Apu

Luulitko juovasi kallista kahvia? Hinta on noussut vuodessa 45 prosenttia, mutta ennätyskorkea se ei ole – Katso, miten kahvin hinta on vaihdellut

Luulitko juovasi kallista kahvia? Hinta on noussut vuodessa 45 prosenttia, mutta ennätyskorkea se ei ole – Katso, miten kahvin hinta on vaihdellut
Maksamme kahvistamme tänä vuonna kymmeniä euroja enemmän kuin aiemmin – eikä hinta edes ole ennätyskorkea. Historiassa kahvi on ollut vielä kalliimpaa ja toisinaan hämmästyttävän halpaa.
Julkaistu: 25.9.2022

Kahvi on kallistunut. Sen on huomannut varmasti jokainen kahvinjuoja. Mutta miten paljon?

Lähden liikkeelle aamukahvin ääreltä. Suosikkikahvini maksaa vakiokaupassani nyt 7,45 euroa paketilta. Vanhat kuitit kertovat, että tammikuussa maksoin siitä 6,75 euroa ja vuosi sitten 5,85 euroa. Hinta on noussut neljänneksellä.

Pitäisi kai olla tyytyväinen, ettei enempää. Yleisesti kahvin hinta on kohonnut vielä enemmän kuin oman suosikkini.

Tämän vuoden huhti-kesäkuussa kahvi oli kaupoissa peräti keskimäärin 45 prosenttia kalliimpaa kuin vastaavana aikana edellisvuonna, kertovat Päivittäistavarakaupan uusimmat tilastot. Kaikkien elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet, mutta kahvilla korotus on kaikkein suurin.

Raakakahvin maailmanmarkkinahinta on kuitenkin noussut vielä tätäkin enemmän. Se on kaksinkertaistunut vuodessa.

Kahvi on kullan ja öljyn kaltainen raaka-aine, jonka hinta määräytyy New Yorkin pörssissä. Kesällä 2021 raakakahvin hinta oli noin yksi dollari paunaa kohden. Viime aikoina se on ollut yli kaksi dollaria per pauna. Pauna on noin 454 grammaa.

Miksi kahvi on nyt niin kallista? Ja nouseeko hinta vieläkin korkeammaksi?

Kahvi kärsii sään ääri-ilmiöistä

Kahvipensas on trooppinen kasvi, joka kasvaa vuorten rinteillä. Kukoistaakseen se tarvitsee sopivasti aurinkoa, lämpöä ja sadetta mutta myös jonkin verran viileitä öitä. Liian kylmä ei kuitenkaan saa olla. Kahvipensas kasvattaa punaiset tai keltaiset marjat, jotka korjataan kerran tai kaksi vuodessa. Suojassa marjan sisällä on yleensä kaksi kahvipapua.

Kahvia on kahta päälajia: arabicaa ja robustaa. Niistä käytetympi on arabica, jota Suomessakin lähes yksinomaan juodaan. Arabica on herkkä kasvi. Jos sää ei suosi, sen kypsyminen voi mennä pieleen. Juuri tämän vuoksi kahvi maksaa nyt niin paljon.

– Kahvin maailmanmarkkinahinnan nousun juurisyy on Brasilian sään ääri-ilmiöissä, kertoo kahvin hankintapäällikkö Anna Vänskä Pauligilta.

"Arabica ei kestä miinusasteita. Tämän kesän kahvisadosta menetettiin lähes viidennes."
hankintapäällikkö Anna Vänskä, Paulig

Brasilia on maailman suurin kahvintuottajamaa. Se tuottaa lähes kolmasosan kaikesta kahvista. Kesällä 2021 Brasiliassa oli poikkeuksellisen kuivaa ja välillä halla runteli kahviviljelmiä. Se heikensi tämän vuoden satoa merkittävästi.

– Arabica ei kestä miinusasteita. Tämän kesän kahvisadosta menetettiin lähes viidennes.

Koska kahvia on ollut tarjolla odotettua vähemmän, hinta on noussut. Lisäksi kahvinkin hintaan vaikuttavat yleinen inflaatio ja maailmantilanne, joka on epävarma Ukrainan sodan ja 2,5 vuotta kestäneen koronapandemian vuoksi.

Paulig ostaa kahvinsa vientiyrityksiltä tai viljelijöiden osuuskunnilta lähes kahdestakymmenestä eri maasta. Kaupankäynnissä hintaan vaikuttavat niin New Yorkin pörssissä noteerattu markkinahinta kuin myytävän kahvin laatu ja alkuperä. Hyvälaatuinen kahvi maksaa enemmän.

– Viljelijälle menee 80–90 prosenttia hinnasta, jonka maksamme, Vänskä kertoo.

Kahvisadot kypsyvät eri aikoina eri puolilla maailmaa. Siksi kahvikauppaakin tehdään ympäri vuoden.

Anna Vänskä ei halua arvuutella, kuinka paljon kahvin hinta voi tästä vielä nousta.

– Sen arvioiminen on mahdotonta. Nyt ei kuitenkaan hetkeen nähdä yhtä matalia maailmanmarkkinahintoja kuin mitä on joitakin vuosia sitten ollut.

Vaikka kahvin hinta pörssissä on tuplaantunut, kahvi ei olekaan nyt ennätyskallista. Kalleinta kahvi on ollut viimeisen 40 vuoden aikana vuonna 2011, jolloin hinta kipusi hetkellisesti pörssissä kolmeen dollariin paunaa kohden. Silloin syynä oli Vänskän mukaan Kolumbian huono sato, joka johtui kovista sateista ja lehtiruoste-kasvitaudista.

Huippuhinta ei kuitenkaan siirtynyt sellaisenaan kaupan hyllyyn. Tilastokeskuksen mukaan tuona vuonna kahvipaketin keskihinta oli Suomessa nykyrahassa 4,73 senttiä – mikä tuntuu tänä päivänä edulliselta.

Kahvi maksoi maltaita vasta itsenäistyneessä Suomessa

Historiassa kahvista on maksettu vielä nykyistäkin enemmän.

Suomeen kahvi tuli tiettävästi 1700-luvulla. Aluksi sitä nauttivat säätyläiset, kuten piispat, professorit ja upseerit. Myös porvarit alkoivat pian juoda kahvia, ja maaseudun talonpoikaiskoteihin tapa levisi 1800-luvulla, kirjoittaa historijoitsija, dosentti Ritva Kylli Suomen ruokahistoria -kirjassa.

Valtion suhde tuontijuomaan oli vaikeampi. 1700-luvulla kahville pantiin välillä vero, välillä sen tuonti kiellettiin kokonaan. Eihän siitä mitään tullut. Kieltoa rikottiin yleisesti, ja kahvia salakuljetettiin maahan.

Kahvi valloitti suomalaisten sydämet ja arjen nopeasti. Jo vuonna 1896 julkaistussa lehtikirjoituksessa tropiikista kotoisin oleva juoma nimettiin suomalaisten kansallisjuomaksi.

Tilastokeskus seurasi kahvin hintaa jo sata vuotta sitten. Silloin kahvipavut ostettiin paahtamattomina ja paahdettiin itse kotona. Esimerkiksi syyskuussa 1913 paahtamattoman kahvin keskihinta oli 2,73 markkaa kilolta. Jos sen muuntaa nykyrahaksi rahanarvomuuntimella, hinta olisi 11,22 euroa kilolta. Näin puoli kiloa maksaisi 5,61 euroa.

Seitsemän vuotta myöhemmin Suomi oli jo itsenäinen valtio ja markan arvo oli sukeltanut. Syyskuussa 1920 kahvin keskihinta oli 38,27 markkaa kilolta, nykyrahassa 16,79 euroa. Puoli kiloa maksaisi siis hurjat 8,40 euroa.

Pikkuhiljaa kahvia alettiin myydä ja ostaa valmiiksi paahdettuna. Sota-aikana kahvi katosi kaupoista ja ihmiset valmistivat korviketta esimerkiksi kuivaamalla ja paahtamalla maitohorsman ja voikukan juuria.

Välillä kahvi on ollut hämmästyttävän halpaa

Historialliset tilastotiedot pitää etsiä arkistoista yksitellen. Esimerkiksi syyskuussa 1969 nykyistä pienemmän eli 250 grammaa painavan kahvipaketin keskihinta oli 2,939 markkaa. Nykyrahassa se olisi 4,60 euroa. Puoli kiloa kahvia maksoi tuolloin siis 9,20 euroa!

Vuonna 1981 kahvipaketin, nyt jo 500-grammaisen, keskihinta oli 14,21 markkaa, nykyrahassa 6,61 euroa.

Viimeisen 40 vuoden aikana kahvin hintakehitys on ollut Tilastokeskuksen mukaan pääosin kuluttajahintaindeksiä maltillisempaa. Kun yleisesti hinnat ovat nousseet, kahvin hinta on toisinaan noussut ja toisinaan laskenut. Vasta tänä vuonna se on noussut nopeammin kuin hinnat yleisesti.

Oikeastaan on hämmästyttävää, kuinka halpaa kahvi on välillä ollut. Tämän vuosituhannen alussa 500 gramman kahvipaketin keskihinta oli vain runsaat kaksi euroa. Esimerkiksi vuonna 2003 se oli 2,18 euroa. Myös pörssissä raakakahvin maailmanmarkkinahinta oli tuolloin matalimmillaan. Syy oli kahvin runsas tarjonta.

– 2000-luvun alussa tuottavuus ja sadot kasvoivat Brasiliassa nopeasti. Sama tapahtui Vietnamissa, joka on suurin robustakahvin tuottajamaa. Lisäksi edellisistä sadoista oli jäänyt globaalisti hyvät varastot, Anna Vänskä sanoo.

Suomalainen on valmis maksamaan kahvista

Suosikkikahvini vieressä kaupassa on toki halvempiakin merkkejä. Pitäisiköhän vaihtaa säästömielessä? Tekevätkö muut niin?

– Yleisesti suomalaiset kahvinjuojat ovat hyvin uskollisia omalle merkilleen. Kahvin suhteen emme ole nähneet mitään massiivista muutosta ostokäyttäytymisessä, sanoo teollisista elintarvikkeista ja juomista vastaava myyntipäällikkö Nina Paavilainen SOK Marketkaupan ketjuohjauksesta.

"Kahvi on nautintoaine, ja nautintoaineet ovat yleensä niitä, josta ihmiset ovat vähiten valmiita leikkaamaan."
myyntipäällikkö Nina Paavilainen, SOK

Paavilaisen mukaan moni meistä on hybridikuluttaja, joka kulkee kaupan eri hyllyväleissä erilaiset silmälasit nenällään.

– Yhdestä hyllyvälistä otetaan se kallein tuota ja toisesta halvin. Kahvi on nautintoaine, ja nautintoaineet ovat yleensä niitä, josta ihmiset ovat vähiten valmiita leikkaamaan tai vaihtamaan toiseen.

Kauppa hinnoittelee itsenäisesti myytävät tuotteet. Kahvipaketin hintaan vaikuttavat esimerkiksi maailmanmarkkinahinta, sesongit, kilpailutilanne ja markkinointitoimenpiteet. Samalla kun kahvi on kallistunut, kahvin myynti kiloissa on lähtenyt laskuun.

– Voi olla, että nyt osa kuluttajista hamstraa kahvia kotiin ja osa ostaa vain tarpeeseen. Tai sitten keskitetään ostoja tai kulutetaan tarkemmin, Paavilainen pohtii.

Kahvi on ruoka-aine, jota menee kodeissa paljon hävikkiin: keitetään pannullinen, josta pohjat heitetään viemäriin. Voi olla, että nyt keitämme tarkemmin sen määrän, mikä tulee varmasti juotua.

Paavilainen ei kuitenkaan usko, että suomalaiset varsinaisesti vähentäisivät kahvin juontia.

– Jos ajatellaan puhtaasti kahvia, sen osuus kaikesta kulutuksesta on kuitenkin pieni. Suomalaiselle kuluttajalle on tärkeä asia saada se kahvinsa.

Kahville sopivat viljelyalueet kärsivät

Suomalaiset juovat vuosittain vajaat kymmenen kiloa paahdettua kahvia henkilöä kohden. Kansainvälisen kahviliiton vertailuissa olemme usein ykkösenä eniten kahvia juovana kansana. Mutta miten on tulevaisuudessa?

"Yhden arvion mukaan tällä vauhdilla arabican viljelyala puolittuisi vuoteen 2050 mennessä."
hankintapäällikkö Anna Vänskä, Paulig

Ilmastokriisi tekee kahvinviljelystä entistä vaikeampaa, mikä voi vähentää satoja ja nostaa kahvin hintaa.

– Kun ilmasto lämpenee, kahvia pitää viljellä entistä korkeammalla, jotta saadaan tarvittavat olosuhteet. Jossain vaiheessa vuorten huiput tulevat vastaan. Kahvin viljelyala tulee pienenemään merkittävästi tulevaisuudessa. Yhden arvion mukaan tällä vauhdilla arabican viljelyala puolittuisi vuoteen 2050 mennessä, Pauligin Anna Vänskä sanoo.

Nyt tutkitaan, millaisia keinoja ja työkaluja kahvitiloilla voitaisiin ottaa käyttöön, jotta muutoksiin olisi helpompi varautua.

– Esimerkiksi maanpeittokasveilla voidaan parantaa viljelymaan laatua ja ehkäistä eroosiota. Lisäämme tiloilla kestäviä ja kannattavia käytäntöjä, jotta voimme varmistaa kahvin tulevaisuuden ja viljelijöiden toimeentulon.

Kahvin hinnannousu voi olla tulevaisuuden kannalta myös myönteinen asia. Vänskä kertoo, että monessa maassa kahvinviljelijät ovat iäkkäitä, esimerkiksi Keniassa keski-ikä on yli 60 vuotta. Nuoria on vaikea saada alalle. Kahvinviljelyn pitäisi olla kannattavampaa, jotta se houkuttelisi nuoria.

– Jos hopeareunusta etsitään, niin jos kahvin korkeampi maailmanmarkkinahinta tuo viljelijälle suuremmat tulot, se ehkä motivoi nuoria jatkamaan. Mutta kustannukset eivät saisi nousta samaa tahtia.

Esimerkiksi energian ja lannoitteiden hintojen nousu lisäävät myös kahvinviljelijöiden kustannuksia, mikä voi taas nostaa kahvin hintaa.

Onko meillä Suomessa varaa juoda kahvia tulevaisuudessa?

– Juomme Suomessa edelleen eniten kahvia maailmassa. Suomalainen ei kyllä herkästi luovu aamukahvistaan ja kahvitauoistaan, Vänskä sanoo.

Lähteet: Kahvi- ja paahtimoyhdistys. Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria (Gaudeamus 2021). Päivittäistavarakaupan yhdistys. Tilastokeskus: Tilastokatsauksia N:o 1–4 1924, Vähittäishintatilasto elo-lokakuu 1969, Kuluttajahintatilasto 3. neljännes 1981 ja kuluttajahintaindeksi.

Kommentoi »