Apu

Matkustajalaiva muuntui hostelliksi Aurajoen rannalle



Matkustajalaiva muuntui hostelliksi Aurajoen rannalle

Aurajoen rannassa kiikkuu Bore-paatti, jossa voi majoittua sekä ajautua menneen ajan lumoon ja risteilytunnelmaan.
Teksti Apu-toimitus

Turkulaisella laivahostelli Borealla on oma Michael Monroensa. Yhdysvaltalainen rokkari Douglas Blair Lucek rakastui Turkuun ja laivahostelli Boreaan joitakin vuosia sitten.  Ensimmäisen kerran Lucek saapui Suomeen W.A.S.P.-yhtyeensä kanssa. Yhdellä keikkamatkoista kitaristia pyydettiin mukaan Rock Academyyn, jossa hän tänä päivänä opettaa ja jakaa taitojaan tulevien muusikoiden kanssa. Pikkuhiljaa Lucek viipyi kaupungissa pidempiä aikoja ja pysyvämmän asumuksen etsintä tuli ajankohtaiseksi. Hän päätyi Boreaan, ja sinne hän myös jäi.  Lucek kertoo sen verran innoissaan tarinaansa laivan Cafe Navigaressa, että kesäinen rankkasadekaan ei haittaa. Hänestä on mahtavaa, kun suoraan hytistä pystyy ihailemaan kaunista Aurajokea ja kannelle pääsee helposti kuuntelemaan lintujen laulua. Lucek sanoo hostelliasumisen sopivan hänelle. – Matkustan työni takia niin paljon, ettei ole järkevää hankkia asuntoa. Hektisen työn ohella Aurajoen rannassa Lucekillakin on aikaa hengähtää. – Muut bändiläiset asuvat Los Angelesissa. He pitävät minua hulluna, kun asun täällä.  Borea on yksi Lucekin kodeista, joskus vain muutaman päivän, joskus jopa kuukausia. Muusikko on vasta saapunut Tukholmasta Turkuun, ja tällä kertaa hän on kaupungissa elokuun loppuun saakka, kunnes kiertue alkaa. – Vietän laivalla eniten aikaa, ja täällä suurin osa tavaroistani on, joten tätä voi pitää ykköskotinani. On hienoa, kun voin vain kävellä tavaroideni kanssa satamasta tänne ja pääsen heti hommiin.

Douglas Blair Lucek  käy usein katsomassa auringonlaskuja laivan kannelta.

S/S Bore on entinen risteilyalus, joka on vuodesta 2011 asti keikkunut satamassa Aurajoen rannassa. Siitä lähtien se on ollut laivahostellina.  Turkulainen varustamoyritys Oy S/S Bore AB palautti Boren takaisin kotiin. Tällä hetkellä laivan pysyvä paikka on satamassa Aurajoen suussa, Turun linnan, tykkivene Karjalan ja Suomen Joutsenen läheisyydessä.  Laivahostellin sijainti Aurajoen varrella sopii monenlaiselle matkustajalle ja reppureissaajalle. Satama ja juna-asema ovat vieressä. Kahden kilometrin matkan keskustaan taittaa helposti kävellen tai pyörällä.  Paikka huokuu historiaa ja sijainti on hyvin merkittävä.  – Merellinen laiva haluttiin merelliseen Turkuun, joten sijainti on nappi valinta, laivan hostellipäällikkö Sari Murtomäki-Eskelinen sanoo. Ruotsin puolella Oskarshamnissa valmistunut S/S Bore -laiva teki neitsytmatkansa 12.4.1960 Turusta Tukholmaan, ja samaista väliä se seilasi yli kymmenen vuoden ajan. Viimeisen matkansa entinen höyrylaiva teki 2010, jolloin se sai takaisin alkuperäisvärityksensä. Tähän väliin mahtui kuitenkin hyvin vaiherikkaita vuosia. S/S Boren säilyminen tähän päivään asti ei ole mikään itsestäänselvyys. Kun laiva ei enää sopinut liikennekäyttöön, siinä nähtiin kuitenkin kehittämismahdollisuuksia. Se päätettiin ottaa muuhun käyttöön, kun kulttuuripääkaupunkivuosikin oli tulossa. Näin laiva sai uudet vuokralaiset ja Turku sai uuden hostellin, museon, ravintolan ja kahvilan. Vaikka laiva ei enää lähde merelle, Borella pääsee vieläkin nauttimaan risteilytunnelmasta, musiikista, ruuasta, saunasta ja makoisista yöunista.  Laivan yläkerroksissa pääsee sukeltamaan menneeseen aikaan. Forum Marinum -säätiön museossa tutustutaan von Rettigien varustajahyttiin, miehistöhytteihin ja komentosiltaan. Alus on osa merikeskuksen museolaivastoa. Osaan entisistä miehistöhyteistä pääsee myös majoittumaan, niitä kutsutaan reilaajahyteiksi.

Forum Marinumin museossa pääsee näkemään, miltä entisajan miehistöhytit näyttivät.

Koko ikänsä merellä seilannut konemestari Pekka Rantanen muistaa hyvin ”Nolla-Boren” historian.  Kansa antoi laivalle nimen, kun numero puuttui. Laivayhtiöllä oli muitakin Bore-laivoja, mutta ne olivat numeroituja.  – Oli Bore 1, 2 ja 3, ja koska tästä Boresta puuttui tyypillinen numero, sitä alettiin kutsumaan ”Nolla-Boreksi”, jona se edelleen tunnetaan, Rantanen kertoo. Nolla-Bore oli monessa asiassa hyvin edistyksellinen. Se oli ensimmäinen Bore-laiva, johon autot pystyi ajamaan sisään.  Bore muistetaan myös voilaivana. 60- ja 70-luvuilla suomalaiset ravasivat Ruotsissa edullisen voin takia. Tästä ajasta muistuttaa laivan aulaan kehystetty lehtileike.  Välillä Bore oli Silja Linen hallussa, kunnes se 1977 myytiin Jakob Linesille ja samalla se aloitti uusilla reiteillä. 80-luvun alussa Bore oli myös asuntolaivana Skotlannissa ja myöhemmin kanadalaisilla öljynporaajilla Algeriassa.  1984 laiva kuitenkin palasi muutamaksi vuodeksi Turkuun tutulle reitille, mutta jo 1987 kotkalainen yritys (nyk. Kristina Cruises) osti laivan ja nimeksi annettiin M/S Kristina Regina. Tällöin myös höyrykone sai kyytiä ja tilalle tulivat dieselkoneet.  Vielä 2000-luvulla aluksella tehtiin risteilyjä muun muassa Itämerellä, Vienanmerellä, Punaisellamerellä, Välimerellä ja Atlantilla aina Islantiin ja Grönlantiin asti. 

Laivan sisustaa leimaa runsas puumateriaalin  ja vaaleiden värien käyttö.

Vuoden 2010 jälkeen laiva ei ole kuitenkaan enää liikkunut. Laivan sisustuksessa on käytetty paljon puuta, eikä sen puutteellinen paloturvallisuus oikeuttanut merellä matkustamista.  Tänä päivänä laiva on palotarkastettu kiinteistöksi. Periaatteessa laiva on edelleen käyttökelpoinen, kuka tietää vaikka se vielä joskus lähtisi merelle.  Vanhassa ladyssa riittää aina korjattavaa, vaikka se on saanut monta kasvojenkohotusta vuosien varrella. – Laiva käyttäytyy eri tavalla satamassa kuin merellä, Murtomäki-Eskelinen kertoo.

Hostellipäälli Sari Murtomäki-Eskelisen mukaan hostelli on parhaimmillaan ”kotisi maailmalla ja sinne on aina yhtä kiva palata”.

Suuri osa hostellivierailijoista haluaa saada erilaisen yöpymiskokemuksen. Laivan hostellipäällikkö Sari Murtomäki-Eskelinen kertoo, että paatissa vierailee hyvin monenkirjavaa sakkia. Nuorten lisäksi Boreassa majoittuu myös iäkkäämpiä asiakkaita.   – Monet asiakkaat tulevat kokeilumielessä tai muistelemaan Ruotsin- ja Välimeren risteilyjä. Lisäksi on sellaisia kuin Lucek, jotka ihastuvat laivaan ikihyviksi, Murtomäki-Eskelinen naurahtaa. Jeanette Sturbjörk on tullut Kokkolasta hostellilaivaan tapaamaan uusia ihmisiä.  – Tämä on vähän erilainen, täällä tapaa ihmisiä eri puolilta maailmaa, se ei ole ihan sama kuin hotellissa asuisi. Tässä on myös sitä vanhan ajan loistoa. Sturbjörk kokeili hostellimajoitusta ensimmäisen kerran vuosi sitten ja tykkäsi. Hän kertoo valitsevansa seuraavallakin kerralla hostellin.  – Minulla on 22-vuotias poika, joka lähti ensimmäistä kertaa yksin matkaan Keski-Eurooppaan, ja hän asustaa hostelleissa. Nyt hän sanoo, ettei enää ikinä aio majoittua muualla.  Ensimmäisellä hostellivierailulla Sturbjörk sai uusiseelantilaisen ystävän, jonka kanssa hän pitää edelleen yhteyttä. 

S/S Bore on museolaiva, jossa pääsee tutustumaan muun  muassa komentosiltaan.

Viime vuonna kelluvassa hostellissa yöpyi 55 eri kansallisuutta. Hyttejä on yli 130.  – Silloin meillä oli vähän vajaa 25 000 majoitusvuorokautta, Murtomäki-Eskelinen kertoo.  Viimeksi laivan vieraskirjaan terveisensä ovat jättäneet Oulusta ja Lahdesta sekä Espanjasta, Kanadasta ja Saksasta saapuneet reissaajat.  Laivassa voi tuntea seilaavansa keskellä merta. Hurina muistuttaa moottorin käymisääntä, ja tietysti laiva myös keinuu tuulen ja aaltojen mukana.  – Asiakkaat ovat tulleet kysymäänkin, milloin tämä laiva lähtee, Murtomäki-Eskelinen naurahtaa.

Sadekin näyttää vihdoin väistyvän ja illasta tulee hyvin nätti. Aurajoen ranta täyttyy ihmisistä.  Illan suussa laivan ovesta astelevat sisään ystävykset, jotka tarvitsevat yösijaa myöhästyttyään Ruotsin laivasta.  Muuten on hiljaista, väki hipsii hytteihinsä nuk­kumaan. Muutama näprää puhelintaan ­ja katselee televisiota hostellin yhteisti­loissa, laivan entisessä tax-free-myymälässä. Seuraavana aamuna aamiaisella on rauhallista, ruuhkaisimmat hetket ovat vasta tulossa päin. Esimerkiksi Tall Ship Races ja Ruisrock täyttävät niin Turun kuin Borenkin. Douglas Blair Lucek kertoo pitävänsä siitä, että Boressa käy reissaajia ympäri maailman. – Täällä ei ole bisnesmiehiä, jotka istuvat totisina aamiaisella puvuissaan niin kuin hotelleissa. Monet matkailijat ovat hyvinkin pitkällä reissulla. Täällä on hyvin erikoinen sekoitus ihmisiä.  Harvassa paikassa on yöpynyt yhtä paljon ihmisiä kuin laivassa.  – Välillä mietin, kuinka moni ihminen on ehtinyt asua hytissäni. Täällä on tapahtunut varmasti kaikenlaista. Kunpa voisin nähdä kaiken, Lucek pohdiskelee. Hänellä on tapana kävellä ympäri laivaa ja tutkia, mihin käytävät ja portaat vievät.   – Borella on uskomaton fiilis, jos sitä siksi voi kutsua. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä monesta asiasta yhdessä paikassa. 

Valokuva Boren ruotsinlaiva-ajalta.

Hostellimaailma

  • Hostellit ovat budjettimatkaajan majapaikkoja.
  • Hostelliperinne sai alkunsa Saksassa yli 100 vuotta sitten, kun sopivien patikointimatkojen päähän laitettiin turvallisia ja siistejä majapaikkoja.
  • Hostelling International (HI, ennen International Youth Hostel Federation IYHF) on vuonna 1932 perustettu hostellijärjestö, johon kuuluu kymmeniä kansallisia hostellijärjestöjä. 
  • Suomen hostellijärjestö (alkujaan Suomen retkeilyjärjestö) on perustettu 1935. 
  • Suomen hostellijärjestöön kuuluu yli 40 hostellia, joista yksi on laivahostelli Borea.

Teksti Ellanoora Kauppila, Kuvat Piritta Fors

Julkaistu: 29.6.2017