Terveys ja hyvinvointi
Apu

Maarit Feldt-Ranta mahasyövän jälkeen: "Nyt olen elämäni kunnossa"

Maarit Feldt-Ranta mahasyövän jälkeen: "Nyt olen elämäni kunnossa"

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on sairastanut mahasyövän kaksi kertaa. Isojen leikkausten ja hoitojen jälkeen hän kokee olevansa nyt elämänsä kunnossa.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Lasten suusta kuulee totuuden, tässä tapauksessa aikuisen lapsen: ”Mutsi on harvinaisen kova tsemppari, oikea jääräpää. Kun hän jotain päättää tehdä, hän aivan varmasti myös tekee sen. Samalla hän on hirveän kiltti ja mukava, ainakin, kun sattuu sille päälle. Vaikka äidillä käy suu eduskunnassa, hän osaa kuunnellakin.” Näin kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan (sd) kuopus Kalle Ihalainen on luonnehtinut äitiään Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa. Maarit Feldt-Rannan on pitänyt tsempata sekä fyysisesti että henkisesti, sillä hän on sairastanut mahasyövän kahdesti. Ensimmäisen kerran tauti todettiin ja hoidettiin vuonna 2009. Se uusi vuonna 2013, ja paranemiseen on tarvittu muutakin kuin tsemppiä.

Kädenpuristus on tavattoman luja ja katse tarkkaavainen, avoin ja elämälle utelias. Maarit Feldt-Ranta ei ole selvinnyt elämässään helpolla. Kokemuksistaan hän sanoo, että vastoinkäymiset ovat osa ihmisen elämää. – Niin ovat myös onni ja toivo. Häneltä on kuluneena kesänä kysytty monta kertaa: miten sinä voit? – Ymmärrän, että oloani ja kuntoani kysellään. Olen vastannut olevani elämäni kunnossa. Syön hyvin ja paljon, ja unenlahjani ovat hyvät. Elämäni on mielekästä ja ja henkisesti tasapainoista. Minulla ei ole stressiä tai pahaa mieltä. Nautin arjesta, eikä minulle jäänyt leikkauksista pysyviä vaurioita. Konkreettinen esimerkki Maarit Feldt-Rannan fyysisestä kunnosta on kesäkuussa juostu Jukolan viestin vajaan kymmenen kilometrin osuus. – Juoksin sen Venlojen Karjaan Ura -nimisessä joukkueessa.  Lapsuudessaan hän harrasti paljon urheilua: ui kilpaa, suunnisti, pelasi pesä-, lento- ja jalkapalloa sekä osallistui yleisurheilukisoihin. Sittemmin urheilu on jäänyt vähemmälle, mutta hän harrastaa hyötyliikuntaa ja kävelee aina, kun voi. Aikuisena vastaan tulivat täydet ruuhkavuodet. Perheessä oli kolme lasta, ja Maarit Feldt-Ranta osallistui yhä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen työhön. Kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 2007. Ennen sitä hän oli ehtinyt olla työmarkkinoilla ja mukana puoluepolitiikassa. Maarit Feldt-Ranta toimi opetusministeri Tuula Haataisen, työministeri Tarja Filotovin ja valtiovarainministeri Antti Kalliomäen erityisavustajana, Sdp:n hallitusryhmän sihteerinä sekä Sdp:n puoluesihteerinä vuosina 2005–2008. Hän oli puoluesihteerinä keskeisesti mukana presidentti Tarja Halosen toisessa vaalikampanjassa.

Maarit Feldt-Ranta on läpikäynyt kaksi isoa syöpäleikkausta, mutta ei ole lannistunut.

Täydet vuorokaudet ja kova vauhti eivät pysäyttäneet, vaan vauhti vain kiihtyi vuosi vuodelta. Täydellinen pysähdys tuli vuonna 2009, jolloin Maarit Feldt-Ranta hakeutui lääkäriin jatkuvien vatsakipujen takia. – En ollut kuunnellut itseäni ja kipujani. Diagnoosi oli mahasyöpä. Leikkauksen ja rankkojen hoitojen jälkeen hän palasi eduskuntaan. Hän sanoo tienneensä, että mahasyövällä on taipumus uusiutua. Niin myös kävi. – Jouduin uuteen leikkaukseen vuonna 2013. Molemmat leikkaukset ovat olleet isoja: minulta on poistettu mahalaukku, sappi, perna sekä osa haimasta ja suolistosta. Molemmilla kerroilla olen palannut eduskuntaan kahdeksan kuukauden sairausloman jälkeen. Maarit Feldt-Ranta sanoo pitkän evoluution tehneen meistä sellaisia, että ”kroppa korjaa itseään”. – Ihminen on evoluutionsa aikana selvinnyt hyvin rankoissa olosuhteissa. Nyt meillä on apuna erinomaiset hoidot, kansainvälisesti huipputason syöpälääkärit ja koko erikoissairaanhoidon henkilökunta. Kaiken tämän koin ensin Kirurgisessa sairaalassa leikkausten aikana ja sitten hoidoissa Meilahdessa, Syöpäklinikalla. Hän miettii, että olisi julkeaa olla kertomatta, miten hyvää hoitoa sai. Enää hänellä ei ole mitään syöpälääkitystä. 

Toipumiseen ovat vaikuttaneet erinomaiset hoidot mutta myös elämänasenne. Ennen toista leikkausta Maarit Feldt-Ranta ja politiikan toimittaja Vesa Kallionpää olivat rakastuneet toisiinsa. Elimistö oli rakastumisen huumassa, joka auttoi eteenpäin. – Olin elämäntilanteessa, jossa sain paljon tukea ja rakkautta. Läheiset, ystävät, perhe ja merkittäväksi kokemani työ ovat se yhtälö, joka on antanut minulle vahvan syyn elää. Asiat voisivat olla huonomminkin. Voivottelu ei auta.  Hän sanoo, että ihmisten elämässä tapahtuu monenlaista järkyttävää eikä hänen syöpäkokemuksensa ole surullisinta. Maarit Feldt-Ranta ei pidä paranemistaan itsestäänselvyytenä tai lankea kaikkivoipuuden harhaan. Hän tietää, miten erilaisia syöpään sairastuneiden kohtalot ovat, mutta myös sen, miten syöpähoidot ovat kehittyneet vuosien aikana. – Kun syöpä uusi, olin juuri alkanut seurustella Vesan kanssa. Tuntui kohtuuttomalta, että elämä heilahti uudelleen toiseen asentoon. Nyt olen äärettömän kiitollinen siitä, että olen tässä kunnossa. Minulla on hyvä henkinen tasapaino. Maarit Feldt-Ranta oli toiminut nuoruudestaan asti verenluovuttajana, mutta syövän sairastanut ei voi enää luovuttaa verta. Silti hän halusi auttaa, kuten pystyi. – Sytostaattihoidoissa annoin harjoittelijoiden opetella pistämistä. Kolmantena päivänä ensimmäisen leikkauksen jälkeen suostuin kirurgin toiveesta kertomaan tilanteestani englanniksi kansainväliselle opiskelijaryhmälle.  Hän käveli tippaletku käsivarressaan ryhmän eteen ja kertoi kokemuksestaan.

Maarit Feldt-Ranta ajattelee, että potilaalla on myös vastuunsa. – Sairastuneella on oikeus hoitoon, mutta hänellä on velvollisuus toimia niin kuin lääkärit neuvovat. Olen noudattanut ohjeita pilkuntarkasti. Tervehdyttyään Maarit Feldt-Ranta on ollut mukana Siskot ry:ssä, joka on syöpäkuntoutujien järjestö.   – Se on voimaannuttava vertaistukiryhmä, joka tekee hyvää työtä. Olin ensin Siskojen hallituksessa, nyt muuten vain mukana toiminnassa. Kaksi kertaa sairastettu syöpä ei ole jättänyt pelkoa tulevaisuudesta. – En ole piruja maalaileva luonne. Tärkeintä on, ettei jää suruun kiinni. Elämässä on aina myös vastoinkäymisiä, mutta onni ei riipu siitä. Maarit Feldt-Ranta on perinyt realistisen jalat maassa -asenteen ja vahvat elämänarvot lapsuudenkodistaan. Neljännen polven karjaalainen eli aineellisesti vaatimattomassa, mutta henkisesti rikkaassa kodissa. – Olimme 1970-luvulla erilainen perhe, sillä isäni oli sokea, eikä vammaisuuteen suhtauduttu tuolloin samalla lailla kuin nykyään. Opin erilaisuutta ja pärjäämään, vaikka kaikki ei ollut kunnossa. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Karjaalta. – Heidän yhteinen tarinansa alkaa Helsingistä Duke Ellingtonin konsertista. Jazzin myötä syntyi elinikäinen avioliitto ja kolme tytärtä. Koti oli turvallinen, ja vanhemmat olivat aina kotona tyttärien tullessa koulusta. 

– Uskon, että rakas­tuminen auttoi minua eteenpäin sairastues- sani uudelleen, Maarit Feldt-Ranta sanoo.

Vahvuutta Maarit Feldt-Ranta tarvitsi myös syksyllä 1994 odottaessaan kuopustaan Kallea. Aamuyöstä 28. syyskuuta hänen lastensa isä Jukka soitti pelastushelikopterista. – Jukka oli toinen Estonian onnettomuudesta pelastunut suomalainen. En ymmärtänyt vielä puhelun aikana, mitä oli tapahtunut. Kun avasin television aamulla, kauhea tragedia paljastui koko laajuudessaan. Hän haki miehensä Hangon pelastusasemalta. – Avioliittomme ei kuitenkaan kestänyt Estonian tragediaa, vaan erosimme seuraavana vuonna.  Maarit Feldt-Ranta on luonnehtinut blogissaan identiteettiään sanoilla ”ihminen ja poliitikko”. Ihminen hän on kokemansa kautta, poliitikko pitkän uransa takia. – Olen poliitikko, mutta myös kanssaihminen. Olen kokenut surua, mutta myös paljon onnea ja rakkautta. Siksi haluan olla hoitamassa yhteiskunnallisia tehtäviä ja tavoittelin tosissani puolueeni presidenttiehdokkuutta. Ehdokkaaksi valittiin kansanedustaja Tuula Haatainen, ja Maarit Feldt-Ranta tuli hyväksi kakkoseksi.  Presidentinvaaleista Maarit Feldt-Ranta sanoo, että länsimaisessa demokratiassa pitää olla vaalit ja Suomessa on presidentinvaalit kuuden vuoden välein. Lapin Kansan kyselyssä hän antoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ensimmäiselle kaudelle arvosanan yhdeksän. – Näiden kuuden vuoden aikana on tapahtunut maailmalla paljon. Pakolaisuus, terrorismi, brexit, Ukrainan sota. Moni asia on muuttunut, mutta Suomi on edelleen kokoaan suurempi toimija. Se johtuu määrätietoisesta yhteiskuntapolitiikasta ja roolista rauhanvälittäjänä. Maarit Feldt-Rannalle on tärkeää globaali oikeudenmukaisuus. – Hauraimmat yhteiskunnat ovat siellä, missä tyttöjen ja naisten asema on huonoin. Sieltä kumpuaa terrorismi. Me voimme vaikuttaa edistämällä maailmalla kestävää kehitystä, tasa-arvoa ja vakautta.

Tauti voi olla oireeton

Mahasyöpä. – Mahasyövän oireet ovat erilaisia kuin mahahaavan tai ärtyvän suolen oireet, sanoo syöpätautien erikoislääkäri Katriina Peltola.

Missä vaiheessa kannattaa reagoida jatkuviin vatsakipuihin?  Kipuja voi olla monenlaisia, ja oireet riippuvat niiden aiheuttajasta. Monilla on toiminnallisia vaivoja. Jos kipu on jatkuvaa ja yltyy koko ajan, asia kannattaa tutkituttaa. Huolestuttavia piirteitä ovat tahaton laihtuminen (ainakin kolme kiloa puolen vuoden aikana), nielemisvaikeudet, verioksentelu, toistuva oksentelu, tummat ulosteet tai anemisoituminen.  Yli kaksi viikkoa jatkuva närästysoire kannattaa tutkituttaa aina yli 50-vuotiailla.

Ovatko kivut mahasyövässä erilaisia kuin esimerkiksi mahahaavassa tai ärtyvän suolen oireyhtymässä?  Kivut ovat pääsääntöisesti erilaisia. Mahahaavan aiheuttama kipu on yleensä ylävatsalla. Ärtyvän suolen oireet tuntuvat alempana vatsassa, ja vaivaan liittyy myös suolen toiminnan muutoksia.

Voiko mahasyöpä kehittyä salakavalasti vuosien myötä? Osalla sairaus voi olla lähes oireeton, ja syövän esiaste voi kehittyä huomaamatta pitkän ajan kuluessa.

Mitkä tekijät altistavat mahasyövälle? Altistavia tekijöitä ovat muun muassa ravintotekijät. Pilaantunut ruoka ja savustettu tai suolaamalla säilötty ruoka ovat altistavia tekijöitä, mutta tietenkin vain runsaasti käytettyinä. Jääkaapin käyttö on vähentänyt mahasyövän esiintyvyyttä.  Riskiä lisäävät tietyt sairaudet, kuten krooninen mahalaukun tulehdus ja mahahaava. Niille puolestaan altistavat monet eri tekijät, joista yksi on helikobakteeri. Se kannattaa  häätää, mikäli samalla todetaan gastriitti eli krooninen vatsan tu­lehdus.

Onko mahasyöpä yleistynyt Suomessa? Onko naisten ja miesten sairastumisella eroa? Mahasyövän yleisyys on itse asiassa vähentynyt. Sitä esiintyy hieman enemmän miehillä kuin naisilla.

Minkä ikäisten sairaus mahasyöpä on? Se on pääosin yli 65-vuotiaiden sairaus. Mahasyöpään sairastuneiden keski-ikä on on 69 vuotta.

Miten mahasyöpää hoidetaan? Mahasyövässä leikkaus on aina ensisijainen hoito, ja usein se yhdistetään solunsalpaajahoitoon.

Mitkä ovat mahdollisuudet parantua mahasyövästä?  Paraneminen riippuu täysin siitä, missä vaiheessa sairaus todetaan. Alkuvaiheen syövän paranemisen viisivuotisennuste on lähes 80 prosentin luokkaa, mutta leikattujen mahasyöpäpotilaiden ennuste on 41 prosenttia. Jos ennusteessa ovat mukana myös ne potilaat, joita ei voida leikata, paranemisprosentti on 30.

Onko taudilla taipumus uusiutua?  Kyllä, mahasyövällä on se ikävä taipumus.

Miten on mahdollista, että potilas pystyy jatkamaan normaalia elämää, vaikka häneltä on poistettu mahalaukku, sappi, osa haimaa ja osa suolistoa?  Yllättävää kyllä, osa potilaista pystyy elämään varsin normaalisti ja syömään ravintola-annoksenkin. Osalla syöminen on vaivalloisempaa, ja heidän pitää syödä pieniä annoksia kerrallaan ja usein. Vatsalaukun tilalla oleva suolen ja ruokatorven osa venyy. Suolta jää leikkauksessa paljon jäljelle, ilman sappea pärjää hyvin, ja haiman tehtävät hoitaa pienempikin osa.  Asiantuntija: syöpätautien erikoislääkäri Katriina Peltola, HUS.

Teksti Liisa Talvitie, kuvat Timo Pyykkö

Julkaistu: 22.9.2017