Apu

Markus Leikola: Anna minut tuulen vietäväksi



Markus Leikola: Anna minut tuulen vietäväksi

"Kuolemanrangaistus on aktiivisessa käytössä 58 maassa, ja 90 prosenttia teloituksista tehdään Aasiassa, erityisesti Kiinassa."
Teksti Apu-toimitus

Maailma antoi minun elää yhdeksäntoista vuotta. Sinä onnettomana iltana olisi ollut parempi, että se olisin ollut minä, joka olisi kuollut. Ruumiini olisi viskattu johonkin kaupungin kolkkaan, ja muutaman päivän päästä poliisi olisi hakenut sinut tunnistamaan ruumiini. Sinulle olisi selvinnyt, että minut oli myös raiskattu. Murhaajaa ei olisi koskaan löydetty, sillä heidän valtaa ja rikkauttaan ei meillä ole.

Mutta sen yhden kirotun iskun takia kävi toisin. Ruumistani ei heivattu syrjäkujille, vaan vankilan eristysselliin. Ei pidä valittaa. Sinä tiedät, että kuolema ei ole elämän loppu.

Tällaisen ääniviestin 26-vuotias iranilaisnainen Reyhaneh Jabbari jätti viime huhtikuussa äidilleen. Hän oli saanut viisi vuotta aiemmin kuolemantuomion raiskaajansa tappamisesta.

Hän järkyttyi oikeudenkäynnistä, jossa millään, mitä hän sanoi, ei ollut väliä. Jos hän kertoi, että hän ei pienenä tappanut torakoitakaan, vaan nosti ne tuntosarvista toisaalle, häntä syytettiin poikamaisuudesta. Viaksi luettiin myös se, mitä hän ei tehnyt; koska hän ei heittäytynyt itkien anomaan armoa, häntä pidettiin kylmäverisenä.

Reyhaneh puolustautui sanomalla, että hän oli kyllä iskenyt taskuveitsellä, mutta hänen raiskaajansa tappaja oli toinen samassa huoneessa ollut henkilö, kertomatta kuka. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan tätä ei selvitetty esitutkinnassa eikä oikeudessa lainkaan. Reyhanehin puolustusasianajaja Mohammad Mostafaei – nykyään maanpaossa – sanoo, että oikeudenkäynti oli puolueellinen, koska puukotettu mies ei ollut kuka hyvänsä. Uhri Morteza Abdolali Sarbandi oli entinen Iranin tiedusteluministeriön vakooja.

Reyhanehin vankeusvuosien aikana yli 190 000 ihmistä maailmanlaajuisesti allekirjoitti adressin Reyhanehin hengen säästämiseksi. Vaakakupeissa olivat kansainväliset vetoomukset ja hallinnon halu pitää omiensa puolta.

Kuolemanrangaistus on aktiivisessa käytössä 58 maassa, ja 90 prosenttia teloituksista tehdään Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Japanissa ja Singaporessa kehitys on kääntynyt huonompaan suuntaan. Jos Euroopan lisäksi Yhdysvaltain talous alkaa yskiä, vaimenevat myös äänet ihmisoikeuksien puolesta Aasian vaikutusvallan kasvaessa.

Vakuuttavin syy kuolemanrangaistusta vastaan on sen peruuttamattomuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tullut esiin kymmeniä tapauksia, joissa teloitettu onkin osoittautunut syyttömäksi, mutta liian myöhään. Toiseksi muutenkin alistetussa asemassa olevat saavat tilastojen mukaan helpommin kuolemanrangaistustuomion kuin muut. Ja kolmanneksi: siellä missä kuolemanrangaistus on käytössä, ei useimmiten ole demokratiaakaan. Eli ei myöskään oikeusvaltiota tai riippumattomia tuomioistuimia, vaan laillisuuden korvaavaa mielivaltaa.

Reyhanehin tuomio pantiin lopulta Teheranissa täytäntöön hirttämällä viikko sitten. Hengenlähtö on lopullista, mutta hänen viestinsä säilyy – ja hieman muutakin.

Rakas äitini, armas Sholeh, kalliimpi kuin oma elämäni: en halua mädätä maan povessa. En halua, että silmistäni tai nuoresta sydämestäni tulee tomua. Pyydä, että heti kun olen hirtetty, sydämeni, munuaiseni, silmäni, luuni ja kaikki, mikä voidaan siirtää, irrotetaan ruumiistani ja annetaan tarvitseville lahjoituksina. En tahdo, että vastaanottajat tietävät nimeni. Osta minulle kukkakimppu ja rukoile puolestani. Kerron sydämeni pohjasta, etten halua hautaa, jolle tulisit suremaan. En halua, että pukeudut mustiin. Anna minut tuulen vietäväksi.

Julkaistu: 5.11.2014