Apu

Aivoista ennätystarkka kuva – 123 984 magneettikuvan tietokanta kattaa ihmisen koko elämän – mullistavaa tietoa aivojen kehityksestä

Aivoista ennätystarkka kuva – 123 984 magneettikuvan tietokanta kattaa ihmisen koko elämän – mullistavaa tietoa aivojen kehityksestä
Yli sadantuhannen ihmisen aivot kuvattiin. Tietokanta voi auttaa lääkäreitä Alzheimerin kaltaisten aivosairauksien tutkimuksessa.
Julkaistu: 20.4.2022

Aivojen kasvusta, kehittymisestä ja kutistumisesta elämän aikana on nyt täydellisempi käsitys kuin koskaan ennen. Tutkijat ovat koostaneet valtavan tietokannan yhdistämällä 123 984 magneettikuvaa, jotka on otettu 101 457 ihmisen aivoista.

Kuvat kattavat kaikki elämänvaiheet 16-viikkoisesta sikiöstä satavuotiaaseen aikuiseen. Tietokannasta voi tulevaisuudessa tulla korvaamaton apu tutkijoille, jotka perehtyvät aivojen kehitykseen ja aivosairauksiin.

Brain Chart -tietokanta on koottu yli sadasta tutkimuksesta, joita on tehty ympäri maailmaa Suomea myöten. Mukana on mittaustietoja aivojen harmaasta ja valkeasta aineesta sekä eri ikäisten aivoalueiden koosta.

– Aivojen kehityksestä ei ole olemassa standardinmukaisia kasvutaulukoita, kuten meillä on pituuden ja painon ­mittaamiseen, mutta tiedetään, että aivoissa tapahtuu paljon muutoksia ihmisen eliniän aikana, sanoo neurotutkija Aaron Alexander-Bloch Pennsylvanian yliopistosta.

Tavoitteena on, että Brain Chart -datan määrän kasvaessa tutkijat ja lopulta lääkärit voisivat sen avulla arvioida aivojen kehitystä standardinmukaisiin mittoihin vertailemalla.

Brain Chart kertoo aivojen nopeasta kasvusta elämän alkuvaiheessa ja hitaasta rappeutumisesta iän karttuessa. Se paljastaa myös, että aivojen harmaan aineen kasvu nopeutuu kuusivuotiaaksi asti, minkä jälkeen se alkaa hidastua. Valkean aineen kasvun huippu on juuri ennen kuin ihminen täyttää 29 vuotta.

Tietokanta voi auttaa esimerkiksi ­Alzheimerin kaltaisten aivosairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa, sillä se antaa kattavaa vertailutietoa terveiden ­aivojen koosta ja tilasta eri vaiheissa elämää.

Tutkijat korostavat, että tarvitaan vielä lisädataa ja kehitystä, ennen kuin tietokantaa voidaan hyödyntää kliinisessä työssä, mutta jo nykyisellään se tarjoaa tutkijoille runsaasti hyödyllistä tietoa.

Jättimäisen tietokannan rakentaminen on tähän mennessä vaatinut kaksi miljoonaa tietokonelaskentatuntia. Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä, ja siitä raportoi Science Alert.

Kommentoi »