Apu

Maria Ylipään läpimurto



Maria Ylipään läpimurto

Maria Ylipää on näyttänyt kykynsä jo monissa musikaaleissa, ja on ihme, ellei hän tee kansainvälistä läpimurtoa Kristina från Duvemålassa.
Teksti Liisa Talvitie

Tervapadat ovat roihunneet jo kahtena iltana Helsingin Erottajalla Svenska Teaternin edessä. Kalevalan päivänä oli Kristina från Duvemåla -musikaalin lehdistöensi-ilta, karkauspäivänä ensi-ilta. Teatteri vihittiin kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen käyttöönsä lehdistöensi-illassa.

Teatterinjohtaja Johan Storgård puhkui ylpeyttä ja oli silminnähden liikuttunut leikatessaan näyttämöllä poikki punaisen nauhan. Vanha, tuttu talo tuoksui uudelle, katsomon kultakoristeet kimaltelivat ja raskas punainen samettiesirippu oli vielä pölytön. Hetken tuntui kuin olisi sukeltanut keskelle Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaanin mennyttä maailmaa: vain suomenruotsalaiset osaavat poskisuudelmat niin elegantisti, vain heiltä sujuu näennäisen vaivaton small talk. Hajuvedet tuoksuivat ja kuohuviini kupli laseissa. Narikkatyttöjen suomen kieli oli vielä hieman hakusessa, mutta eiköhän sekin petraannu ajan myötä!

Julkkisrintamaa edustivat muiden muassa Raimo Sailas, Leena Harkimo ja Riki Sorsa puolisoineen ja Ritva Siikala lukioikäisen tyttärenpoikansa kanssa. Mutta kun eteeni ensiparvelle istahti musikaalin säveltäjä ABBA-herra Björn Ulvaeus ja alhaalla vilahti Benny Andersson, tunnelma muuttui kihelmöivän kansainväliseksi. Nähdä nyt metrin päässä rakastamansa musiikin luoja!

Kristina från Duvemåla on kokonaisuudessaan upea teos, sen musiikki on kuulasta ja kaunista, ja tarina Amerikkaan 1800-luvulla muuttavista siirtolaisista, heidän unelmistaan ja kalvavasta koti-ikävästä on aina ajankohtainen. Teos korottaa pääosan esittäjän Maria Ylipään tähtikaartiin, ellei hän ole jo ollutkin sitä. Birthe Wingren tekee kypsän aikuisen naisen roolin Duvemålan uskoon tulleena entisenä ilotyttönä, ja miespääosaa, Kristinan miestä Karl-Oskaria esittävä Robert Noack ja hänen veljeään näyttelevä Oskar Nilsson säväyttivät sooloesityksissään niin, ettei yleisö huusi villinä bravota.

Vaikuttava nelituntinen esitys päättyi sellaisiin aplodeihin, että niitä kuulee suomalaisissa teattereissa harvoin. Yleisö nousi seisaalleen taputtamaan ja bravo-huudot kohosivat kattoon asti. ABBAn miehet ja Svenska Teatern ovat tuoneet Helsinkiin esityksen, jollaisia on saanut kokea Lontoon tai New Yorkin musikaaleja katsellessa!

Julkaistu: 29.2.2012