Uuden vuoden ennustaminen on siitä mukavaa, että vuoden päästä kukaan ei muista, mitä tuli ennustettua. Joten ei muuta kuin tinat valukauhaan!

Kaikki suomalaiset puolueet kokevat muutoksia vuonna 2015. Se johtuu eduskuntavaaleista ja niitä seuraavista hallitusneuvotteluista. Eduskuntavaaleja taas edeltävät lukuisat mielipidetutkimukset. Keskustan kannatus lähtee viimeistään maaliskuussa alas ylhäisestä yksinäisyydestään. Sitä ryydittää joukko vaalitenttejä, joissa on vastaajan paikalla kokovartalomykkä Juha Sipilä toimittajien ja muiden puoluejohtajien yrittäessä kilvan saada häntä vastaamaan edes johonkin.

Valtioneuvoston linnaan päästyään Sipilä vastaakin sitten vähän kaikesta, paitsi puolueensa Venäjän-linjasta, joita on ensi vuonnakin ainakin kolme: ei, juu ja vaarinhousut. Pointteja on kolme myös Alex Stubbilla  – uudelleenlanseeratut koti, uskonto ja isänmaa – mutta vastuuta taas vastaavasti vähemmän kuin nykyään.

Antti Rinne sen sijaan vastaa edelleenkin siitä, että Sdp uudistuu. Uudistumisen merkkinä on esimerkiksi ehdotus, että puolueen lipun väri vaihdettaisiin punaisesta vaaleanpunaiseen ja tehdastyötä symboloiva hammasratas pakastepizzaksi. Ehdotus haudataan vähin äänin.

Vihreät  vastustavat entisten kohteiden lisäksi myös Lieksasta löytyvän kivihiiliesiintymän hyödyntämistä, mutta niin sitä vastustavat perussuomalaisetkin, jotka pelkäävät Lieksaan vyöryvän vierastyöläisiä. Asia ratkeaa, kun elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen julistaa kivihiilen olevan tiivistynyttä turvetta. Rkp kannattaa edelleen kaikkea, paitsi sitä että samassa koulussa voisi olla sekä suomea että ruotsia äidinkielenään puhuvia koululaisia. Kristillisdemokraatteja kiinnostaa vuonna 2015 edelleen enemmän, mitä suomalaiset puuhaavat kotonaan peittojen alla, kuin miten yhteiskunta toimii.

Lama jatkuu, mutta syy siitä pannaan Venäjä-pakotteiden niskaan. Pakotteet ulottuvat 2015 myös Rosatomin pankkitoimintaan, ja Rosatom peruuttaakin Suomen kunnallisille energiayhtiöille antamansa rahoituslupauksen. Tämän seurauksena Vantaan talous romahtaa, ja Vantaa liittyy Helsinkiin. Putin ilmoittaa rakastavansa myös kaikkia ukrainalaisia, rupla romahtaa lisää ja yksi venäläinen sukellusvene nousee prinsessa Victorian kylpyammeesta. Victoria nitistää sukellusveneen omin käsin, Ruotsin uudet vaalit peruutetaan ja Vickan julistetaan pääministeriksi yksimielisesti.

Barack Obama tulee jäämään historiaan presidenttinä, joka oli Yhdysvaltojen ensimmäinen musta presidentti, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon ja onnistui pysäyttämään ebolan leviämisen. Suurin osa edellämainituista asioista ei liity toisiinsa ennen kuin vasta tulevaisuuden mielleyhtymissä. Mielleyhtymät ovatkin vahvempia kuin kuntayhtymät, joilla sotekin pitäisi hanskata. Sote etenee 2015 vaiheeseen, jossa aletaan pohtia, kenen syytä oli soten käynnistäminen ylipäätään. Eduskunnassa sote todetaan perustuslain ja parinsadan muun lain vastaiseksi, mikä saa anarkistit hurraamaan ensi itsenäisyyspäivänä.

Siltä varalta, että jokin edellisistä ennustuksista ei menisi nappiin, muistutan Ahti Karjalaisen taannoisesta toteamuksesta: ”Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.” Toisaalta 2014 tapahtui paljon asioita, joita kukaan ei olisi osannut ennustaa. Miksei sitten myös vuonna 2015?

Nykyisyydestä ennustan, että vuodenvaihde olkoon kaikille lukijoille täynnä mahdollisuuksia surujen muuttua iloiksi, kunhan vain antaa elämälle tilaa.