Kun lääkäri puhuu vastaanotolla ylipainosta, kyse ei ole vihapuheesta vaan välittämisestä, sanoo Pippa Laukka
Terveys ja hyvinvointi
Kun lääkäri puhuu vastaanotolla ylipainosta, kyse ei ole vihapuheesta vaan välittämisestä, sanoo Pippa Laukka
Sellainen asenne, jossa kaikki puuttuminen yleistetään syrjinnäksi tai kiusaamiseksi, on todella haitallinen. Pitää myös muistaa, että monissa sairauksissa pieni painonpudotus voi vaikuttaa yhtä tehokkaasti tai jopa tehokkaammin kuin lääkehoidon aloittaminen, lääkäri Pippa Laukka muistuttaa.
5Kommenttia
Julkaistu 14.11.2022
Apu

Lihavuudesta ja sen terveys­riskeistä puhuminen on lääkärille helppo keino päätyä väärinymmärretyksi ja netin keskustelupalstoilla riepotelluksi. Tästä huolimatta Pippa Laukka ei vaikene, vaan istuu jälleen kerran Paloheinän ulkoilumajan pöydässä antamassa haastattelua aiheesta. Hän ei vaikene, sillä lihavuuteen liittyvät ongelmat eivät ole katoamassa. Päinvastoin koronapandemia vaikuttaa vauhdittaneen huolestuttavaa kehityssuuntaa entisestään.

Lihavuudesta on tullut hyvinvointi-Suomessa merkittävä ongelma, joka näkyy yksittäisten ihmisten terveydentilan lisäksi myös terveydenhuollon kustannuksissa. Laajan suomalaisen väestötutkimuksen mukaan noin puolet aikuisista suomalaisista on ylipainoisia tai lihavia. Lihaviksi luokiteltavien terveydenhuollon kustannukset ovat yli kolmanneksen suuremmat kuin ylipainoisilla ja normaalipainoisilla.

− Yleisimpiin lääkärikäynnin syihin, kuten sokeriaineenvaihdunnan ja verenkierron ongelmiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, linkittyy ylipaino. Esimerkiksi polven tekonivelleikkauksista lähes 90 prosenttia tehdään Suomessa ylipainoisille ja lihaville, lääkäri Pippa Laukka toteaa.

"Pitää ehdottomasti muistaa, että lihavuus ei ole kenenkään oma valinta, eikä lihavuudesta pidä syyllistää."
Pippa Laukka

Suurelle yleisölle Pippa Laukka on tuttu muun muassa television Olet mitä syöt -ohjelman keula­kuvana, mutta päätyökseen hän toimii Vihti-Karkkilan 38 000 asukkaan kuntayhtymän perusterveydenhuollon resursseista vastaavana terveysjohtajana.

Lihavuuteen liittyy hänen mukaansa paljon lääketieteellistä ja biologista taustaa, ja sen hoitamiseen kaivattaisiin paljon nykyistä enemmän lääketieteellistä osaamista ja hoitoa. Samaan aikaan potilaiden vaivoista on tullut huomattavasti monimutkaisempia, jolloin niiden ratkominen vie myös paljon enemmän ennestään niukkoja resursseja.

− Niin sanottuja helppoja tapauksia ei enää ole, vaan usein potilaat ovat moniongelmaisia. Heillä on monia eri diagnooseja ja päällekkäisiä lääkityksiä. Tämä vie paljon aikaa ja rahaa, joka on väkisin pois jostain muualta, Laukka muistuttaa.

Lihavuuden yleistyminen on jatkunut jo pitkään. Se liittyy osaltaan moderniin länsimaiseen kulttuurin ja elämäntapaan. Erityisen huolissaan Pippa Laukka on liikkumattomuudesta ja sen aiheuttamien terveys­ongelmien periytyvyydestä.

Lääkärin puhe painosta ei ole läskivihaa

Vaikka lihavuus onkin yhteydessä moniin sairauksiin, harva potilaista tulee lääkärin vastaanotolle lihavuuden takia. Näin ollen lääkärin ei Laukan mielestä pidä välittömästi kääntää puhetta ylipainoon, etenkin kun sen taustalla voi olla hyvinkin pitkäaikaisia ja kipeitä traumoja.

− Töksäyttely ja suoraan sanominen eivät yleensäkään ole toimivia ja rakentavia lähtökohtia missään asiassa. Pitää ehdottomasti muistaa, että lihavuus ei ole kenenkään oma valinta, eikä lihavuudesta pidä syyllistää. Väitän silti, että moni lihava haluaisi pysyä terveenä ja kokee, että paino on sille este.

Lääkärinvastaanotolla ylipainosta ja lihavuudesta käytävän keskustelun leimaaminen läskivihaksi on sekin Laukan mielestä väärin.

− Kun painosta vastaanotolla puhutaan, kyse ei ole vihapuheesta vaan välittämisestä ja auttamisesta. Sellainen asenne, jossa kaikki puuttuminen yleistetään syrjinnäksi tai kiusaamiseksi, on todella haitallinen. Pitää myös muistaa, että monissa sairauksissa pieni painonpudotus voi vaikuttaa yhtä tehokkaasti tai jopa tehokkaammin kuin lääkehoidon aloittaminen, Laukka muistuttaa.

"Ehdottomasti kaikki kiusaamista ja syrjintää vastustava toiminta on hyvä asia, oli kyse seksuaalisuudesta, rodusta, ihonväristä tai ulkonäöstä."
Pippa Laukka

Kehopositiivisuuspuhe ei ole syy eikä ratkaisu ylipainoon

Nykypäivän sosiaalisen median keskustelukulttuurin ja perinteisen median räväköiden klikkiotsikoiden keskellä harva lääkäri haluaa profiloitua julkisuudessa nostamalla esiin lihavuuden terveyshaittoja. Osaltaan kyse on myös yhteentörmäyksestä 2010-luvulla laajempaan tietoisuuteen nousseen kehopositiivisuuden kanssa.

Kehopositiivisuus on yhteiskunnallinen liike, joka tavoittelee kaikenlaisille kehoille tasa-arvoista kunnioitusta. Sen juuret ovat 1960-luvun amerikkalaisessa lihavuusaktivismissa (fat acceptance), mutta nykyään kyse on kaikenlaisten marginalisoitujen ja syrjittyjen kehojen, kuten lihavien, vammaisten ja transihmisten ihmisoikeuksien parantamisesta. Pippa Laukan mukaan lihavuuden terveyshaitoista keskusteltaessa kehopositiivisuuden nimissä voidaan luoda myös ongelmia, vaikka kehopositiivisuusajattelu ei ole sen enempää lihavuuden syy kuin ratkaisu sen hoitoon.

− Ehdottomasti kaikki kiusaamista ja syrjintää vastustava toiminta on hyvä asia, oli kyse seksuaalisuudesta, rodusta, ihonväristä tai ulkonäöstä. Kehopositiivisuus haluaa vähentää läskivihaa ja vääränlaisia asenteita, mikä on hyvä asia. Toisaalta voidaan kysyä, rakentaako kehopositiivisuus seiniä sen sijaan että se murtaisi niitä, jos lihavuuden terveyshaittojen kaltaisista lääketieteellisistä faktoista tehdään tabuja?

Pippa Laukka muistuttaa, että lihavuuden terveyshaitoista ja riskeistä vaikeneminen ei vähennä niitä eikä myöskään potilaiden tarvitsemaa apua. Sen sijaan vaarana on, että hoito siirtyy entistä kauemmaksi, ja tulee samalla entistäkin kalliimmaksi. Samaan aikaan jokaisella ihmisellä on silti oikeus olla juuri sellainen kuin on, eikä kenenkään ole pakko laihduttaa tai kärsiä niin kiristävistä muoteista kuin kiristävistä vaatteistakaan.

− Olisiko hedelmällisempää, että tunnustaisimme julkisesti lihavuuden riskit, jolloin voisimme ketään syyllistämättä miettiä, miten voisimme paremmin ymmärtää ja auttaa lihavuuden vuoksi hoitoon hakeutuvia, Laukka kysyy.

Lihavuudesta syyllistäminen ja läskiviha ovat paitsi väärin, myös tehottomia keinoja ongelmien ratkaisuun. – Ongelmien selvittelyyn ja ratkaisemiseen tarvitaan aikaa ja moniammatillisia hoitopolkuja. Se ei toimi, että käsketään laihduttamaan ja syömään vähemmän.

Lihaksikas luokitellaan painoindeksin avulla helposti ylipainoiseksi

Yksi helppo kritiikin kohde lihavuuskeskustelussa on sen mittarina käytetty painoindeksi (BMI), jossa paino jaetaan pituuden neliöllä. Jo 1960-luvun amerikkalainen lihavuusaktivismi kiinnitti huomiota siihen, että indeksi perustui valkoisten miesten mittaamiseen.

Edes valkoisten miesten kohdalla indeksi ei toimi täysin aukottomasti. Urheilulääkärinä Laukka huomauttaa, että esimerkiksi monet ammattiurheilijat voivat lihasmassansa takia tulla painoindeksillä luokitelluiksi ylipainoisiksi tai lihaviksi. Tarkemmilla kehonkoostumusmittauksilla saataisiinkin huomattavasti luotettavampaa tietoa asiasta. Laajojen väestötutkimusten tasolla painoindeksin lukemat ja erilaisten kansantautien yleisyys kertovat kuitenkin selvää kieltä.

− Tietyn taudin riskitekijöistä ja niiden ennalta ehkäisystä puhuttaessa BMI on relevantti mittari. Esimerkiksi lihavuuden (BMI yli 30) välttämisen on arvioitu vähentävän oireisia polven nivelrikkoja lähes 30 prosenttia ja polven tekonivel­leikkauksien tarvetta melkein 40 prosenttia. Yli 30:n BMI on merkittävä koronakuoleman riskitekijä. Tutkimuksen mukaan 90 prosentilla lihavista oli jokin aineenvaihdunnan sairaus, Laukka luettelee.

"Syömishäiriöön sairautena liittyy suoraa tai epäsuoraa itsetuhoisuutta, itsetuhoista ajattelua ja käyttäytymistä."
Pippa Laukka

Monilla ylipainoisilla on syömishäiriö

Pippa Laukka haluaa nostaa esiin myös vahvasti yleistyneen yhteiskunnallisen ilmiön, joka vaikuttaa sekä terveyteen ja sairausriskeihin liittyvien lööppien ja klikkiotsikoiden että kehopositiivisuuskeskustelun taustalla. Kyse on medikalisaatiosta eli lääketieteellistymisestä, jossa uusia ja aiemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketieteellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä. Yksi medikalisaation ilmentymä on maallikoitunut ja ammattirooleista irtautunut terveyspuhe, jossa ilman lääketieteellistä asiantuntemusta voidaan levittää epätieteellistä ja vaarallista ajattelua.

− Esimerkiksi ”painolla ja terveydellä ei ole mitään tekemistä keskenään” ja ”painosi ei kerro sinusta eikä terveydestäsi mitään” ovat aika yleisiä väittämiä kehopositiivisuusilmiössä. Tieteen näkökulmasta nämä ovat täysin vääriä väitteitä ja on haitallista, että tällaisilla puheenvuoroilla kannustetaan ihmisiä jopa hengenvaaralliseen toimintaan. Eli pitämään hyvänä asiaa, joka altistaa sairauksille tai on jo synnyttänyt sairauksia.

Vaarallista tällainen puhe on myös siitä syystä, että lihavuus ei ainoastaan altista sairauksille, vaan siihen usein myös liittyy sairaus. Pippa Laukka muistuttaa, että monilla ylipainoisilla on itsellään syömishäiriö. Näitä sairauksia ovat esimerkiksi ahmintahäiriö (BED eli binge eating disorder) ja yösyömissyndrooma (NES eli night eating syndrome). Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 50 prosentilla vaikeasti tai sairaalloisesti lihavista voi olla tällainen sairaus.

− Syömishäiriöön sairautena liittyy suoraa tai epäsuoraa itsetuhoisuutta, itsetuhoista ajattelua ja käyttäytymistä. Jos sitä ”rummutetaan” näillä väärillä ja epätieteellisillä väittämillä, se voi olla haitallista.

Ohjelmassa panostetaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Lääkärintyönsä ja lehtikolumniensa lisäksi Pippa Laukka pitää aihetta esillä myös Olet mitä syöt -ohjelmassa, jossa hän ohjelman esittelyn mukaan ”syynää julkkisten jääkaapit ja ruokapäiväkirjat”. Ohjelma on Laukan mukaan hänen aikanaan muuttunut enemmän kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta tukevaksi.

− Formaatti on muuttunut lempeämmäksi ja sallivammaksi. Siinä on panostettu muun muassa tunnesyömisen ymmärtämiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lääkärinä tuon ohjelmaan uskottavuutta ja tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, että ravitsemukseen vaikuttaakseen tulee ymmärtää myös unen laatua, sairauksia, liikunnan merkitystä ja kaikkien näiden hoitoa, Laukka kuvailee.

Julkisuudesta tutut henkilöt saavat siis ohjelmassa kahdeksassa viikossa toteutettavan elämäntapamuutoksen Pippa Laukan napakassa mutta lempeässä huomassa. Missä määrin sarja auttaa katsojiaan muuttamaan elämäntapojaan terveellisemmiksi, on vaikeampi kysymys vastata.

− Lääkärinä edustan tutkittua tietoa, jota on ohjelmassa kosolti tarjolla. Auttaako se suurta yleisöä? Sen selvittäminen vaatisi tutkimusasetelman. Yksittäisiltä katsojilta tulevien palautteiden perusteella sillä on vaikutusta, mutta se on tosi epätieteellinen otos.

− Parhaimmat palautteet ovat sellaisia, että ihmiset ovat alkaneet syödä aamupalaa tai hyötyliikkumaan. On myös ääriesimerkkejä, joissa joku on saanut elämänsä takaisin ohjelman avulla. Ja niitä tulee vielä monta vuotta sen jälkeen, kun joku jakso on tullut ulos.

Pippa Laukka

  • Syntyi: 1970 Helsingissä.

  • Asuu: Vihdissä ja Helsingissä.

  • Perhe: Puoliso ja kolme tytärtä.

  • Ammatti: Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, perusturvakuntakuntayhtymä Karviaisen terveysjohtaja, Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen lääkäri.

  • Ajankohtaista: Olet mitä syöt -ohjelman uusi kausi MTV3-kanavalla myöhemmin syksyllä.

5 kommenttia