Apu

Lepakon papanoita ja pöllön huhuilua – uusi suomalaistutkimus tarvitsee apuasi

Lepakon papanoita ja pöllön huhuilua – uusi suomalaistutkimus tarvitsee apuasi
Uusi suomalaistutkimus kaipaa kansalta lepakon papanoita. Apu Juniorin tiedekysymyksessä aiheena kuukaudet.
Kuvat Anna Blomberg

Tutkijat pyytävät kansalaisilta apua lepakkotiedon keräämiseen. Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään lepakoiden ruokavaliota niiden papanoista eristettävän dna:n avulla.

Papanapankkiin toivotaan lepakoiden kesäyhdyskuntien papanoita kaikkialta Suomesta.

Tarkoitus on myös selvittää, kuinka lepakot reagoivat niitä uhkaavien petojen, eli pöllöjen ääntelyyn. Lepakoiden kaikuluotausta äänitetään päiväpiilojen edustalla iltaisin ja öisin.

Lepakoille soitetaan sekä uhkaavia (lehtopöllö) että neutraaleja (klassinen musiikki) ääniä. Tutkijat lähettävät kerääjille tarvittavat välineet ja suojavarusteet.

Lepakoiden pitkäikäisyyttä on tutkittu rengastusten avulla. Suomen vanhin lepakko on tiettävästi Liedon Nautelankosken myllyssä elävä vesisiippakoiras, jolla on ikää noin 20 vuotta. Se kantoi ennen nimeä Herra 659 rengastusnumeronsa mukaan, mutta tunnetaan nyt Nautelan Nestorina.

Suomessa on rengastettu vuodesta 2004 lähtien yli 3400 lepakkoa. Rengastukset kertovat, että suurin osa lepakoista on Nestorin lailla paikkauskollisia.

Apu Juniorin tiedekysymys: "Miten kuukaudet keksittiin?”

Kysyjä: Lukas, 10

"Alkujaan kuukausi oli yhdistetty Kuun vaiheisiin. Kuukausi alkoi, kun kapea kuunsirppi havaittiin auringonlaskun jälkeen iltataivaalla. Kuu kasvoi sirpistä täysikuuhun ja pieneni sitten, kunnes se katosi auringon läheisyyteen. Uusi kuukausi alkoi, kun kuunsirppi havaittiin seuraavan kerran iltataivaalla.

Tietoa ajankulusta tarvittiin ensiksi maanviljelyssä. Siemenet piti kylvää oikeaan aikaan, jotta saatiin ruokaa. Kuukausilla ja vuosilla on merkitystä myös yhteiskunnallisessa elämässä. Jo menneinä aikoina hallitsijat tarvitsivat tietoa ajan kulumisesta, jotta esimerkiksi veroja osattiin kerätä oikeaan aikaan."

Vastaaja: Asko Palviainen, erikoissuunnittelija, Almanakkatoimisto

Julkaistu: 16.5.2020
Kommentoi »