
Etävallankumous
Yhdysvallat. Palaammeko toimistoihin ja konttoreihin sittenkään, kun se on taas sallittua? Newsweek International (10.4.) pohtii, tuleeko hyökyaaltona valtavirraksi muuttuneesta etätyöskentelystä uusi normi niissä ammateissa, joissa se on mahdollista.
Jatkuva pakon edessä kotona jumittaminen kiehtoo harvoja, eikä konsulttifirma Global Workplace Analyticsin johtaja Kate Lister usko toimistotyön täysin katoavan.
– Mutta on erittäin todennäköistä, että koronakriisin jälkeenkin useimmat tekevät etätyötä muutaman päivän viikoittain, hän kommentoi.
Syökää koko kala
Ruotsi. Ilmasto ja ympäristö saattavat kiittää koronakriisin poikkeustilaa, mutta se ei jatku ikuisesti – eikä poista pidemmän aikavälin ja jo olemassa olleiden ongelmien ratkaisutarvetta.
Maaliskuun Forskning & Framsteg siteeraa ruotsalaisen Merimiljööinstituutin tutkimusta, jonka mukaan yksilön valinnat esimerkiksi kalan kulutuksessa vaikuttavat melko vähän kalakantojen tilaan.
Syynä on globalisaatio ja mittakaava: vaikka kotimaassa välteltäisiin Itämeren turskan ostamista, sitä liikakalastetaan joka tapauksessa, koska se on oiva vientituote.
Käsiä ei silti kannata nostaa pystyyn, vaan keskittyä vaikkapa siihen, että kaikki kalansaaliista käytettäisiin ja voitaisiin hyödyntää ruoaksi.
Nyt tilanne on tutkimuksen mukaan se, että 212 000:sta tonnista Ruotsin vesiltä pyydettyä kalaa vain 37 000 päätyy lautaselle, loppu menee eläinrehuksi tai jätteeksi. Asiaan etsitään ratkaisuja myös elintarviketutkimuksen puolella.
Älymystövinkkejä
Ranska. L’Express (2.4.) kehottaa sosiaalisesta ja fyysisestä eristyksestä kärsiviä kansalaisia ”avaamaan mielen ikkunat”.
Oppaina ja vinkkien antajina toimii liuta maan kulttuuriälymystön keulakuvia, kuten 89-vuotias historioitsija ja filosofi Mona Ozouf. Suomesta on hankala hakea vertailukohtaa, mutta muutettavat muuttaen se voisi olla vaikkapa edesmennyt Jörn Donner tai Matti Klinge.
Lehti listaa myös tv-sarjoja, elokuvia, musiikkiesityksiä ja lastenkulttuuritärppejä, joilla pysyä älyllisesti virkeänä suljetuissa oloissa.
Snäppien isä
Yhdysvallat. Fast Company (1.4.) listaa 50 maailman innovatiivisinta yritystä. Ykkösenä on sosiaalisen median viestipalvelu Snapchat, jonka 29-vuotias amerikkalais-ranskalainen toimitusjohtaja Evan Spiegel on nostettu kansikuvapojaksi.
Stanfordissa opiskellut Spiegel kehitti kaverinsa Jonathan Mayn kanssa idean, jota pidettiin yliopistolla aluksi naurettavana. Snapchat lanseerattiin vuonna 2011, ja nyt sitä käyttää yhtiön mukaan noin 203 miljoonaa ihmistä päivittäin. Spiegelin omaisuudeksi on arvioitu 2,4 miljardia dollaria.