Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Apu

Maailma kylässä

Maailma kylässä

Joensuulaisen Enon kyläkoulun opettaja Mika Vanhanen pyörittää koulua, joka toimii 154 maassa ja yli 7 000 koulussa. Pieni suomalainen syrjäkylä on koko suuren maailman kohtauspaikka.
Teksti Yrjö Rautio

Luokanopettaja Mika Vanhanen, 48, näpyttelee sähköpostiviestejä ENO-verkkokoulun tiloissa Joensuun Siltakadulla. Viestit menevät Intiaan, Indonesiaan, Filippiineille, Brasiliaan...

Pohjois-Karjalan pakkasiin Portugalin Porton yliopistosta saapuneet Erasmus-vaihto-oppilaat Telma Silva ja Vanessa Moreira kääntävät koulun opetusmateriaaleja portugaliksi. ENO-verkkokoulun tuki ry:n puheenjohtaja Raimo Hulmi pistäytyy vaihtamaan kuulumisia.

Ahtaan ja hieman hämärän toimiston pienistä ikkunoista näkyy koko maailma.

– Onhan se aika hurja ajatus, että maailmanlaajuista koulua pyöritetään juuri täältä. Toisaalta nykyisin pystyy olemaan yhteydessä joka puolelle maailmaa, kun on nettiyhteys. Ei ole väliä, oletko Joensuussa, Helsingissä vai Riossa, Vanhanen sanoo.

Verkkokoulu keskittyy ympäristöasioihin, mutta ei vain niihin. Koulu ymmärtää kestävän kehityksen paitsi ekologisena myös kulttuurisena ja sosiaalisena kestävyytenä.

Koulu toimii köyhyyttä vastaan, sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisoikeuksien, kasvatuksellisten oikeuksien, terveyden, turvallisuuden, kulttuurien välisen keskustelun ja rauhan puolesta.

– Samalla kun puita istutetaan, tuodaan esille myös näitä asioita.

Vanhanen on ryhtynyt hankkeeseen, joka tuntuisi lähes kaikista muista ylivoimaiselta, suuren esikuvansa Franciscus Assisilaisen opetukseen uskoen: "Aloita tekemällä, mikä on välttämätöntä; tee sitten, mikä on mahdollista; ja äkkiä olet tekemässä mahdotonta".

Puiden istutus on näkyvintä koulun toiminnassa. Tähän mennessä on istutettu noin 10 miljoonaa puuta. Tämän vuoden tavoite on 15 miljoonaa puuta. Tavoitteena on istuttaa 100 miljoonaa puuta vuoteen 2017 mennessä, jolloin Suomi täyttää sata vuotta.

Verkkokoulun oppilaat ovat 12-18 -vuotiaita. Opetus on ongelmakeskeistä ja toiminnallista. Ilmastonmuutos, vesi, metsä ja kulttuuri ovat vakioteemoja. Kun jokin teema on käyty koulussa läpi, on kampanjaviikko, jolloin esimerkiksi istutetaan puita.

– Oppilaat ja opettajat soveltavat saamaansa oppia omaan kyläänsä ja kaupunkiinsa. Heistä tulee ympäristötietoisuuden lähettiläitä omaan yhteisöönsä.

Verkkokoulun opettajat ja opiskelijat käyttävät paljon sosiaalista mediaa, Facebookia ja Twitteriä.

Verkkokoulu on juuri tuonut Facebookiin pelinsä, jolla voi opetella virtuaalisesti puiden istutusta ja sen vaikutusta.

Toiminta painottuu kehittyviin maihin, mm. Aasiassa, Afrikassa ja eteläisessä Amerikassa. Esimerkiksi pelkästään Indonesiasta on tuhansia kouluja mukana.

– Olemme halunneet alusta saakka olla yhteistyössä kehittyvien maiden kanssa. Olemme tehneet tämmöistä pohjoinen–etelä-vaihtoa.

Verkkokoulu tarjoaa kehittyvissä maissa riittävän selkeän rautalankamallin opetukselle. Opetus on maksutonta. Opettajat pääsevät verkottumaan ja saavat lisämateriaalia opetukseensa.

– Tällaiselle koululle on länsimaissa vähemmän tilaa senkin vuoksi, että projektien määrä on niiden kouluissa niin valtava.

Verkkokoulu toimii kuitenkin yhteistyössä muun muassa Euroopan kouluverkon kanssa. Suomalaisista kouluista verkkokoulun opetukseen on osallistunut kaikkiaan muutama sata, viime vuonna 70–80.

Verkkokoululla on jokaisessa maassa maakoordinaattorinsa. He toimivat vapaaehtoisuuden pohjalta. Usein he ovat opettajia tai muuten opetusalalta. He tiedottavat kouluille verkkokoulun toiminnasta ja kääntävät materiaalia maan kielelle.

Iligan City East High Scoolin oppilaat istuttivat puun taimia Filippiinien Mindanaon saarella marraskuussa 2012.

Vanhanen on koulun ainoa palkollinen. Hän on keskittynyt verkkokoulun kehittämiseen ja johtamiseen aina siitä lähtien, kun se aloitti vuonna 2000. Hänellä on ollut tänä aikana opetustyötä varsinaisessa koulussaan vain muutamia tunteja viikossa.

Verkkokoulun rahoitus on pitänyt haalia kokoon erilaisina projektirahoituksina muun muassa yrityksiltä, ulko-, ympäristö- ja oikeusministeriöltä.

Vanhasen nyt meneillään oleva virkavapaus kestää elokuuhun.

– Sen jälkeen minun on palattava opettajan virkaan. Tietysti voisin jatkaa täysipäiväisenä tätäkin. Käy vain liian raskaaksi hakea aina projektirahoitusta.

Verkkokoulun tuki etsiikin pitkäaikaista rahoitusta. Tavoitteena on, että koulu saisi pysyvän rahoituksen ainakin vuoteen 2017 asti.

Koulua pyöritetään vain 60 000–70 000 euron vuosibudjetilla. Se koostuu lähes yksinomaan Vanhasen palkasta, joka on sama kuin hän saisi opettajana. Toimintakulut koostuvat muun muassa matkoista. Niitä Vanhanen tekee kymmenkunta vuodessa.

– En halua hirveästi lentää. Haluan olla silläkin tavalla ekologinen. Totta kai haluan kuitenkin nähdä, miten koulu toimii kohdemaissa. Olen sen vuoksi käynyt Brasiliassa, Malesiassa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Etelä-Afrikassa. Nyt huhtikuussa menen Tansaniaan ja Sambiaan.

Verkkokoulun juuret ulottuvat vuoteen 1992. Yhdysvaltain varapresidentti Al Gore esitteli tuolloin Rio de Janeiron ympäristökokouksessa Globe-ympäristöohjelmansa. Siinä koululaiset eri puolilta maailmaa tekivät muun muassa säähavaintoja ja vesimittauksia ja lähettivät ne WWW-sivujen kautta verkkoon.

Vanhanen oli jo tätä ennen kehittänyt koulunsa tietokonekantaa ja innostunut tietokoneiden käytöstä opetuksessa.

– Enon koulu oli ensimmäisiä suomalaisia kouluja, jotka menivät mukaan tähän Globe-ohjelmaan. Se oli semmoinen lähtölau­kaus.

Vanhanen halusi ekologisen näkökulman lisäksi myös sosiaalista ja kulttuurista näkökulmaa ja vuorovaikutusta koulujen välille.

– Etsimme tämmöistä projektia, ja kun sitä ei löytynyt, se piti perustaa itse.

Globe-verkosto tarjosi uudelle verkkokululle valmiin verkoston ja paljon kansainvälisiä suhteita.

Aluksi Vanhasen työparina oli Enon lukion ja yläkoulun opettaja Urpo Ahlholm.

– Hän oli avainihminen, sillä hänellä oli hyvä asiantuntemus biologian alalta.

Vanhanen keräsi kouluja, lähetti sähköposteja ympäri maailmaa – "varmaan sata tuhatta".

Vuosi 2004 oli käännekohta. Silloin verkkokoulu otti käyttöön ensimmäistä kertaa ajatuksen puiden istuttamisesta. Ensimmäiset puut istutettiin kansainvälisenä rauhanpäivänä 21. syyskuuta. Siitä on tullut koulun pysyvä puun-istutuspäivä.

YK:n ympäristöohjelma UNEP kiinnostui ENO-verkkokoulusta. Itä-Suomen yliopisto tuli mukaan yhteistyöhön. Sittemmin myös YK:n kasvatus- tiede ja kulttuurijärjestö UNESCO on antanut kouluverkostonsa ENO-verkkokoulun käyttöön. Koulu raportoi kampanjoistaan myös YK:n ympäristöpaneelille.

Verkkokoululla on tiiviit yhteydet myös EU:hun. EU:n aiempi ympäristökomissaari Margot Wallström avasi yhteistyölle ovia. Verkkokoulun käytettävissä on Euroopan kouluverkon yhteydet EU-maiden kouluihin. EU-parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen johtaa arvovaltaista ENO-neuvottelukuntaa. Myös europarlamentin jäsen Tarja Cronberg on mukana yhteistyössä.

Verkkokoulun seuraava puunistutuspäivä on 8. toukokuuta, vain päivää ennen Eurooppa-päivää.

– Tuomme silloin Eurooppa-teemaa vahvasti esille.

Toinen läpimurto tapahtui viime vuonna YK:n Rion ympäristökokouksessa.

Yritykset ja muut yhteisöt voivat tuoda kokoukseen ympäristöaloitteensa ja -sitoumuksensa. Niitä kertyi noin 700.

– Veimme sinne sadan miljoonan istutettavan puun sitoumuksemme. Se mainittiin yhteenvetopaperilla ensimmäisenä. BBC:n toimittaja piti sitä dynaamisimpana aloitteena.

Rion jälkeen verkkokoulusta ovat kiinnostuneet monet uudet hallitukset ja opetusministeriöt. Se on kasvattanut nopeasti verkostossa olevien koulujen määrää. Nyt mukana on jo yli 7 000 koulua 154 maasta.

Verkkokoulun tuoreimpia projekteja on Green Cities -kaupunkiverkoston perustaminen viime vuonna. Siihen kuuluu muun muassa Espoo Suomesta, Sao Paulo Brasiliasta ja Taichungin miljoonakaupunki Taiwanista.

Verkkokoulu on saanut maailmalla lähes kaksikymmentä huomattavaa ympäristöpalkintoa. Niitä on tullut muun muassa YK:lta ja EU:lta. Vanhanen on palkittu Suomessakin useaan kertaan. Silti koulu tunnetaan maailmalla paljon paremmin kuin Suomessa.

– Ehkä siihen vaikuttaa meidän syrjäinen sijaintimmekin täällä Joensuussa. Jos olisimme Helsingissä, olisimme varmasti paljon tunnetumpia.

On Vanhanen Joensuusta lähtöäkin pohtinut.

– Tukea on ollut täällä erittäin vaikeaa saada. Kyselyjä on tullut muualtakin päin Suomea ja maailmalta. Toisaalta on se kotiseuturakkaus ja se, että on periaatteessa hieno juttu, että tällaista voi tehdä muuallakin kuin Helsingissä.

Vanhanen toivoo, että suomalaiset lähtisivät vahvasti mukaan 100 miljoonan puun kampanjaan.

– Tarvitsemme siihen tukea. Se voi olla taloudellista tukea, neuvontaa tai asiantuntijuutta. Haluamme olla omalla tavallamme ikkuna ulos maailmalle Suomesta, olla mukana luomassa Suomi-kuvaa.

Musiikki on ollut kantava osa verkkokoulua.

Vanhanen on musiikkiin erikoistunut luokanopettaja. Hän on säveltänyt lastenlauluja ja useita lasten musikaaleja. Hän on voittanut sävellyskilpailuita. Hän on säveltänyt lauluja myös verkkokoulua varten. Ne kertovat koulun teemoista, kuten vedestä ja puiden istuttamisesta.

– Musiikki yhdistää ihmisiä. Musiikin avulla voidaan saada ihmisiä mukaan toimintaan. Musiikki on olennainen osa minua, Vanhanen sanoo.

Vanhasella on vahva usko siihen, että yksikin ihminen voi muuttaa maailmaa. Hän vetoaa jälleen Franciscus Assisilaiseen: "Niin kauan kuin on lapsia, kukkia ja lintuja maailmassa, on toivoa".

Teksti Yrjö Rautio

Kuvat Yrjö Rautio ja Mika Vanhasen albumi

Juttu on julkaistu Avun numerossa 12/2013.

Julkaistu: 25.3.2013