Apu

Maaliskuu maan avaa – Näin vanha kansa luki kevään enteitä – Katso upeat luontokuvat talven väistymisestä

Maaliskuun alku on vielä täyttä talvea. Lumipeite ja järvien jäät ovat paksuimmillaan, ja pakkastakin riittää etenkin yöaikaan. Monia kevään merkkejä alkaa olla näkyvissä: jääpuikot roikkuvat räystäissä, ja auringon lämpö sulattaa lumet katoilta vetenä maahan.
Kuvat Timo Nieminen

Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää, kertoi vanha kansa vuonna 1937 Honkajoella.

Maaliskuussa lumi alkaa sulaa ja pälvet laajenevat, maaliskuun nimessä maa on esillä. Latinankielisen nimensä maaliskuu on saanut sodanjumala Marsin mukaan.

Maaliskuussa auringon kaari on jo korkea ja saa valkoiset hanget häikäiseviksi. Runsastunut säteily ruskettaa ja kasvojen iho saattaa palaa.

Auringolla riittää työtä sulatella viimeisiä lumia. Kuusikon varjossa lunta on vielä saappaanvarren paksuudelta, mutta aurinkoiset rinteet tuoksuvat paljaina kevätauringon porottaessa kulottuneeseen kasvillisuuteen.

Metsälampi on paksussa jäässä, ja sen sulamista saadaan odotella vielä pari kolme viikkoa.

Kaamos on väistynyt Lapista

Maaliskuulla on kahdet kasvot. Maaliskuu on sekä talvea että kevättä. Kuun edetessä korkealta paistavan auringon säteet heijastuvat hangen pinnasta kirkkaammin kuin koskaan.

Kevätpäiväntasauksesta eteenpäin päivä voittaa jo yön. Kaamos on väistynyt Lapista.

Teeret kokoontuvat ikiaikaisille soidinpaikoilleen jo maaliskuussa. Keväiset soidinmenot ovat yksi luonnon vaikuttavimmista näytelmistä.
Kalalokkeja sulan äärellä.
Rantahämähäkki hangella.

Maaliskuun hangilla hiihdellessä näkee monia kevään merkkejä: silkkiset pajunkissat puhkeavat, ruostesiiven toukat vaeltavat lumella ja ensimmäiset muuttolinnut saapuvat.

Varis lentää risu nokassaan, puiden tyvillä sulamakupit laajenevat ja illalla metsästä kuuluu pöllöjen huhuilua ja puputusta.

Aurinkoisina päivinä avautuvat havupuiden kypsät kävyt, ja siivekkäiden siementen paljous varisee tuulen vietäväksi.

Roudan sulaminen pehmentää teitä ja aiheuttaa kelirikkoa.
Onko Tapio puinut riihensä?

Vanha kansa ennusti sään luonnosta

Tuulisena suojapäivänä Tapio pui riihensä. Silloin kova tuuli katkoo puista oksia ja karistaa kuorenhelpeitä ja neulasia muuttaen lumen tummaksi.

Kansa katsoi tarkkaan, kuinka paljon kariketta lumelle karisi. Mitä enemmän neulasia, sitä parempi jyväsato oli tulossa.

Tapion riihenpuintia on kutsuttu myös honka- ja kaarnatuuleksi ja metsänkylvöksi.

Kevätmyrskyistä on ennustettu myös tulevan kevään ja kesän säitä. Tapion riihenpuinnista on yhdeksän viikkoa suliin vesiin.

Toisen tiedon mukaan tarvitaan seitsemän Tapion riihenpuintia, ennen kuin kesä saapuu.

Jäät sulavat virtapaikoista ja laulujoutsenet pääsevät ruokailemaan muuttomatkansa varrella.
Julkaistu: 22.3.2020
Kommentoi »