Tuulilasi

Liikennepalvelulaki uudistuu – mikä muuttuu?

Liikennepalvelulaki uudistuu – mikä muuttuu?

Uusi liikennepalvelulaki astuu voimaan 1.1.2018. Laki velvoittaa liikkumispalvelujen tarjoajia avaamaan ne palveluihinsa liittyvät olennaiset tiedot, jotka ovat järjestelmissä digitaalisessa muodossa. Liikenneviraston juuri alkaneessa projektissa rakennetaan kansallinen yhteyspiste (National Access Point, NAP), jonka kautta nämä liikkumispalveluja kuvaavat tiedot jatkossa löytyvät.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Liikennepalvelulain mukaan liikkumispalvelujen tarjoajien tulee avata avoimiin rajapintoihin palveluidensa niin sanotut olennaiset tiedot. Näitä olennaisia tietoja ovat esimerkiksi palvelualue, reitit, aikataulut, hinnat ja esteettömyystiedot.

Liikenneviraston projektissa toteutetaan ne tietojärjestelmäpalvelut, joita tarvitaan liikkumispalveluja kuvaavien tietojen jakamiseksi lain mukaisesti 1.1.2018 alkaen.

Liikenneviraston tulee järjestää kansallinen yhteyspiste (National Access Point, NAP), johon liikkumispalvelun tarjoajien on toimitettava tietoja digitaalisista olennaisten tietojen rajapinnoistaan. NAP on palveluiden kehittäjille tarkoitettu katalogi, josta nämä pystyvät löytämään tarvitsemiaan tietoja ja rajapintoja.

NAP-palvelua käytetään rajapintakatalogitoiminnallisuuden lisäksi myös muiden liikennepalvelulain mukaisten tehtävien toteuttamiseen. Säännöllisen henkilöliikennepalvelun tarjoaja voi sen avulla esimerkiksi toimittaa liikennepalvelulain mukaisen muutosilmoituksen, joka tarvitaan uuden reitin liikenteen aloittamisesta tai muusta muutoksesta silloin, kun vastaava tieto ei ole saatavana digitaalisesta rajapinnasta. 

Lisäksi Liikenneviraston tulee järjestää välineet, joiden avulla erityisesti pienet toimijat voivat digitoida olennaisia tietoja ja julkaista ne tässä digitaalisessa palvelussa.

Syksyllä 2017 toteutetaan minimiversio NAP- ja digitointityökaluista, jotka otetaan käyttöön 1.1.2018 mennessä. Samalla alkaa jatkokehitysvaihe, jonka aikana viedään tuotantoon versiopäivityksiä. Jatkokehitysvaiheen tarkoituksena on aikaansaada mahdollisimman helppokäyttöiset palvelut, jotka edistävät liikkumispalvelujen yhteentoimivuutta ja uusien digitaalisten liikkumispalvelujen syntymistä.

Varsinaisen toteutustyön lisäksi projektissa tehdään määrittelytyötä, joka tähtää kansallisten suositusten syntymiseen olennaisten tietojen rajapintaformaateille. Tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ja tukea jo käytössä olevia standardeja ja de facto -standardeja. Lisäksi saatetaan ottaa käyttöön tai luoda työkaluja ja palveluita formaatista toiseen muuntamiseen.

NAP-palveluun tietoja toimittavien organisaatioiden tiedot ja rajapinnat julkaistaan näiden organisaatioiden nimissä. Tämän vuoksi palveluun tulee organisaatiokohtainen käyttäjähallinta, jossa kukin organisaatio pystyy hallitsemaan omia käyttäjiään.

Palveluiden toteuttajaksi on valittu Solita Oy. Hanke sisältää palveluiden kehittämisen ja ylläpidon vuosina 2017-2020 ja sen kustannukset ovat enimmillään n. miljoona euroa.

(Lähde: Liikennevirasto)

Julkaistu: 28.9.2017