lopetetaan, mutta onneksi myös avataan. Joukko puuhakkaita naisia pani pystyyn osuuskunnan, jotta Muurasjärven kylälle saatiin kauppa. Siitä on pikkuhiljaa kehittymässä kaikkien kyläläisten yhteinen olohuone.
Teksti Annika Vuorensola
Kuvat Mikko Vähäniitty

Ympärillä levittäytyy järviä ja kapoisia teitä, somia taloja pilkottaa siellä täällä. Ollaan Muurasjärvellä Keski-Suomessa, Pihtiputaan kupeessa valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Asukkaita täällä on 650, joista osa on varsin puuhakkaita. Se kävi ilmi viime kevään ja kesän aikana, kun naisryhmä päätti pistää pystyyn osuuskunnan, jotta kylään saataisiin kauppa. Sitä ennen Muurasjärvi sinnitteli vuoden päivät ilman.

– Edelliset yrittäjät pistivät pillit pussiin, koska tämä oli kannattamaton. Heidän mukaansa kaupassa ei käynyt tarpeeksi asiakkaita, 40-vuotias Minna Turunen kertoo.

Hän on ammatiltaan kirjanpitäjä ja hoitaa vapaa-ajallaan Meijän kaupan paperiasioita.

Kirjanpitäjä Minna Turunen Meijän Kaupassa.

– Viime talvena kunta alkoi etsiä tähän yrittäjää. Kauppa oli luonnollinen valinta, sillä tästä on lähimpään kauppaan Reisjärvelle 20 kilometriä ja Pihtiputaalle 30 kilometriä. Ajomatka on aika pitkä maitoa hakemaan, joten yleensä sitten oltiin ilman.

Kunta järjesti halukkaille tutustumismatkan Ullavalle ja Sykäräisiin kyläkauppoja tutkimaan. Mukaan lähti myös 31-vuotias Merja Kolehmainen.

– Kaupoissa oli hyvä tunnelma, joten innostuin siitä ja aloin kysellä, ketä kiinnostaisi lähteä mukaan osuuskuntapohjalta. Minna ilmoittautui ensimmäisenä, ja minun lisäkseni perustajajäseneksi tuli Hilkka Moisio, osuuskunnan toimitusjohtaja Merja kertoo.

Osuuskunnan toimintaan voi tulla mukaan kuka tahansa.

– On tärkeää saada kyläläiset sitoutettua mukaan omistajina. Silloin he myös käyttävät kauppaa, ja se pysyy pystyssä. Tarkoituksemme ei ole tehdä voittoa vaan tarjota kyläläisille palveluja, Minna miettii.

Moni epäilee kannattavuutta

Osuuskunnan leidien ensimmäinen syksy on sujunut vauhdikkaasti. Vaikka kyläläiset toivoivat kauppaa, myös kritisoijia on riittänyt.

– Yleinen asenne oli, että kun ei se entinenkään pysynyt pystyssä. Että eihän kyläkaupat enää nykyisin kannata. Siksi meidän oli vaikea saada rahoitusta kaupan perustamiseen. Emmekä ole saaneet lottoa tähän, koska Veikkaus ei usko sen kannattavan, Merja harmittelee.

Pahin hetki koitti, kun pankilta luvattu rahoitus vedettiin pois viime hetkellä.

– Itkulta ei ole vältytty. Mutta aina, kun joltakulta loppui usko, jollakulla muulla riitti toivoa. Siinä se meidän voima on. Yksin en olisi tähän lähtenytkään yrittäjäksi, Merja kertoo.

Merja Kolehmainen purkaa kuormia. Töitä tehdään talkoohengessä.

Onneksi toinen pankki ymmärsi naisten vision ja sinnikkyyden. Hanke sai vihreää valoa ja Muurasjärvi odotetun kauppansa. Meijän kauppa onkin paljon enemmän kuin kauppa. Kylällä ei ole muuta luontevaa tapaamispaikkaa, joten sitä voisi luonnehtia paikallisten olohuoneeksi. Muita palveluita Muurasjärvellä ei enää ole. Pois ovat lähteneet muun muassa kemikalio-kukkakauppa, pankki ja matkahuolto.

– Siksi meillä on tässä myös kahvio, jonka yhteydessä tarjoilemme lounasta tiistaisin ja torstaisin. Kesällä ennätyksemme oli 81 syöjää yhden päivän aikana, 68-vuotias Ritva Hakkarainen kertoo.

Hän työskentelee vapaaehtoisena vastuuemäntänä keittolounaspäivinä.

– Minulle on hirveän tärkeää, että kauppa pysyy tässä. Olen mieluummin apuna kuin istun yksin mökissäni käsitöitä tekemässä. Ne ovat olleet pitkiä päiviä, jos Merja on laittanut viestiä, että ei tarvitsekaan tulla töihin, Ritva nauraa.

Kaupan ainoa palkollinen on 30-vuotias Minna Pesonen, Merja on osa-aikainen työntekijä. Suuri osa hommista siivoamisesta kuormien purkuun hoituukin talkoohengellä.

– Kun laitoimme syksyllä kauppaa pystyyn, saimme kalusteet ilmaiseksi, puutavaran lahjoituksena sahalta. Paikallinen sahuri höyläsi ne ilmaiseksi, ja maalaus hoidettiin omalla porukalla. Naapurin nuori emäntä teki lamput eli koko kylä toi kortensa kekoon, Merja muistelee.

Naapureista välitetään

Nyt kauppa on viihtyisä paikka, josta löytyy kaikkea mahdollista sisustustavaroista vaatteisiin ja lemmikkien ruokiin. Jos jotakin ei hyllystä löydy, sitä voidaan tilata asiakkaan toivomuksesta. Meijän kaupasta löytyy myös lähialueen ainoa postipakettiautomaatti.

– Yhteisöllisyytemme kumpuaa siitä, että tunnemme kaikki toisemme. Täällä toimii monta yhdistystä, ja Muurasjärvi on myös valittu Keski-Suomen vuoden kyläksi vuonna 2012. Sukulaisuussuhteita on paljon ja naapureista välitetään, naiset pohtivat.

Minna Turunen, Merja Kolehmainen, Minna Pesonen ja Ritva Hakkarainen huolehtivat siitä, että Muurasjärvi ­pysyy vireänä kylänä.

Yksi kyläkaupan tyytyväisistä asiakkaista on neljän lapsen äiti, 35-vuotias Mari Mielityinen.

– Kun edellinen kauppa lopetti, tuli pettymys, että kuoleeko se tämäkin kylä. Olen tosi ylpeä siitä, että meillä on taas kauppa. Kaiken lisäksi rakennus on ulkoapäin kaunis, Mari kertoo.

Mari on käynyt kaupassa, paitsi ostoksilla, myös lounaalla lasten kanssa.

– Jälkikasvukin lähtee tänne aina mielellään pyörällä mukaan. Asioin täällä suurin piirtein kolme kertaa viikossa. Nyt ei ole enää sitä painetta, että on pakko muistaa ostaa kaikki viikon ostokset. On tosi tärkeää, että meillä on täällä oma kauppa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnassa mukana oleva Mari visioi kevääksi kahvilatoimintaa kaupan tiloihin.

– Aikaisemmin olemme toimineet perheissä, ­mutta nyt meillä olisi yhteinen paikka, johon kokoontua. Haaveissa on myös mummo- ja pappatoiminta, että joku tulisi vaikka lukemaan ikäihmisille kirjaa. Kaupasta voisi muotoutua kylän yhteinen olohuone.

Mari Mielityinen on tyytyväinen, että omalla kylällä on kauppa.

Julkaistu: 12.1.2019