Apu

Masennus ja ADHD yleisiä loppuvuoden lapsilla – Psykologia tukee koulun joustavampaa aloitusikää

Vaahteramäen Eemeli olisi nykyaikana lääkitty ja syrjäytymisuhan alla oleva lapsi. Loppuvuodesta syntyneet tarvitsevat usein oppivelvollisuutensa alussa erityistä tukea, mutta tuen saatavuus vaihtelee kunnittain.
Kuvat Fotolia

Hiljattain julkaistun brittitutkimuksen mukaan loppuvuodesta syntyneet lapset sairastuvat luokkatovereitaan todennäköisemmin masennukseen. Tulosten mukaan he saavat myös enemmän ADHD-diagnooseja.

Brittien tulokset perustuvat yli miljoonan koululaisen rekisteritietoihin, ja ne osoittavat vuoden viimeisen neljänneksen aikana syntyneiden saavan kyseisiä diagnooseja 30–40 prosenttia useammin kuin muiden samalla luokka-asteella olevien.

Tarkkaavaisuushäiriöitä ja älyllistä tasoa koskevat yhteydet suhteelliseen ikään on nähty laajalti myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta masennusta koskevat tulokset ovat uusia. Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, mistä yhteydet johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on useita.

Nuorimmat oppilaat saattavat ikänsä vuoksi olla kehityksessä keskimäärin muita jäljessä, mikä saattaa johtaa heikompaan menestykseen ja masennukseen.

ADHD:n yhteyttä syntymäaikaan on tutkittu laajalti myös Pohjoismaissa. Suomessa tutkimusta tehnyt professori Andre Sourander totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että koulun aloitusajankohtaa kannattaisi kehittää nykyistä joustavammaksi.

Koulun aloituksen viivästyttäminen laskeva trendi

Perusopetuslaki mahdollistaa joustavan koulun aloituksen, mutta käytännössä tähän mahdollisuuteen tartutaan harvoin.

Helsingin kaupungin opetusviraston oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen kertoo, että vuositasolla perusopetuksen myöhemmin aloittavat lapset lasketaan kymmenissä.

– Määrä on laskenut vuosien mittaan lähes trendinomaisesti.

Nevalaisen mukaan on katsottu, että on parempi aloittaa ensimmäinen luokka ajallaan ja sitten tarvittaessa kerrata se.

Koulun aloittaminen ikäluokkaansa myöhemmin ei ole kuitenkaan mikään ilmoitusasia, vaan päätöksen tueksi tarvitaan aina asiantuntijan, käytännössä psykologin, arvio lapsen valmiuksista.

Kansainvälisesti tutkittu ja todettu ilmiö tarkkaavaisuushäiriöiden esiintymisestä loppuvuonna syntyneiden keskuudessa ei nouse esiin Tanskassa. Siellä koulun aloittaminen tapahtuukin ikäluokan sijaan joustavasti koulukypsyyden perusteella.

Vaahteramäen Eemeleissä ei ole mitään vikaa

Kun tutkimustieto on näin vankkaa ja tiedossa on toimiva ratkaisu ongelmaan, miksi Suomessa jatketaan edelleen toimintatapaa, joka aiheuttaa turhia diagnooseja, lääkehoitoa, sekä varsinkin poikien kohonnutta syrjäytymisalttiutta?

THL:n ylilääkäri, lasten ja nuorten mielenterveysyksikön johtaja, Terhi Aalto-Setälä arvioi suomalaisten noudattavan koulujärjestelmässään traditioita.

– Esimerkiksi syysloma ajoittuu vanhan tradition mukaan ajankohtaan, jolloin lapsia tarvittiin sadonkorjuussa, muun muassa perunannostossa. Loma on edelleen siinä kohdassa, mutta nykykoululaiset eivät ole perunannostoa nähneetkään.

Aalto-Setälä toteaa myös tutkimustiedon olevan edelleen suhteellisen tuoretta, eikä mikään taho ole nostanut muutoksen tarvetta erityisen voimakkaasti esiin.

Aalto-Setälä puoltaa jouston lisäämistä perusopetuksen aloitukseen. Hänen mukaansa kehityspsykologinen tieto puhuu aivan yksiselitteisesti tämän puolesta.

– Minusta erityisen tärkeää olisi, että koulun aloitusvaihe olisi joustavampi siten, että koulu joustaisi lapsen kehitysvaiheen ja kypsyyden mukaisesti, jotta kaikki voisivat startata koulupolun omilla taidoillaan ja onnistumisen kokemuksia saaden.

Aalto-Setälä toivoo, että touhottajat ja haahuilijat saisivat rauhassa kypsyä ja silti pärjätä koulussa. Lapsi voi olla vilkas ja täysin terve vaikka muistuttaisikin Vaahteramäen Eemeliä tai Ville Vallatonta.

Hänen mukaansa juuri näistä pojista puhutaan, kun keskustellaan ADHD-diagnostiikassa tehdyistä ylilyöneistä.

Opetushallituksen mukaan haasteisiin on vastattu

Opetusneuvos Niina Junttilan mukaan tilanne ei ole niin toivoton kuin edellä on annettu ymmärtää. Junttila kertoo, että lasten kouluvalmiuksia mitataan jo nyt esiopetusvaiheessa ja tarvittaessa lasta tuetaan kolmiportaisen tuen mallilla.

Mallissa opetukseen osallistuvalla lapsella on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Esiopetuksessa lapsella on oikeus saada varhaista ja ennaltaehkäisevää kasvun ja oppimisen sekä perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista.

Junttila korostaakin, että opetusta suunniteltaessa päällimmäisenä on ajatus, jossa koulun on mukauduttava lapsen tarpeisiin, eikä niin että lapsen olisi kypsyttävä koululaitosta varten.

Jäljet johtavat politiikkaan

Jos käytössä on malli, jonka pitäisi vähentää koulun aloitukseen liittyviä vaikeuksia loppuvuodesta syntyneillä, miksi ongelmia esiintyy edelleen?

Niina Junttilan mukaan opetussuunnitelman perusteet määräävät kaikkea opetuksen järjestämistä, mutta niiden soveltaminen jää käytännössä kuntien vastuulle.

– Me emme voi täällä opetushallituksessa tietenkään määrätä kuntia.

Viime vuosina kuntien valtionosuudet ovat supistuneet niin, että suuri osa kunnista on rahoituksen suhteen kriisin partaalla. Erityisen tuen antamiseen tarvittavaa henkilöstöä ei välttämättä löydy riittävästi.

Onko siis niin, että lasten eriaikainen kypsyminen johtaa turhiin diagnooseihin, lääkitysten aloittamiseen ja kohonneeseen syrjäytymisriskiin siksi, että kunnilla ei ole rahaa? Onko kyse lopulta poliittisesta tahtotilasta?

Opetusneuvos Junttila ei lähde mukaan toimittajan kärjistykseen, mutta näkee, että nykyisen hallituksen 125 miljoonan euron satsaus varhaiskasvatukseen on huomattava askel parempaan suuntaan.

– Suunnitelmat kaksivuotisesta esiopetuksesta ja kolmiportaisen tuen malli ovat herättäneet kiinnostusta myös EU-tasolla. Näyttääkin siltä, että muualta halutaan tulla ottamaan oppia meidän järjestelmästämme.

Lukuisat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että luokka- ja kasvatusryhmänsä nuorimmat lapset saavat ADHD-diagnoosin useammin kuin vanhimmat.

Pohjoismaisissa tutkimuksissa toistuu sama trendi, poikkeuksena Tanska, jossa koululykkäys oli tehty tutkimusryhmässä 51 %:lle loka-joulukuussa syntyneistä pojista ja 29 %:lle tytöistä.

Suomalaistutkimuksessa todettiin, että syys–joulukuussa syntyvät lapset saavat ADHD-diagnoosin jopa 64 prosenttia todennäköisemmin, kuin tammi–huhtikuussa syntyvät.

Lasten suurten kehityksellisten erojen samana vuonna syntyneiden välillä on huomattu vaikuttavan myös menestykseen urheiluharrastuksissa.

Syntymäkuukauden on todettu olevan yhteydessä ADHD:n ja masennuksen lisäksi muihinkin somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin, mutta välittävät mekanismit ovat vielä epäselviä.

ADHD:n lääkehoitona käytetään Valviran mukaan kyseiseen indikaatioon hyväksyttyjä psykostimulantteja, joita ovat huumausainetta sisältävät metyylifenidaatti-, deksamfetamiini- ja lisdeksamfetamiinivalmisteet.

Julkaistu: 14.10.2019
1 kommentti