Apu

Martti Paananen ruotsinsuomalaisten valtuuston johtoon

1


Martti Paananen ruotsinsuomalaisten valtuuston johtoon

Apu-lehdestä kirkkoherraksi päätynyt mies johtaa ruotsinsuomalaisten kattojärjestöä.
Teksti Jorma Lehtola

Tukholman suomenkielisen seurakunnan kirkkoherra Martti Paananen valittiin viikonloppuna Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi.

Valtuuskunta on ruotsinsuomalaisten valtakunnallinen katto-organisaatio, jolla on 21 jäsenjärjestöä – ruotsinsuomalaisia liittoja, Ruotsin kirkon suomenkielinen työ sekä eri alojen verkostoja ja instituutioita.

Luottamustoimi on Paanaselle mieluinen ja tekee hänestä ruotsinsuomalaisten kielen ja oikeuksien keskeisen valvojan ja neuvottelijan.

– Valtuuskunnan perusajatus on seurata ja vaikuttaa erityisesti kielikysymykseen, joka on ehkä tärkein ja näkyvin asia, mutta muutenkin ruotsinsuomalaisen kulttuurin edistämiseen ja mahdollistamiseen, Paananen sanoo.

Tähtäimessä kielikeskus

Martti Paananen on Avun lukijoille tuttu mies. Hän toimi 15 vuotta lehden toimittajana ja toimituspäällikkönä, kunnes pappisvihkimyksen saatuaan siirtyi töihin Tukholmaan. Hän oli neljä vuotta siirtolaispappina Australiassa ennen paluutaan Ruotsiin, jossa hänet valittiin Tukholman suomenkielisen seurakunnan johtoon.

Uusi luottamustoimi tarkoittaa vilkasta edustamista, vaikka Paananen ei kaikissa palavereissa työnsä vuoksi ehdikään istumaan.

– Käyn vähemmistön edustajana tapaamassa politiikkoja, tarvittaessa EU:ta myöten. Seuraamme EU:n lainsäädännön toteutumista täällä. Euroopan neuvostohan on antanut Ruotsille nuhteita vähemmistökielten asioiden hoitamisesta.

Suomen kielen opetuksen asema esikouluista korkeampiin oppilaitoksiin on tärkeä seurantakohde. Viikonlopun kokouksessa esiin heitettyä ajatusta ruotsinsuomalaisesta yliopistosta Paananen pitää toistaiseksi epärealistisena, mutta suunta on oikea.

– Yksi konkreettinen hanke täällä on kielikeskus, joka olisi suomen ja meänkielen yhteinen. Se olisi kustannustehokas ja Ruotsin valtion budjetissa pähkinöitä, Paananen sanoo.

Meänkieli on Ruotsin Tornionlaaksossa puhuttava suomen kieli.

Elävän kielen puolesta

Paananen pitää ruotsinsuomalaisten tilannetta ”haastavana”, kun toinen ja kolmas sukupolvi ovat kadottamassa suomen kielen. Usko on silti tallella.

– Täällä asuu niin paljon kielellisiä, että kielellä on pohja säilyä, jos ei anneta sen hiipua. On paljon nuoria, jotka puhuvat suomea. Jos pystytään ylläpitämään sitä, että he saavat välitettyä sen omille lapsilleen ja saavat koulusta tukea, se pystytään pitämään elävänä kielenä. Sisukkuutta se vaatii sekä yksilöiltä että eri ruotsinsuomalaisilta tahoilta.

Aika ajoin Ruotsista kantautuu tarinoita, että suomen puhumista kouluissa olisi rajoitettu, mutta Paananen ei pelkää paluuta 1970-luvulle, jolloin suomen kielen kieltäminen oli johdonmukaista.

– On seurattava, eikä pelkästään suomen vaan kaikkien vähemmistökielten osalta, miten ne voivat ja miten niihin suhtaudutaan. Halutaanko ne pitää elävinä vai assimiloida ne mahdollisimman nopeasti.

Ruotsin valtiopäivät tunnusti ruotsinsuomalaiset kansalliseksi vähemmistöksi vuonna 2001. Vähemmistön kieltä ja oikeuksia vahvistettiin uusilla laeilla 2010.

Suomen kielen lisäksi saamella, meänkielellä, romanilla ja jiddišillä on Ruotsissa virallisen vähemmistökielen asema.

Kuva: Martti Paanasen kotialbumi

Julkaistu: 27.3.2018