Puheenaiheet
Apu

Mediaryhmä auttaa käräjäoikeuden ratkaisujen ymmärtämisessä

Mediaryhmä auttaa käräjäoikeuden ratkaisujen ymmärtämisessä

Miksi rikoksen uusijan tuomio aleni? Miten määrätään lähestymiskielto? Saako uhri mitään, kun vankeuteen tuomittu syyllinen on korvauskyvytön? Oikeusratkaisujen perusteista viestitään Helsingin käräjäoikeudessa uudenlaisella tavalla.
Teksti Hannu Koskela
Kuvat All Over Press
Mainos

Helsingin käräjäoikeus perusti mediaryhmän antamaan toimittajille taustatietoa käräjäoikeuden toiminnasta sekä yleisesti oikeuskäytännöistä kulloinkin käsittelyssä oleviin tapauksiin liittyen.

Suomen oikeuslaitoksessa tällainen palvelu on ensimmäinen laatuaan, ja idean toivotaan leviävän pääkaupungista myös maan muihin käräjäoikeuksiin.

Mediaryhmän jäseninä aloittaneet mediasuhteiden vastuutuomarit osallistuvat oikeuslaitoksesta käytävään julkiseen keskusteluun. Ryhmään kuuluvat kaksi käräjätuomaria antavat viestimille haastatteluja ja jakavat yleistä tietoutta tuomioistuinten työstä.

- Aika oli nyt kypsä Suomessa. Vastaavanlaiset ryhmät ovat menestyneet jo Norjassa, Ruotsissa ja Alankomaissa, luettelee ensimmäisenä suomalaisena vastuullisena mediatuomarina aloittanut Nina Immonen. Kumppaninaan hänellä on käräjätuomari Petra Spring. Lisäksi ryhmään kuuluvat käräjäoikeuden laamanni ja tiedottaja.

- Ryhmässä on kyse median ja oikeuslaitoksen tiiviimmästä yhteistyöstä. On tärkeää, että toimittaja voi helposti lähestyä myös tuomioistuintyöskentelyn asiantuntijaa.

Medianryhmän tuomarit ovat käytettävissä esimerkiksi klassisissa oikeuslaitosta koskevissa kysymyksissä.

- Miksi rangaistusta alennetaan, jos tuomittu jo on tehnyt useita rikoksi? Paljon kysymyksiä herättävät lähestymiskieltojen määräämisperusteet.

- Myös vahingonkorvausten maksuissa mietityttää, saako uhri mitään, jos vankeuteen tuomittu tekijä todetaan varattomaksi, Immonen kertoo.

Hänen mukaansa rangaistuksen mittaaminen ja ankaruus puhuttavat paljon. Siksi on tärkeää, että suomalaisen oikeuskäytännön perusta on hyvin esillä myös julkisessa keskustelussa.

- Suomessa monien ihmisten käsitykset oikeudenkäynnistä perustuvat yhdysvaltalaisiin tv-sarjoihin sekä erityisesti juryn tai valamiehistön käyttöön.

Mediatuomarit ovat varautuneet kommentoimaan etenkin monimutkaisia tai tunteita herättäviä oikeudenkäyntejä. Tällainen tapaus voisi esimerkiksi olla Turun kauppatorin puukotukset ja niistä ensimmäistä kertaa Suomessa nostetut syytteet terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista.

- Pääsääntöisesti emme ota kantaa muun maan tapauksiin, vaan keskitymme Helsingin oikeusjuttukannasta poikiviin kysymyksiin, käräjätuomari Nina Immonen sanoo.

Hän täsmentää, että nimitystä ”mediatuomarit” on pyritty välttämään, koska ”monet yhdistävät nimityksen mediaa koskevien tapauksien tuomitsemiseen”.

Helsingin käräjäoikeus tiedottaa jatkossakin lehdistölle julkisuudessa olevien oikeusjuttujen etenemisestä. Nyt aloittaneen mediaryhmän tuomarit ovat toimittajien käytettävissä olevia tuomioistuintyöskentelyn asiantuntijoita. Tarvittaessa vastuutuomarit voivat myös itse kommentoida ajankohtaisia kysymyksiä, etenkin jo jostain asiasta leviää selvästi väärää tietoa.

Julkaistu: 9.3.2018