Apu

Maskipakko – voidaanko ihmiset velvoittaa suojamaskien käyttöön? Tällaisessa tilanteessa syntyy todennäköisin tartunnan riski

Maskipakko – voidaanko ihmiset velvoittaa suojamaskien käyttöön? Tällaisessa tilanteessa syntyy todennäköisin tartunnan riski
Maskipakko on voimassa monissa maissa. Olisiko siinä järkeä Suomessakin? Asiantuntija esittää arvionsa.
Kuvat Adobe Stock

Maskipakko kaduille, busseihin ja muihin julkisiin tiloihin, siitä moni haaveilee. Helsingin Seudun Liikenne teki äskettäin laajan kyselyn. Asiakkailta tiedusteltiin, kokisivatko he matkustamisen turvalliseksi, jos busseissa käytettäisiin maskeja.

Mitä tarkoittaisi, jos busseissa pitäisi vetää suojain kasvoille?

– Käytännössä bussit rajaisivat pois vakavasti sairaita ihmisiä, lapsia ja raskaana olevia, koska heidän voi olla vaikea hengittää maskin kanssa. Ja lapsille tarkoitettujen suojainten vaatimuksia ei ole määritelty. Entä mistä otetaan jokaiselle puhdas maski joka päivä? Mistä maskien raaka-aine tulee ja missä tehtaassa ne valmistetaan?, sanoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.

Nykytiedon mukaan korona välittyy ilmaan ennen kaikkea yskimisen kautta.

– Pienimmät pisarat pysyvät hetken aikaa yskivän henkilön ympärillä, mutta ne vajoavat alas. Ei ole todennäköistä, että kahden metrin päässä oleva henkilö saa enää tartuntaa. Tähän perustuu turvaväli. Tarvitaanko suojamaskia, jos on turvaväli?, Mäkelä pohtii.

Joukkoliikennevälineissä turvaväli ei ole aina mahdollinen. Tosin Helsingin seudulla bussit ovat ruuhka-aikoina sangen väljiä.

Todennäköisin riskitilanne

Tartunnan riski syntyy todennäköisesi tällaisessa tilanteessa: Ihminen viettää vähintään 15 minuuttia samassa paikassa alle kahden metrin etäisyydessä henkilön kanssa, joka tietämättään kantaa tartuttavassa vaiheessa olevaa koronatautia.

– Tätä todennäköisyyttä vasten on pohdittava, tarvitaanko tavallisessa arjessa suojaimia. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja sen asiantuntijalaitoksella THL:llä on tässä sanansa sanottavana. Suojaimia ei nyt ainakaan suuressa määrin ainakaan suositella.

Hallitus on pyytänyt selvityksen suojainten käytöstä. Se valmistuu toukokuun aikana 2020.

– Henkilökohtainen kantani on, että maskeja saa käyttää, mutta kenellekään ei saa tuputtaa. Eri asia sitten, jos asiasta päätetään virallisesti. Eri asia ovat myös säädökset maskeista ammattikäytössä. Jos työnantaja vaatii maskin käyttöä, silloin niitä on käytettävä, jos se sopii työntekijän terveydentilaan. Työantajan pitää varmistaa se.

Maskien laatuongelmat

– Jotta maskeja voitaisiin suositella kaikille, pitäisi myös tietää, että maskit ovat haitattomia. Hengityksensuojaimilla ja suu-nenäsuojuksilla on tarkat vaatimukset haitattomuudesta. Miten yhtäkkiä voitaisiin suositella kaikille maskeja, joihin ei kohdisteta mitään suojaavuus- tai haitattomuusvaatimuksia? Asia on monimutkainen.

Erja Mäkelä on tyyppitarkastanut suojaimia vuosikaudet Työterveyslaitoksella. Hän on törmännyt maskin väärennöksiin ja siihen, että suojaimissa on terveydelle haitallisia aineita.

Uutiskuvien maskit

Kansainvälisissä uutiskuvissa näytetään ihmisvilinää Aasian ja Etelä-Euroopan maista. Maskipakkoon tunnutaan olevan tyytyväisiä.

– Uutiskuvissa näkee sen, että varsin moni on vetänyt maskin pelkästään suunsa eteen. Siinä mielessä se ei suojaa ollenkaan. Osa käyttää niitä mallikkaasti. Eri asia, käyttääkö hetken vai kaiken päivää, Mäkelä kommentoi.

Yleensä kansan käyttämät suojaimet suojaavat toisia ihmisiä käyttäjän viruksilta. Jos maskin käyttäjä koskettelee suojaintaan, pitää sitä liian kauan suunsa edessä tai vetää välillä pois kasvoiltaan, maski saastuu.

Julkaistu: 15.5.2020
Kommentoi »