Apu

Markus Leikola: Mistä kykyjä kykypuolueelle?



Markus Leikola: Mistä kykyjä kykypuolueelle?

"
Teksti Apu-toimitus

Alexander Stubbin valinnasta kokoomuksen johtoon on nyt aikaa hieman yli 80 päivää. Johtamisoppaiden mantran mukaan johtajalla on sata päivää aikaa ottaa homma hanskaan – sen verran kestää kuherruskuukausi. Sitten ryhdytään vaatimaan tuloksia, eikä ikävyyksiä voi enää panna edellisen johdon piikkiin.

Ja hyvältä ehti jo näyttääkin: Jan Vapaavuori hoiti telakkamyynnin maaliin, ja kannatuskäyrät osoittavat yhä koilliseen. Mutta kun kesä kääntyy syksyksi, koittaa arki etuajassa: parivaljakko Laura Räty & Lasse Männistö vaihtaa paikkoja niin, että hitaampaa heikottaa, mutta molempien sankareiden palkkapussia lihottaa. Eikä kuvaa yhtään kirkasta se, että Räty oli keskeisesti valitsemassa Männistön isää Jukka Männistöä Kevan toimitusjohtajaksi Merja Ailuksen jälkeen.

Lisää kierroksia tuli palkan nostamisesta lääkäriyhtiön osinkoina, niin että tuoreen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen möläytykset työajan kasvattamisesta melkein unohtuivat.

Lopulta  puolueen  lukko ja ankkuri, vaalivoittojen rakennusmestari puoluesihteeri Taru Tujunen ilmoitti lopettavansa puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja. Vaikka Tujusen ministeriksi keksimä Räty on työllistänyt lyhyessä ajassa paljon otsikonikkareita, Räty ei ole syy Tujusen eroon. Kuluttavassa päivänpolitiikassa 7–10 vuotta alkaa tuntua harkitsemisen arvoiselta vaihtoväliltä.

Sen enempää Jyrki Katainen kuin Tujunenkaan eivät kuitenkaan jätä politiikkaa, sillä Kataisen työ EU-komissiossa ja Tujusen viestintätoimisto Ellun Kanoissa tuo heille toisen näkökulman samoihin asioihin. Ellun Kanat on pääomistajansa, entisen kokoomuspoliitikon ja nykyisen vahvan taustavaikuttajan Kirsi Pihan johdolla ollut säätämässä kokoomuksen sanomaa jo pitkään.

Suomen kokoomuksen tie ylös on ollut sillä tavoin helppo, että on tarvinnut vain kopioida naapurista toimiva malli. Kirjassaan Reinfeldeffekten sikäläisen vasemmistopuolueen pääsihteeri Aron Etzler kuvaa, kuinka Ruotsin maltillinen kokoomus nousi valtaan Fredrik Reinfeldtin johdolla. Ensin kuntapolitiikalla haettiin valtionhoitajan uskottavuus, sitten epäpolitisoitiin omia heikkoja alueita ja lopulta iskettiin demarien ytimeen: ratkaisevissa vaaliväittelyissä demarien Göran Persson näytti enää väsyneeltä keksimään mitään työttömyyden hoitamiseksi. Uudeksi työväenpuolueeksi julistautunut maltillinen kokoomus korjasi potin.

Työväenpuolue-teema napattiin Ruotsista suoraan Suomeen siivittämään kokoomus valtaan. Mutta nyt ovat porvarit ahdingossa Ruotsissa, ja parin viikon päästä naapurissa on taas demaripääministeri, Stefan Löfven.

Meillä kokoomuksen pelastaa demarien perikato. Ruotsissa demarien kannatus on Löwenin aikana pysytellyt koko ajan 30 prosentin paremmalla puolella, Suomessa 20 huonommalla. Viime presidentinvaalien kaltainen 7 prosenttia olisi Ruotsin demareille täysin mahdoton ajatus.

Kokoomuksen  on  saatava nopeasti kompurointi kampoihin ja energia eteenpäin. Tujunen on ollut kampanjoinnin ja brändäyksen mestari, jonka mikä tahansa suomalais-

yritys olisi voinut palkata vetämään markkinointiaan.

Mistä löytyy seuraava monitaituri, joka hallitsee tuhansien ihmisten, vapaaehtoisten ja palkattujen, energian valjastamiseen ammattitaitoisesti yhden tavoitteen, vaalivoiton, vankkureihin? Ilman vaalivoittoa ja suurimpana puolueena säilymistä Stubbin pääministeriydestä tulee pelkkä pätkä, stub, ja ylimääräinen b jää leimaamaan b-luokan uuden puoluesihteerin uran alkua.

Julkaistu: 3.9.2014