Apu

Lupiini on tienvarsien haitallinen vieraslaji – Miksi sitä ei saa mennä hävittämään omin luvin?

Lupiini on tienvarsien haitallinen vieraslaji – Miksi sitä ei saa mennä hävittämään omin luvin?
Luonnon monimuotoisuudellekin ­niittäminen on tärkeää. Se antaa elintilaa hienoille, hauraammille niittykasveille ja niitä hyödyntäville eläimille.
Julkaistu: 17.6.2022

Tienvarsikasvien niittäminen alkoi taas kesäkuun puolivälissä. Väyläviraston asiantuntija Marketta Hyvärinen kertoo, että vilkkaimmilla teillä, eli moottori- ja valtateillä, tienvarret niitetään kahdesti kesässä, hiljaisemmilla teillä vain kerran.

– Niittokausi jatkuu elokuun puoli­väliin, aikataulu riippuu niittourakoitsijoiden aikatauluista. Pikkuteillä otetaan kyllä koulujen alku huomioon, hän ­kertoo.

Tienvarsien niittäminen ja kauniiden kukkien katkominen ei ole silkkaa kiusantekoa mökkiläisille, vaan niitoilla parannetaan teiden näkyvyyttä ja tieliikenteen turvallisuutta. Pitkän heinikon piilosta tielle syöksähtelevät eläimet ovat esimerkiksi riski tien käyttäjille.

– Teemme myös vesakonraivausta teillä kahden tai kolmen vuoden välein. Tavoitteena on, ettei tienkäyttäjille tule yllätyksiä.

Tienvarsien niittäminen auttaa myös torjumaan haitallisten vieraslajien lisääntymistä. Hyvärinen muistuttaa, että ­vieraslajeja, kuten lupiinia, ei saa hävittää tienvarsilta omin luvin.

– Poimia niitä toki saa, mutta tienvarsilla kannattaa muutenkin oleskella mahdollisimman vähän. Siellä voi olla roskaa ja lasinsiruja, mutta meidän niittäjämme ovat pukeutuneet suojavarusteisiin.

Vaikka moni murehtii, että tienvarsia niitetään parhaaseen kukkimisaikaan, asiantuntija muistuttaa, että niin tehdään joka vuosi – ja silti kasvit aina kukkivat.

Luonnon monimuotoisuudellekin ­niittäminen on tärkeää. Se antaa elintilaa hienoille, hauraammille niittykasveille ja niitä hyödyntäville eläimille.

– Niitetyt tienvarret ovat suomalaisen luonnon merkittäviä avoimia paikkoja, joihin kehittyy hieno niittykasvillisuus.

Vaikka Väylävirasto saa vuosittain ­asiakaspalautetta siitä, että niittoja pitäisi myöhentää, Hyvärinen vakuuttaa, että siitä olisi niittylajeille haittaa.

– Myöhentäminen antaisi etulyöntiaseman voimakkaille kasveille, puille ja pensaille. Ne suojelemisen arvoiset hienot niittylajit jäisivät jalkoihin. Luonnolle niittojärjestelmämme on hyvä juttu.

1 kommentti