Puheenaiheet
Apu

Luolasta pelastetut thaipojat: mitä seuraavaksi?

Luolasta pelastetut thaipojat: mitä seuraavaksi?

Ihmiset ympäri maailmaa hurrasivat helpottuneina, kun yli kaksi viikkoa luolassa loukussa olleet thaimaalaiset jalkapallopojat ja heidän apuvalmentajansa saatiin hengissä ulos. Siitä, miksi pojat olivat luolaan menneet ja millaista apua he tulevat tarvitsemaan jatkossa, on saatu vihjeitä.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press
Mainos

Joukkueen jäsenet, kuten muutkin paikalliset, tiesivät kyllä, että luolaan meno on sadekaudella vaarallista ja kiellettyä. On vielä epäselvää, miksi myös heidän täysi-ikäinen valmentajansa oli mukana eikä estänyt 12–17-vuotiaita poikia menemästä luolaan.

Yksi pelastusryhmän jäsen, Ben Reymenants, kertoi englantilaiselle The Week –lehdelle, että kyseessä saattoi olla jonkinlainen initiaatioriitti.

– Varusteet ja kengät jätettiin ulos, jotta nuoret pojat pääsisivät tunnelia pitkin kirjoittamaan nimensä luolan seinään, ja palaisivat sitten takaisin. Sitä on ilmeisesti pidetty jonkinlaisena miehuuskokeena. Rankkasateen tuoma tulva kuitenkin tukki heidän reittinsä, pelastusryhmän jäsen sanoi The Weekille.

Tätä tietoa ei kuitenkaan ole varmistettu muista lähteistä. Myös se on epävarmaa, miten luolassa olijat mahdollisesti reagoivat tapahtumiin jälkikäteen ja millaista hoitoa he tulevat tarvitsemaan.

Poikien ja valmentajan on raportoitu olevan olosuhteisiin nähden niin fyysisesti kuin henkisesti hyvässä kunnossa. Akuutein hoidettava asia on tilapäinen aliravitsemus; hoitavien lääkärien mukaan pojat ovat menettäneet keskimäärin kaksi kiloa painostaan luolassa olon aikana.

Potilaita hoidetaan läheisessä Chiang Rain sairaalassa. Ensimmäiseksi eli sunnuntaina pelastettujen neljän pojan vanhemmat saivat tavata lapsensa tänään keskiviikkona, mutta heidän piti käyttää suojapukuja ja pysyä kahden metrin etäisyydellä. Myöhemmin pelastettujen omaiset joutuvat vielä odottamaan suojalasin takana samaisen infektioriskin vuoksi.

Karanteeni on tarpeen, koska luolaa kuvataan varsinaiseksi bakteerien ja virusten kasvattamoksi. Huolena ovat muun muassa lepakkojen levittämä rabies eli vesikauhu, sienitaudeista aiheutuvat keuhkotulehdukset ja -sairaudet sekä niiden jälkitaudit, kuten aivokalvontulehdus. Epäpuhdas vesi ja ulosteiden kanssa kosketuksiin joutuminen voivat aiheuttaa arkisempia ruoansulatusongelmia.

Toistaiseksi kolmella pojista on todettu vain lievä hengitysteiden tulehdus, johon annetaan lääkehoitoa viikon ajan.

Sielu ja ruumis

Oma lukunsa on se, miten osin vielä lapsiksi luettavat pelastuneet käsittelevät luola-ajan kuolemanvaaran, pelastautumisen, maailmanlaajuisen mediahuomion ja muut seuraukset. Tällaisista tapahtumista syntyneitä jälkikäteisiä voimakkaita oireita kutsutaan traumaperäiseksi stressireaktioksi.

Tiivistettynä traumaperäinen stressireaktio kehittyy henkilön jouduttua kohtaamaan tapahtuman, johon liittyy kuolema, vakava loukkaantuminen tai niiden uhka. Lapsilla reaktiona voi ilmetä vain levottomuus tai hajanainen käytös.

Nuori ikä voi myös suojata mieltä: toistaiseksi pojat eivät ole uutisten mukaan osoittaneet merkkejä stressistä tai ahdistuksesta. Traumaperäistä stressihäiriötä ilmenee kuitenkin useimmiten noin kolmen kuukauden päästä tapahtumasta. Joskus oireet tulevat vasta kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin.

Noin puolella traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivistä oireet lievenevät itsestään muutamassa kuukaudessa ja häviävät kokonaan parissa vuodessa. Ainakin noin kolmasosalla oireet kuitenkin jatkuvat, osalla huomattavasti pitempään. Pahimmillaan ne voivat vaikeuttaa tunne-elämän kehitystä ja kykyä selvitä arkielämässä.

Jälkikäteen ahdistusta voi aiheutua traumaattisen tapahtuman kokemisesta uudelleen toistuvina muisti- ja mielikuvina, tuntemuksina tai unina. Ihminen pyrkii usein välttämään traumasta muistuttavia asioita ja torjumaan sen tietoisuudestaan.

Traumaattiset muistot ja mielikuvat voivat aiheuttaa jatkuvan varuillaanolon, joka ilmenee esimerkiksi nukkumisongelmina, ärtyneisyytenä, keskittymisvaikeuksina ja säikähtelynä pienistäkin asioista. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat suuresti tapahtumasta, yksilöstä ja ympäristöstä riippuen.

Lähteet: Duodecim, The Guardian, Livescience.com. Yleisradio.

Julkaistu: 11.7.2018