Apu

Pekka Sauri: Ihmisten pelkojen vähättely vahvistaa niitä – maahanmuuttoon liittyvät pelot ovat lopulta helposti ymmärrettäviä

Pekka Sauri: Ihmisten pelkojen vähättely vahvistaa niitä – maahanmuuttoon liittyvät pelot ovat lopulta helposti ymmärrettäviä
Nopeat muutokset herättävät helposti pelkoa, ja pelko herättää torjuntaa. Ei siinä ole mitään kummallista. Ne tuntemukset kannattaa ottaa vakavasti, jos tavoitteena on pyrkiä rauhalliseen, faktoihin perustuvaan keskusteluun, kirjoittaa Pekka Sauri kolumnissaan.
Julkaistu: 7.9.2021

Olen kovasti ihmetellyt, mikseivät maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ole vieläkään asettuneet osaksi normaalia poliittista päätöksentekoa siinä missä talous, työllisyys tai sote-asiat. Olisi jo korkea aika. Ei ole kenenkään etu, että maahanmuuttokeskustelua käydään tunteenomaisten ja usein kovin mustavalkoisten (sic) juupas–eipäs-vastakkainasettelujen pohjalta.

Olen käsittänyt, että tämän päivän vastakkainasettelut ovat suurelta osin kuuden vuoden takaisen pakolaiskriisin perua. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä tuli niin Suomelle kuin muillekin Euroopan maille yllätyksenä. Vaikka meikäläinen järjestelmä selviytyi poikkeustilanteesta vähintään kohtalaisesti, tuolloinen kokemus näyttää edelleen värittävän keskustelumaisemaa.

Tunneherkkien vastakkainasettelujen ristitulessa on vaikea rakentaa edes yhteistä tilannekuvaa saati harkittua politiikkaa. Omakohtaiset tuntemukset, pelot ja toiveet nousevat merkityksellisemmiksi kuin tylsät tilastot – esimerkiksi se, että viime vuonna uusien turvapaikanhakijoiden määrä (1 275) oli huomattavasti pienempi kuin vuonna 2014 (3 287), ruuhkavuodesta 2015 (32 477) puhumattakaan.

"Ihmisille on yhä helpompaa lähteä synnyinseuduilta etsimään parempaa elämää. Suunta on köyhemmiltä alueilta vauraammille. Ilmastokriisi voimistaa ilmiötä."

Ihmisten pelkojen ohittaminen ja vähättely vahvistavat niitä. Maahanmuuttoon liittyvät pelot ovat lopulta helposti ymmärrettäviä. Kaikki me mietimme, kuinka maailman muutokset vaikuttavat elämäämme tai lastemme elämään. Nopeat muutokset herättävät helposti pelkoa, ja pelko herättää torjuntaa. Ei siinä ole mitään kummallista. Ne tuntemukset kannattaa ottaa vakavasti, jos tavoitteena on pyrkiä rauhalliseen, faktoihin perustuvaan keskusteluun. Voisin kuvitella, että Suomen kaltaisella valistuneella kansakunnalla olisi siihen mainiot edellytykset.

Maahanmuuttopolitiikan tavallistaminen on välttämätöntä ja väistämätöntä jo siksi, että tekniikan nopea kehitys on nopeasti madaltanut ja madaltaa edelleen kansallisvaltioiden rajoja. Ihmiset, kulttuurit ja uskomukset sekoittuvat. Muutoksen kääntäminen vaatisi myös tekniikan kehityksen kääntämistä taaksepäin, mikä on vaikeata tai mahdotonta.

Ihmisille on yhä helpompaa lähteä synnyinseuduilta etsimään parempaa elämää sieltä, missä he arvelevat sen olevan mahdollista. Suunta on köyhemmiltä alueilta vauraammille. Ilmastokriisi voimistaa ilmiötä.

Sekin on kovin luonnollista, että maapallon vauraampien alueiden asukkaat haluavat hallita muuttoliikettä erilaisin keinoin. Merkillistä olisi, elleivät haluaisi. Maahanmuuttopolitiikka on sen hallinnan keinovalikoima.

"Jokaista Suomen rajojen sisäpuolella millä tahansa statuksella elävää ihmistä tulee kohdella täysivaltaisena yksilönä kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen."

Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa pitää rakentaa avoimesti, ongelmia väistämättä ja muiden maiden kokemuksista oppien.

Puolueiden on esitettävä omat, mahdollisimman konkreettiset maahanmuuttopolitiikan linjauksensa äänestäjien punnittaviksi – aivan samalla tavalla kuin minkä tahansa muun politiikan alueen.

En tässä esitä muita maahanmuuttopolitiikan periaatteita kuin yhden, käsittääkseni arvokkaimman: jokaista Suomen rajojen sisäpuolella millä tahansa statuksella elävää ihmistä tulee kohdella täysivaltaisena yksilönä kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen. Sen pitäisi olla tavallisen, normaalin maahanmuuttopolitiikan perusta.

2 kommenttia