Puheenaiheet
Eeva

Matti Remeksen kesäkoti on hauska huvila Hangossa

Matti Remeksen kesäkoti on hauska huvila Hangossa

Persikanvärinen puutalo vinoine kattoineen viehättävän kadun varrella valloitti dekkarikirjailija Matti Remeksen sydämen: löytyi kesähuvila keskeltä kaupunkia.
Teksti Päivi Mattila
Kuvat Paula Virta
Mainos

Ruben Waaran kotimaisemat ovat idyllisessä Hangon-kylässä. Se on vilkkaana kesäkaupunkina tunnetun Hangon rauhallisemmalla laidalla, noin kilometrin päässä keskustasta. Waaran somassa talossa on mansardikatto. Samanlainen katto on myös hänen naapurinaan asuvan Matti Remeksen kesäkodissa.

Ruben Waara seikkailee ja ratkoo rikoksia fiktiivisenä henkilönä helsinkiläisen Matti Remeksen romaaneissa.

Graafisena suunnittelijana ja pilapiirtäjänäkin menestyneen kirjailijan yhdeksäs Ruben Waara -jännäri, Regatta, ilmestyi 2016.

Matti Remes hurmaantui Hankoon ja sieltä löytyneeseen mansardikattoiseen taloon parikymmentä vuotta sitten. Elettiin kevättalvea 1998.

”Olimme vaimoni Birgitan kanssa saaneet päähämme, että meidän täytyy hankkia kesämökki, kun kaikilla muillakin on, ja että se olisi täällä Hangossa.”

Matti Remes tuli tiedustelumatkalle ensin yksin.

”Sain asunnonvälittäjältä muutaman osoitteen. Ajoin tämän talon editse kolme kertaa ja vakuutuin löydöstäni.”

Kun vaimo näki talon, tämä innostui siitä vielä enemmän kuin miehensä.

Talo kylpee auringossa koko päivän.

Unelmien kakkoskoti

Ystävät pitivät viisihenkisen perheen kesämökkiratkaisua ensin järjettömänä.

”Sitten esittelimme, miten Hangossa talot on sijoitettu tonttien kulmaan niin, että pihaa on paljon enemmän, kuin jos talo olisi keskellä tonttia.”

Orapihlaja-aidalla rajattu piha oli turvallinen lasten leikkiä. Ei tarvinnut pelätä, että he joutuisivat veden varaan, ranta on kaukana.

”Meistä oli ja on mukavaa sekin, että tiellä kulkee välillä joku. On kiva olla osa yhteisöä.”

Yhtenä kriteerinä perheelle oli se, että Helsingistä Hankoon on vain puolentoista tunnin ajomatka.

”Se on juuri sopivan pitkä, että tietää olevansa jossain muualla kuin kotona”, Matti Remes myhäilee.

Remeksien unelmien kakkoskoti Hangonkylän raitillaon peräisin 1920-luvulta. 1950-luvulla se laajennettiin kahden perheen asunnoksi. Molemmilla oli oma sisäänkäyntinsä. Siitä muistuttavat paikallaan edelleen nököttävät, jykevätekoiset ovet. Ne avautuvat valontäyteiseen eteiseen ja puhtaanraikkaan alakerran tiloihin.

Alakerran remontin ansiosta ruokasaliin mahtuu pitkä pöytä. Tilaa on niin paljon, että pöydän voi tarvittaessa vielä pidentää ja sen ympäri pääsee helposti kiertämään.

Iso remontti

Yläkertaan nouseva portaikko lumoaa bahamansinisessä sävyssään. Eteishallin päässä on olohuone, jonka keskipisteenä seisoo iso takka. Alun perin punatiilinen takka uudistettiin ja maalattiin valkoiseksi kolme vuotta sitten tehdyn ison remontin yhteydessä.

Remontissa osa väliseinistä poistettiin ja eteiset yhdistettiin. Talon vanhoja ikkunoita vaihdettiin uusiin ja keittiön seinään puhkaistiin kapea lisäikkuna.

”Puulattiat ovat vanhat. Niistä on aikoinaan revitty korkkimatot pois, minkä jälkeen lattiat on maalattu. Muovia täältä ei löydy enää mistään”, isäntä kehuu.

Kodikkaasti yhdistetyn eteishallin, keittiön ja ruokasalin kruunaa ikkunoiden ympäröimä oleskelutila. Sen tunnelmaan haluaisi jäädä unelmoimaan, lukemaan tai seurustelemaan.

Ystäviltä saadut värikkäät tyynyt ovat meksikolaista käsityötä.

Sisustaminen innostaa

Talon ikkunapuitteet ja seinät ovat vaaleat. Ikkunoita ei ole haluttu peittää verhoilla, jotta pihan kesäinen runsaus ja valo pääsevät täysin kukoistamaan. Kontrastia vaalealle yleisilmeelle antavat tummat huonekalut.

Oleskelutilaa hallitsee entisöity 1920-luvun sohva. Se löydettiin kierrätyskeskuksesta Espoosta. Käsinojalliset tuolit ovat kirpputorilta. Kunnostettujen tuolien kankaat kuvioineen ruokkivat mielikuvitusta, kun kuulee, että Lontoon metrojunien istuimissa käytettiin samanlaista kangasta 1920–1940-luvuilla.

”Kankaat ovat nyt uustuotannossa, ja ne löytyivät paikallisen verhoilijan kautta”, Matti Remes paljastaa.

Oleskelutilan pöytäkin on kirpputorihankinta.

”Maksoin siitä kaksi euroa.”

Remekset rakastavat sisustamista ja taiteen keräämistä.

”Se on mielenkiintoinen harrastus, jonka aloitimme grafiikasta.”

Vuosien mittaan maku on muuttunut, kun taiteen tuntemus on lisääntynyt.

”Suosikkeihimme kuuluvat nyt muiden muassa nykytaiteilijat Jenni Vakkilainen ja Ilari Hautamäki. Fanitamme myös suomalaisen konkretismin uudistajan, kuvataiteilija Göran Augustsonin töitä.”

Olohuoneen pöytää koristaa ikivanha pärepihti. Sen Matti Remes on saanut muistoksi isänsä kotitilalta Mäntästä.

Paikka kaikille

Huvilan kauniit peiliovet on korjattu pieteetillä. Yläkerran parvekkeelle avautuvissa, uusissa pariovissa on pikkuruutuiset ikkunat. Ovien mallin Remes kävi ottamassa Helsingin rautatieasemalta, jonka ovet ovat Eliel Saarisen piirtämät.

Yläkerran hallia ympäröivätvanhempien makuuhuone, yhdistetty kirjasto-vieraskamari ja kylpyhuone. Kellariin on kunnostettu pieni keittiö, kesäkamari, wc- ja suihkutilat. Talon päädystä on kellariin oma sisäänkäynti.

”Nuoriso saa tulla ja mennä niin kuin haluaa”, kolmen täysi-ikäisen tyttären isä sanoo.

Iso piha puutarhoineen on kuin luotu yhdessäoloa ja kesäjuhlia varten: pihasaunan edessä ovat auringonottoon houkutteleva patio ja kylpytynnyri.

Saunan kupeelta nousevalta kalliokiveltä solisee vesi pieneen lähteeseen. Sen viereen käsistään kätevä isäntä on nikkaroinut somisteeksi lyhyen laiturin.

Puutarhassa on tilaa marja-pensaille, perennoille sekä omena- ja päärynäpuille. Soma huvimaja on koristeltu väri-lampuin.

Pihan sulkevaan vanhaan navettarakennukseen Matti Remes on rakentanut viihtyisän kesäkeittiön ja kunnostanut pari vierashuonetta.

”Olemme peruskorjanneet rakennuksia ja tätä tonttia huolellisesti vanhaa kunnioittaen. Iäkkäiden rakennusten ja valmiin pihapiirin kunnostaminen on myös huomattavasti luovempaa kuin uuden tekeminen.” ●

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 7/2017. Nettiversiota on päivitetty.

Lattialaatat puulieden ympärillä ovat marokkolaista käsityötä.

Julkaistu: 20.8.2018