Milloin on oikein lähteä hallituksesta? Sinnehän on jo alun perin menty tekemään kompromisseja, jotka ovat olleet alun perin hyväksyttävissä. Kataisen hallituksen ohjelma on ollut kaikkien aikojen yksityiskohtaisin, 88 sivua pitkä. Luulisi siis, että on ollut tiedossa, mitä on päätettämän.

Minkä tahansa neljän vuoden aikana ihmisen tai yhteisön elämässä tulee toki vastaan hetkiä, joita ei ole ennakoitu ja joihin joutuu reagoimaan. Joskus iskee tsunami, toiste taasen terrorismi, tulee katovuosia tai maailma muuttuu kysymättä, sopiiko tämä hallituksille.

Silloin sopeudutaan. Hallituksen tehtävä on hallita kaikissa oloissa niin hallitusti kuin se on mahdollista.

Paavo Arhinmäen mukaan hallitus leikkasi ensimmäistä kertaa kaikkein heikko-osaisimmilta, kun aiemmin Vasemmistoliitto on kyennyt pitämään näiden puolta.

Väite voidaan sekä hyväksyä että olla hyväksymättä.

Sosiaaliturvan indeksikorotuksia ei todella olla aiemmin leikattu. Tässä asiassa Arhinmäki on täysin oikeassa. Mutta onko sillä tuloeroja kaventava vaikutus? Nyt seuraa monta muttaa poikineen.

Mutta 1: Tuloerot pienenevät aina laskusuhdanteessa, koska isotuloisten tulot romahtavat enemmän kuin pienituloisten. Isotuloiset kyllä kestävät sen. Tuloerot saattavat siis supistua, vaikka pienituloisiltakin leikattaisiin – kuinka hyvin he sen kestävät, riippuu monesta asiasta.

Mutta 2: Monen pienituloisen velkaantuminen kasvaa, kun laskuja jää rästiin Kelan ja sossun maksatusaikataulujen välissä pomppiessa. Nyt kun hallitus päätti, että ne maksetaan yhdeltä luukulta, huono-osaisimpien maksamien viivästyskorkojen pitäisi laskea. Vuositulojen ja vuosimenojen lisäksi selviytyminen on kassavirran hallintaa.

Mutta 3: Neljässä vuodessa moni putoaa heikko-osaiseksi, mutta moni myös nousee sieltä. Kyse ei ole samoista ihmisistä vuodesta toiseen, onneksi, sillä tilapäisen pudotuksen ihminen kestää henkisesti ja taloudellisesti.

Mutta 4: Kuka oikein on huono-osaisin? Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä Suomessa on 25 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Samaan aikaan yksinyrittäjien määrä kasvaa joka vuosi viidellätuhannella, eikä monilla näistä ole käytännössä mitään sosiaaliturvaa sairastuessaan, ainoastaan pakko pitää asiakkaista kiinni tekemällä kipeänä töitä.

Mutta 5: Huono-osaisuutta on sekä absoluuttista että suhteellista. Kreikkaan verrattuna muutoksemme ovat maltillisia, ja meillä on edelleen EU:n toiseksi tasaisin tulonjako.

Kaikkein isoimmat mutat liittyvät ennustamiseen ylipäätään. Mitä järkeä on tehdä hallitusohjelma, jonka toteutumisen mahdollisuudet sidotaan toteutuvaan talouskasvuprosenttiin? Tikkaa heittämällä saisi yhtä todennäköisen ennusteen niinkin pitkälle ajalle kuin neljälle vuodelle.

Se, joka lähtee povaamalla kootulla veneellä vesille, varautukoon siihen, että merikortti, määränpää ja airojen hankaimet vaihtuvat matkan varrella monta kertaa. Tällaiseen kyytiin Vasemmistoliitto kuitenkin lähti mukaan.

Valtiosääntö Suomessa sanelee, että vaikuttaa voi hallituksessa, ja historia Suomessa kertoo, että kun sieltä kerran itse lähtee, on vaikea saada niin paljon kannatusta katoavien salkkujen tilalle, että seuraaviin neuvotteluihin kutsuttaisiin uudelleen.

Sitä, miten hallituksessa voidaan tehdä ikäviä päätöksiä ja silti selvitä voittajana vaaleista ja niiden jälkeisistä hallitusneuvotteluista, kutsutaan poliittiseksi taidoksi.