Apu

Loiselämää esiintyy kaikkialla: loiset piinaavat niin hyönteisiä, ihmisiä kuin kasvejakin

Loiselämää esiintyy kaikkialla: loiset piinaavat niin hyönteisiä, ihmisiä kuin kasvejakin
Monet lajit ovat valinneet selviytymiskeinokseen loisimisen. Ne imevät ravintoa ja energiaa isäntäeliöstään antamatta mitään takaisin, ja saattavat samalla olla eliölle suureksi haitaksi.
Julkaistu: 25.12.2018
Kaikkialla luonnossa esiintyy loisimista eli elämistä toisen hankkimilla voimavaroilla. Eläinmaailmassa tunnetuimpia loisia ovat punkit, kirput ja lapamadot. Kasvien puolelta taas tuttu näky on puihin kasvava tuulenpesäsieni, joka aiheuttaa harakan pesän näköisiä kasvaimia.
Kaikki toisten kasvien päällä kasvavat eliöt eivät ole loisia. Esimerkiksi jäkälät ja sammalet ovat harmittomia epifyyttejä eli päällysvieraita. Ne saavat ravintonsa sadevedestä ja puun rungolla valuvasta vedestä. Niistä ei ole kasvualustanaan toimivalle puulle sen kummemmin hyötyä kuin haittaakaan.
Symbioosi on sellaista rinnakkaiseloa, josta molemmat osapuolet hyötyvät, kun taas loisimisessa hyöty on yksipuolista.
Suomen metsiin nousee loppukesällä maan uumenista aavemaisen kalpeita, kasvia tai sientä muistuttavia olentoja. Niiden väri ja olemus tuovat mieleen kauhuelokuvien mutantit.
Niin kauhistuttavasta ilmiöstä ei sentään ole kysymys, mutta mäntykukan elämäntavassa on jotain hieman pelottavaa. Se on kasvi, mutta siltä puuttuu yhteyttämiseen tarvittava lehtivihreä. Niinpä se joutuu hankkimaan ravintonsa muuta kautta, lähinnä imemällä sienirihmaston kautta mäntyjen ja kuusien energiavaroja.
Mäntykukka
Kalmankalpea mäntykukka on Suomen metsissä yleinen, mutta varsin huonosti tunnettu loiskasvi. Nimensä mukaisesti se loisii männyn kustannuksella.
Mäntykukkia voi löytää sekametsistä ja mäntykankailta, ja niiden runsas esiintyminen viittaa usein hyvään sienisatoon. Mäntykukka ei ole suoraan männyn loinen, vaan se on yhteydessä tatteihin ja muihin sieniin, joiden rihmastojen avulla mänty puolestaan saa ravintonsa.
Muita Suomen loiskasveja ovat esimerkiksi talvikit, jotka ovat sukua mäntykukalle.
Maailmalla tunnettu loiskasvi on jättimäinen, jopa metrin levyinen rafflesia. Tämä maailman suurimmaksi kukaksi sanottu kasvi elää Malesian sademetsissä Kaakkois-Aasiassa.
Kasvien ohella loisiminen on erittäin yleistä hyönteismaailmassa. Esimerkiksi loispistiäiset ovat Suomen suurin pistiäisheimo. Lajeja on jopa kaksituhatta – niin paljon, että niitä on vaikea erottaa toisistaan.
Useimmat loispistiäiset ovat perhosten loisia. Ne poraavat pitkällä munanasettimellaan reikiä paitsi puuhun, myös perhosentoukkiin. Loisittu toukka muuttuu hitaaksi ja laiskan oloiseksi – eikä sitä voi siitä moittia, kun maha on täynnä sisuskaluja jäytäviä pistiäisentoukkia.
Tuulenpesäsieni on aiheuttanut koivun oksistoon epämuodostuman.
Loispistiäiset antavat isäntänsä yleensä elää koteloitumisvaiheeseen, minkä jälkeen loinen kehittyy nopeasti ja kuoriutuu aikuisena tappaen isäntänsä. Tällainen tapahtumasarja lienee ollut innoittajana tieteiskauhuelokuvalle Alien, jossa hyönteisen ja liskon sekasikiöltä näyttävä avaruushirviö käyttää isäntäeliönään ihmistä.
Hurjasta ulkonäöstään huolimatta loispistiäiset eivät ole vaaraksi ihmisille, vaikka sellaisen nähdessään raavaskin mies kyllä perääntyy vaistomaisesti.
Ilmeisesti loisiminen on luonnossa toimiva strategia, sillä myös kärpästen maailmassa loiset ovat tavattoman runsaslajinen heimo.
Loiskärpäset muistuttavat raatokärpäsiä, mutta ne eivät ole kiinnostuneita jätteistä vaan lentelevät etsimässä sopivia uhreja. Loiskärpäset munivat munansa isäntälajien selkään.
Äkämät ovat kasvien kasvuhäiriöitä, joita aiheuttavat loiset, kuten äkämäpistiäiset.
Varsin erikoinen eliöryhmä ovat kimalaiskärpäset. Kerran keväällä sinivuokkoja kuvatessani kiinnitin huomiota hyönteiseen, joka pörräsi nopeasti kukalta kukalle ja lensi paikallaan kolibrin tavoin. Luulin ensin, että kyseessä oli perhosiin kuuluva päiväkiitäjä, mutta lähempi tarkastelu paljasti, että kaksisiipinen otus olikin kärpänen.
Lentelijä oli kimalaiskärpäsiin kuuluva villakärpänen. Kimalaiskärpäsetkin loisivat, usein perhosiin. Eräät lajit ovat peräti loisten loisia!
Kimalaiskärpäsen tavoitteena on saada omat toukkansa erakkomehiläisen pesään loisimaan. Jotkin kimalaiskärpäslajit munivat kukkiin, ja sitten toukat tarrautuvat siitepölyä kerääviin mehiläisiin ja kulkeutuvat näiden mukana pesään. Toiset lajit pudottavat munansa suoraan mehiläisen pesään.
Punkit loisivat vesimittarin kustannuksella.
Lintumaailmassa tunnetuin loinen lienee käki, joka munii munansa toisen linnun – yleensä leppälinnun – pesään ja häikäilemättömästi lykkää oman jälkikasvunsa elatusmaksut toiselle.
Ihminenkään ei ole kokonaan turvassa loisilta. Suomen kylmässä ilmastossa vaara ei ole niin suuri kuin trooppisissa maissa, joissa loiskärpäsen pisto voi huonolla onnella johtaa vakaviin terveysongelmiin.
Lapamato on inhottava suolistoloinen, jonka ihminenkin voi saada huonosti kypsennetystä kalasta. Tämä loinen voi aiheuttaa ihmisessä muun muassa huonovointisuutta ja migreeniä sekä jatkuvaa nälkää, laihtumista ja vetämättömyyttä.
Ja loinenhan on myös Suomen luonnon kenties vihatuin olento, puutiainen. Punkki imee ihmisestä ja muista eläimistä verta, mutta isäntäeliö ei saa siitä muuta palkintoa kuin tauteja. Itselläni todettiin viime kesänä punkin puremasta aiheutunut borreliabakteerin tartunta.
Reiteni sisäpintaan syntynyt 18 senttimetrin laajuinen rengasmainen ihottuma ei jättänyt arvailun varaa, vaikka en ollut missään vaiheessa huomannut punkkia ihollani saati mitään puremaa. Lääkärin määräämä tuhti antibioottikuuri onneksi hävitti tulehduksen ja toivottavasti myös bakteerin elimistöstäni lopullisesti.
Maakiitäjäinen on saanut riesakseen punkin.
Punkkeja näkyy usein myös hyönteisten päällä. Suomen tuhansista punkkilajeista puutiaisten ja pölypunkkien ohella tunnetuimpia ovat punaiset samettipunkit. Kesällä niitä näkee melkein kaikkialla maaperässä ja ruohikossa.
Vaikka ihmisellä on hyvästä syystä punkkeja kohtaan luontainen kammotus, pikkuruisia punaisia, nopeasti vipeltäviä samettipunkkeja voisi pitää melkein sympaattisina ellei tietäisi, että nekin ovat verta imeviä loisia, parasiitteja.
Kommentoi »