Apu

Martti Nygren, 88, on käynyt kuntosalilla 28 vuotta: ”Moni ikäiseni kulkee kepin kanssa – minä en tarvitse sellaista, kyllä se liikunnan ansiota on”

Martti Nygren, 88, on käynyt kuntosalilla 28 vuotta: ”Moni ikäiseni kulkee kepin kanssa – minä en tarvitse sellaista, kyllä se liikunnan ansiota on”
88-vuotias Martti Nygren pysyy kunnossa liikkumalla, myös koronakriisin aikana. Varusmiehenä Nygren koki suuren suomalaisen urheilujuhlan, kun armeija määräsi hänet huonepalvelijaksi Helsingin olympialaisiin.
Julkaistu: 2.2.2021
Mereltä puhaltelee välillä hyisesti, mutta Martti Nygren avaa takin vetoketjua. Hän on pukenut haastatteluun pyhäpaidan, ja sen on syytä näkyä, kun kuvia otetaan.
Lehdettömät puut kaartuvat korkealle Strömsinlahteen virtaavan puron ylle. Sorsaparvi ujuttautuu sulasta virrasta ruoan toivossa rannalle. Nygren on asunut näillä seuduilla Helsingin Roihuvuoressa 24 vuotta. Kävelyretkestä merenrantaan on tullut rutiini jo kauan sitten.
– Joitakin vuosia sitten kävin pidemmälläkin, nyt olen tehnyt tätä lyhyempää lenkkiä, kun ikää on tullut, 88-vuotias Nygren kertoo.
Nygren on liikkunut koko ikänsä. Koronapandemian vuoksi Nygrenin vakiokuntosalivuoro Itäkeskuksen uimahallissa on ollut tauolla. Jokailtainen jumppaaminen on kuitenkin pitänyt hänet kunnossa.
– Moni ikäiseni ja nuorempikin kulkee kepin kanssa. Ei se häpeä ole. Mutta minä en tarvitse sellaista. Kyllä se liikunnan ansiota on.
"Argentiinalaiset toivat laatikollisen appelsiineja. Minä en ollut sellaisia ennen nähnyt, saati syönyt."
Martti Nygren syntyi Pohjois- Karjalan Enossa, kolmisenkymmentä kilometriä Joensuusta koilliseen, vuonna 1932. Nygren oli vanhempiensa ensimmäinen lapsi, mutta sisaruksia tuli parinkymmenen seuraavan vuoden aikana peräti 11.
Maalaiskoti oli luterilaiskristillinen. Äiti Martta huolehti perheen kurinpidosta, isä enemmän neuvoi lapsiaan. Kun Martti oli seitsenvuotias, syttyi talvisota. Isä joutui rintamalle ja perhe evakuoitiin juuri ennen joulua Kauhavalle.
Tuolta ajalta Nygren muistaa, miten ikävöi sotaan joutunutta isäänsä. Isä sai talvisodassa taakakseen sydänvian, joka vei hautaan vuonna 1971, kun isä oli 66-vuotias.
Välirauhan aikana perhe pääsi palaamaan Enoon. Kotitalossa Martti perheineen sai asua myös jatkosodan ajan.
Asepalvelukseen Martti Nygren itse joutui vuoden 1952 helmikuussa, Naarajärvelle kevyeen ilmatorjuntatykistöön. Armeijan kuriin ja järjestykseen sopeutuminen ei ollut täsmälliseen kotielämään tottuneelle Nygrenille vaikeaa.
Heinäkuussa alkoivat kesäolympialaiset Helsingissä. Kisojen järjestelyyn ja huoltoon tarvittiin valtavasti väkeä. Avuksi käskettiin varusmiehiä, myös Martti Nygren.
Martti Nygren kiertää iltapäivisin vakiolenkin kotinsa lähellä Strömsinlahden rantamilla Helsingissä aina kun sää sallii.

Sauna oli argentiinalaisille kauhukokemus

Nygrenin työnä oli toimia huonepalvelijana Käpylän olympiakylässä. Varusmiesten asuinsijat laitettiin talojen kellarikerroksiin. Nygrenin huoneessa oli neljä kerrossänkyä. Olympiaurheilijat majailivat kellarin yläpuolisissa asunnoissa, joiden siistinä pitäminen oli huonepalvelijoiden hommaa. Nygrenin hoitamissa asunnoissa asui argentiinalaisia ja luxemburgilaisia urheilijoita.
– Argentiinalaiset toivat meidän huoneeseemme pahvilaatikollisen appelsiineja syötäväksi. Minä en ollut sellaisia ennen nähnyt, saati syönyt.
Suomalaiset nuorukaiset saivat käyttää talon saunaa. Kerran he pyysivät mukaan kaksi argentiinalaisurheilijaa.
– Kun me sitten heitettiin löylyä kiukaalle, se oli kokemattomille saunojille ihan kauhukokemus.
Urheilijoiden asunnoissa oli siivoamista, etenkin kun mitaleja oli juhlittu. Varusmiehille maksettiin kuitenkin pientä lisää päivärahaan ja annettiinpa vapaaliput Olympiastadionille kahdeksi päiväksi.
– Kyllä se oli huikea kokemus, merkittävä tapahtuma elämässäni. Kaukana maaseudulla asuville ihmisille Helsingin näkeminenkin oli vain haaveiden listalla.
Martti Nygren istuu usein kävelylenkillään hetken meren rannassa. Erityisen hienoa on nähdä joutsenia. Joutsenpari pesi kesällä ruovikossa ja poikasia näki syksyllä monesti. Kerran Nygren taas laski valkoposkihanhella yhdeksän poikasta: – Se oli liikuttava näky.

Moni käytti vapauttaan väärin

Helsinkiin Nygren muutti muutama vuosi armeijan jälkeen. Suunnitelmissa oli oman elämän rakentaminen, puolison löytäminen ja perheen perustaminen.
– Meitähän tuli tuhansia nuoria Helsinkiin ja suuriin kaupunkeihin siihen aikaan, perheet olivat maaseudulla isoja.
Tiukasti valvotun kotielämän jälkeen kaupunki toi vapauden.
– Monet käyttivät sitä vapautta väärin. Minä en lähtenyt humputtelemaan ja siihen ryyppyhommaan.
Sen sijaan Nygren meni keskustaan Annankatu 16:een, jonne Vanhan kirkon seurakunta oli järjestänyt maalta tulleille nuorille kokoontumispaikan. Tapaamisissa oli välillä jopa viitisenkymmentä nuorta. Siellä Nygren tapasi puolisonsa.
– Meidät vihittiin avioliittoon vuonna 1959 heinäkuun neljäntenä päivänä. Toissa vuonna oli timanttihäät. Meillä oli Hesarissa kuvakin.
Nygren lauloi Helsingin NMKY:n mieskuorossa 32 vuotta ja kertoo perineensä lauluäänen äidiltään.

Paritalosta tuli rakennusmestarin näytön paikka

Nygren opiskeli jo nuorukaisena kotonaan Enossa kirjeopiston kautta matematiikkaa ja tekniikkaa. Tehtävät toimitettiin kirjeitse, Nygren vastasi niihin ja postitti vastaukset opistoon.
– Minulle syntyi silloin sanonta, että haluan vielä katsoa kirjaan. Sillä tarkoitin sitä, että halusin vielä opiskella.
Helsinkiin hieman yli parikymppisenä muutettuaan Nygren meni työväenopistoon opiskelemaan. Pian avioitumisensa jälkeen, syyskuussa 1959, hän aloitti opinnot Lappeenrannan teknillisessä koulussa. Tuore vaimo oli kotoisin Lauritsalasta, joka oli tuolloin oma kauppalansa. Sittemmin se liitettiin osaksi Lappeenrantaa.
Nygren sai asua vaimon kotona ensimmäisen opiskeluvuoden. Hän kulki opinnoissa pyörällä ja talvisin bussilla. Toisena vuonna asuinpaikka löytyi vaimon siskon luota. Tuolloin perheeseen oli tullut jo ensimmäinen lapsikin.
Vuonna 1962 Nygren sai käteensä rakennusteknikon paperit, mikä tarkoitti rakennusmestarin pätevyyttä. Rakennusmestarina, Helsingissä, Nygren koko työuransa sitten teki.
Perhe asui ensin Myllypurossa kerrostalossa kymmenen vuotta. Sitten Nygren hankki tuttavaperheen kanssa tontin. Sille hän suunnitteli itse paritalon, joka oli rakennusmestarille tietenkin vähän näytön paikkakin. Niinpä tilavaan asuntoon tuli sauna- ja suihkutilojen yhteyteen kolme kertaa seitsenmetrinen uima-allaskin.
– Sellaista ei ollut kovin monella.
Äidiltään Nygren sanoo perineensä lauluäänen. Hän lauloi Helsingin NMKY:n mieskuorossa 32 vuotta.
"Olen sairastanut melkein kaikki sairaudet, syöpää en. Mutta nyt ne kaikki on ohitettu. Olen ihan terve ja aina hyvällä tuulella."

Jäähyväiset pojalle

Nygren päätti jo nuorena miehenä, ettei halua itselleen yhtä suurta perhettä kuin lapsuudenkodissa. Lapsia Nygreneille tuli kaksi, poika ja tytär. Tytär asuu pääkaupunkiseudulla.
Poika kuoli maaliskuussa 2017. Kuten Martti Nygren, myös poika oli ahkera kuntoilun harrastaja. Pojalle sattui vakava kaatuminen kuntosalilla. Poika vietiin Töölön sairaalaan hoitoon, jossa hän menehtyi kahden ja puolen viikon jälkeen.
– Siellä vielä kuitenkin saimme tavata hänet ja jutellakin hänen kanssaan. Sai jätettyä hyvästit ja puhua siitä, että siellä paremmassa maailmassa saadaan tavata. Kuolema ei ole kaunis, mutta jäähyväiset olivat kauniit.
– Tytär sanoi minulle, että kuule isä, kyllä sinun on nyt parasta luopua äidistä. Muuten sinä tulet itsekin sairaaksi, Nygren kertoo.
Nygrenin puoliso on asunut muistisairauden vuoksi vuoden 2018 marraskuusta Roihuvuoren palvelutalossa.
– Tytär oli silloin kaksi vuotta sitten käymässä ja huomasi, että elämä kotona oli käymässä vaikeaksi. Hän sanoi minulle, että kuule isä, kyllä sinun on nyt parasta luopua äidistä. Muuten sinä tulet itsekin sairaaksi.
Vaimon palvelutalo on lähellä. Mutta pandemian aikana tapaaminen on ollut hankalampaa. Tapaamisaika ja -paikka pitää sopia päivän etukäteen.
– Keväällä en mennyt kahteen kuukauteen mihinkään. Kävin vain lenkillä. Moni tuntui pahoittaneen mielensä rajoituksista. Minä ymmärsin asian niin päin, että meitä vanhoja suojeltiin.

Salitreeniä ja säännölliset elämäntavat

Saavumme Nygrenin kävelylenkin kääntöpaikalle, Strömsinlahden rantaan. Aivan vesirajan lähellä on pari selkänojatonta penkkiä. Siihen Nygren yleensä istahtaa katselemaan lahtea ja luontoa.
Martti Nygren on käynyt säännöllisesti kuntosalilla jo 28 vuotta. Kuntoilu alkoi työelämässä. Työpaikka oli viimeiset 16 vuotta Länsi-Pasilassa, ja siellä oli käytössä myös kuntosali. Nygren jäi eläkkeelle vuonna 1997.
– Silloin menin Itäkeskuksen uimahallin kuntosaliryhmään.
Nygren on käynyt kuntosalilla joka maanantai. Kun pandemia alkoi keväällä, kuntosaliryhmä joutui tauolle. Nygren aikoo kuitenkin jatkaa saliharjoittelua, kunhan koronatilanne helpottaa ja rajoituksia voidaan purkaa.
– Keväällä en mennyt kahteen kuukauteen mihinkään. Kävin vain lenkillä. Moni tuntui pahoittaneen mielensä rajoituksista. Minä ymmärsin asian niin päin, että meitä vanhoja suojeltiin.
– Keitän kaurapuuron ja syön sen kanssa aina marjoja. Tänä aamuna söin mustaherukkaa, eilen vadelmaa.
Kotonaan Nygren jumppaa joka ilta. Hän vie sormet varpaisiin ja näyttää, millaisia liikkeitä tekee 25 kertaa. Lisäksi hän venyttää olkapäänsä tuolin avulla ja pitää niskan liikkuvana kääntelyharjoituksella.
– Nämä teen joka kerran ennen nukkumaan menoa. Joka kerran. Minun mottoni on: liikuntaa ikä kaikki.
Nygren elää säännöllistä elämää. Hän haluaa katsoa aamuyhdeksältä tv-uutiset, joten aamiaisen hän syö kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä.
– Keitän kaurapuuron ja syön sen kanssa aina marjoja. Tänä aamuna söin mustaherukkaa, eilen vadelmaa.
Lounasta Nygren syö noin kello 13, päiväkahvit hän nauttii iltapäivällä puoli viideltä – yleensä viinerin kera – ja päivällisen ennen kello 19:n iltauutisia. Viinerit ja muut ostokset Nygren hankkii Itäkeskuksen S-marketista, jonne pääsee näppärästi bussilla numero 82.
– Ennen nukkumaanmenoa teen ne venytykset, olen tehnyt ne kaksikymmentä vuotta joka ilta.
Nukkumaanmenoaikaa Nygren on joutunut kokeilemaan ja hakemaan omaa kroppaa kuuntelemalla.
– Nukkumaan pitäisi mennä, kun alkaa tulla väsynyt olo. Yleensä puoli yhdeksän uutiset vielä katson, sen jälkeen alkaa se olo tulla. Kymmenen uutisia en enää yleensä katso, vaan menen kymmenen ja puoli yhdentoista välillä nukkumaan. Ja ennen nukkumaanmenoa teen ne venytykset, olen tehnyt ne kaksikymmentä vuotta joka ilta.
Liikunnan ansioksi Nygren laskee sen, että mieliala pysyy korkealla, oikeastaan joka päivä. Muutenkin hän on juuri nyt hyvässä kunnossa.
– Olen sairastanut melkein kaikki sairaudet, syöpää en. Mutta nyt ne kaikki on ohitettu. Olen ihan terve ja aina hyvällä tuulella.

Martti Nygren

  • 88-vuotias eläköitynyt rakennusmestari. Täyttää maaliskuussa 89 vuotta.
  • Syntyisin Enosta Pohjois-Karjalasta, mutta elänyt Helsingissä suurimman osan elämästään.
  • Puoliso ja kaksi lasta, joista toinen kuoli vuonna 2017.
1 kommentti