Apu

Lentoliikenne vaakalaudalla – Näin matkustajakoneita muutetaan rahtikoneiksi – Koronakoirat nopeuttavat matkustajien testausta

Lentoliikenne vaakalaudalla – Näin matkustajakoneita muutetaan rahtikoneiksi – Koronakoirat nopeuttavat matkustajien testausta
Koronakriisi käänsi lentämisen syöksykierteeseen. Uudessa tilanteessa simulaattori on entistä tärkeämpi, matkustajakoneesta tehdään pikavauhtia rahtikone ja koronakoirista etsitään vastausta testien hitauteen. Pandemian ongelmia ei kuitenkaan lentokentällä tai -koneessa ratkaista. 
Julkaistu: 22.10.2020

Aurinko paistaa yläpilven läpi. Edessä näkyy Suomenlahti, alla lipuu Helsingin Huopalahti, sitten Töölö. Juho Sinkkonen työntää vasemman kätensä liikkeellä rauhallisesti ohjaussauvaa. Airbus A350 -laajarunkokone kääntyy vasemmalle, loivaan liukuun. Olympiastadion erottuu ympäristöstään. Vatsasta sieppaa.

Sieppaa, vaikkei ohjaamo liiku mihinkään. Airbus-simulaattorin liikkeitä simuloivaa järjestelmää ei ole kytketty päälle, jotta kuvaaja pysyy tolpillaan simulaattorissa.

Koronaviruspandemian tuomat rajoitukset ovat pitäneet Finnairin koneista suuren osan maassa. Firman leivissä on kuitenkin tuhatkunta lentäjää. Lentotuntumaa on pidettävä yllä. Viranomaisvaatimustenkin mukaan lentäjän on harjoiteltava säännöllisesti. Täällä, Finnairin koulutuskeskuksessa Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa, se onnistuu kerosiinia polttamatta.

– Meillä on harjoittelupaketteja myös niihin tilanteisiin, kun lentämään palataan vaikkapa kesälomalta tai perhevapaalta, koulutuksista vastaava johtaja Sinkkonen sanoo.

Normaaliaikoina koulutuskeskuksen simulaattoreissa harjoitellaan myös, kun lentoyhtiön sisällä vaihdetaan yhden konetyypin ohjaimista toiseen.

– Tässä päästään ehkä 95 prosenttiin oikean koneen tuntumasta, Sinkkonen sanoo.

Finnairin koulutuksista vastaava johtaja Juho Sinkkonen työntää kaasuvivun eteen ja simuloitu nousu Helsinki-Vantaalta alkaa.

Lentäjät harjoittelevat simulaattorissa

Metrin päässä lentäjien istuimien selkänojan takana lattiassa on mustakeltaraidallinen teippi. Sen toisella puolella kaikki vastaa A350-koneen ohjaamoa. Kaksi paikkaa lentäjille, ohjaussauvat, kaasuvivut, paneelikaupalla säätimiä ja katkaisimia. Toisella puolella on kaksi järeää tuolia, joita voi liikuttaa kiskoilla pitkin simulaattorin lattiaa. Niistä vasemmanpuoleinen on simulaation ohjaajan käytössä.

Siltä paikalta voi valita sään, vuorokaudenajan ja lisätä liikennettä. Lentokoneen voi laittaa jäätymään ja siihen voi paukauttaa vikoja kesken simulaation. Finnairin lentäjät harjoittelevat esimerkiksi säännöllisesti tilannetta, jossa koneen toinen moottori menee käyttökelvottomaksi.

Viime aikoina Finnairin lentäjät ovat joutuneet harjoittelemaan simulaattorissa lomautusjaksojen jälkeen. Ennen koronaa Finnairin palveluita käyttivät myös muiden lentoyhtiöiden lentäjät. Nyt näitä asiakkaita ei ole. Nyt simulaattoreita käyttävät yksityisasiakkaat, liikennelentäjät.

– Maailmalla on ollut paljon suomalaisia lentäjiä töissä. Kun heidät on tässä tilanteessa irtisanottu, he pitävät lupakirjojaan yllä meillä, Sinkkonen kertoo.

Jos lentäjä ei säännöllisesti uusi esimerkiksi tietyn konemallin lentämiseen oikeuttavaa lupaa, se vanhenee. Lentolupien ylläpito on yksityishenkilölle kallista. Finnairin koulutuskeskuksessa tyyppiluvan uusiminen maksaa 1800 euroa.

Lentosimulaattori.

Rahtiliikenne tuo helpotusta

Alemmassa kerroksessa on ikkunaton luokkahuone. Takaseinällä on pätkä lentokoneen matkustamoa. Penkkirivejä on viisi, käytävän molemmin puolin kolme penkkiä rinnakkain. Vasen puoli kaartuu ylös katoksi. Oikea kylki puuttuu, joten luokasta näkee matkustamon sisään.

Tila on tarkoitettu matkustamohenkilökunnan töiden, kuten liikkumisen ja tarjoilemisen harjoitteluun.

Finnair ilmoitti syyskuun alusta lomauttavansa 1 900 matkustamohenkilökunnan työntekijää toistaiseksi. Töitä annetaan, jos niitä on. Lomautusten ulkopuolelle jäi vain muutama sata lentoemäntää ja stuerttia. Heistä osalle on töitä kuukausittain, osalle vain joka toinen kuukausi.

Lentäjien työtilanne on parempi, sillä normaaliajoista poiketen Finnair lennättää myös pelkkää rahtia.

– Kristallipallossa on sumuista. Lentämistä on jatkossakin. Sitä tarvitaan kaupankäyntiin, kulttuurien kohtaamiseen ja tavaroiden kuljettamiseen. Ehkä rutiinikokouksia pidetään etänä tulevaisuudessakin, mutta eihän paperikonetta myydä Skypessä, Sinkkonen sanoo.

Tommi Voss muunnetun A350-laajarunkokoneen vierellä. Kone on huputettu, siis valmisteltu hieman pidempään seisomiseen kentällä.

Aasiaan lennätetään tuoretta lohta

Alaston matkustamo kaartuu ylle kuin valtava putki. Airbus A330-matkustajakoneen penkeistä suurin osa on poistettu. Lattiaan on rajattu keltaisella teippauksella paikat rahdille. Punaiset verkot, jotka pitävät kuljetettavia tavaroita paikallaan, on nyt vedetty tiukkoihin nippuihin.

Tältä näyttää lentoliikenteen äkkimuutos ja siihen sopeutuminen. Tämä sopeutuminen on pitkälti Tommi Vossin tekosia. Voss vastaa Finnairin rahtiliikenteestä tittelillä Head of Cargo Operations.

– Tulin Finnairille töihin maaliskuun puolivälissä, Voss kertoo ja virnistää miedosti ajankohdalle.

Normaaliaikoina valtaosa lentorahdista kulkee matkustajakoneissa. Esimerkiksi Finnair lastaa koneisiinsa rahtia sen verran, kuin kone matkustajien ja näiden tavaroiden lisäksi jaksaa kantaa. Laajarunkokoneeseen, kuten A350:een, mahtuu jopa 18 tonnia rahtia.

Suomesta Aasiaan lennettäessä se on enimmäkseen tuoretta lohta, joka ajetaan yötä myöten Norjasta Helsinkiin, lastataan ruumaan, jonka lämpötilaa voidaan säädellä asteen tarkkuudella ja kuljetetaan edelleen vaikkapa sushikokin leikkuulaudalle Tokioon.

Tämä ketju, kuten tuhannet vastaavat ympäri maailman, katkesi kun matkustajalentoliikenne romahti koronarajoituksiin keväällä.

– Tavara ei liikkunut, Voss sanoo.

Matkustamossa voi kuljettaa vain kevyttä rahtia

Finnairilla ei ollut pelkän rahdin kuljetukseen tarkoitettuja koneita, joten sellaisia tehtiin. Kolmesta A330-koneesta poistettiin pikaisesti suurin osa penkeistä.

– Finnairin tekniikan puolella penkit poistettiin muutamassa päivässä. Olin vaikuttunut siitä, miten nopeasti perinteinen matkustajalentoyhtiö pystyi muutoksiin.

Koneen matkustamossa kuljetettavan rahdin on oltava kevyttä. Lisäksi sen on oltava pakattu melko pieniin pakkauksiin, sillä pakkaukset on saatava mahtumaan vessaväliköiden aukoista. Kone lastataan catering-palveluun tavallisesti käytetyillä ajoneuvoilla ja samasta aukosta.

Muunnetulla rahtikoneella on kuljetettu pandemiatarvikkeita, kuten kasvosuojuksia. Säännöllistä rahtiliikennettä Finnairin muunnetuilla koneilla ei ole vielä lennetty.

– Parissa päivässä tämän saa lentokuntoon, Voss kertoo.

Töitä tulee, kun asiakas haluaa vaikkapa suuren määrän suojamaskeja maailman toiselta puolen toiselle. Finnair on lentänyt rahtilentoja myös muuntamattomilla koneilla, viime huhtikuusta lähtien kaikkiaan yli 700 lentoa.

Lentorahdin määrä maailmassa on pudonnut korona-aikana, muttei läheskään yhtä paljon kuin matkustajien. Kovan kysynnän vuoksi rahdin hinta on ollut korkealla.

Markkinoita analysoiva CLIVE Data Services arvioi syyskuun alussa, että kun rahti ennen kulki enimmäkseen matkustajaliikenteen kylkiäisenä, nyt moni reitti elää rahdin varassa ja siinä sivussa kulkevat vähät matkustajat.

– Ajat ovat epävarmat. Jos matkustajaliikenne ei elvy, rahtikoneita tarvitaan. Jos matkustajaliikenne lisääntyy, rahtia alkaa taas kulkea matkustajakoneissa, Voss selittää.

Muunnettu A330 on kompromissiratkaisu, jolla voidaan varautua molempiin tulevaisuuksiin. Penkit saadaan takaisin paikalleen ja kone matkustajaliikenteeseen nopeasti.

Lastattuna matkustajakoneesta muunnettu rahtikone näyttää paljon tätä täydemmältä. Keltaisella teipillä rajatuille alueille voi kasata laatikoita puolentoista metrin korkeudelta.

Maskisuositus jo tammikuussa

Lonkeronvärinen yläpilvipeite rakoilee. Aurinko pääsee valaisemaan ja lämmittämään Helsinki-Vantaan asfalttiaavoja. Finnairin siniristipyrstöisiä koneita on parkissa siellä täällä, muiden lentoyhtiöiden koneita ei näy. Kun pieni Embraer-matkustajakone nousee ilmaan kiitotieltä, harvinainen tapaus vetää kaikkien huomion puoleensa.

– Olemme eläneet viruksen kanssa tammikuusta lähtien, Finnairin purseri Minna Ilkka sanoo.

Suojamaskisuositus matkustamohenkilökunnalle tuli jo tuolloin. Pandemian leimahtaminen keväällä toi maskipakon. Toukokuussa maskipakko tuli myös matkustajille. Lentokoneet puhdistetaan nyt entistäkin huolellisemmin. Matkustajille jaetaan käsidesiä ja puhdistusliinoja käsinojien ja penkin selkämysten näyttöjen pyyhkimiseen.

Koneisiin nousu ja niistä poistuminen tapahtuu sotilaallisen täsmällisesti. Koneen laskeuduttua omalta paikalta saa nousta vasta kun oma rivi komennetaan ylös ja ulos koneesta. Näin ehkäistään tungosta ja turhaa lähikontaktia.

Matkustajat ovat tästä muutoksesta kiitelleet, joten tapa saattaa säilyä koronakriisin jälkeen, kuten varmasti myös vaatimus entistä suuremmasta siisteydestä, Ilkka arvioi. Myös kasvosuojusten käyttö voi Euroopassa jäädä monella tavaksi pandemian jälkeenkin.

– Aasiassahan on ollut pitkään tapana, että jos on vaikka flunssan oireita, muita suojataan tartunnalta maskilla.

Ilkan mukaan Finnair tekee yhteistyötä esimerkiksi THL:n kanssa koronavirustartuntojen jäljittämisessä. Toistaiseksi lennon aikaisia tartuntoja ei ole todennettu.

– Lentäminen on turvallista.

Korona on osoittanut, ettei lentäminen nykyisessä mitassa ole välttämätöntä.

Korona pani pelisäännöt uusiksi

Parin viime vuosikymmenen aikana ihmiset ovat lentäneet koko ajan enemmän. Yhtiöt ovat kilpailleet edullisilla hinnoilla ja lennättäneet suuria ihmisjoukkoja mahdollisimman täysillä koneilla.

Yhtäkkiä säännöt ovat toiset. Koronaviruksen torjunnassa tärkeintä on välttää kontakteja ja pitää etäisyyttä. Lentokoneessa etäisyyden pitäminen on vaikeaa. Lentokonetta ei kannata lentää puolityhjänä. Yleisesti arvioiden lentoliikenteessä koneen pitää olla 80-prosenttisesti täynnä, jotta lentäminen on taloudellisesti kannattavaa.

Kansainvälisen ilmakuljetusliiton Iatan mukaan matkustajien määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin lentojen tarjonta. Elokuussa matkustajakoneet lensivät ennätyksellisen tyhjinä, vajaa 60 prosenttia paikoista oli täynnä.

Ei koneiden parkkeeraaminenkaan ole halpaa. Jos kone alkaa olla kuukausia paikallaan, siitä pitää viranomaisvaatimusten mukaan esimerkiksi irrottaa moottorit. Parkkipaikan pitää olla myös oloiltaan sopiva.

Finnairilla onkin ennen kokematon ongelma ratkaistavanaan: Suuri osa laivastosta pitää saada parkkiin talveksi. Suomen talveen koneita ei voi jättää. Kuiva ja lämmin ilmasto sopisi, mutta parkkeeraajia on muitakin ja tilaa lentokoneiden säilyttämiseen rajallisesti. Parkkitila on kallista.

Suomen talveen koneita ei voi jättää. Kuiva ja lämmin ilmasto sopisi, mutta parkkeeraajia on muitakin ja kallista parkkitilaa rajallisesti.

Romahdus matkustajaluvuissa

Paljon riippuu siitä, miten pitkään kriisi kestää. Huhtikuussa Finnair kuljetti 16 100 matkustajaa. Noin prosentin siitä, mitä se lennätti huhtikuussa 2019. Elokuussa matkustajia kuljetettiin noin 15 prosenttia normaalista elokuusta.

Tartuntaluvut kasvavat jälleen maailmalla ja Suomessa, ja matkustaminen vähenee. Jos pandemia raivoaa, ihmiset eivät voi tai halua matkustaa.

– Kaikilla nyt matkustavilla on hyvä syy lentää, Minna Ilkka kertoo.

Helsinki-Vantaan kakkosterminaalin vähät matkustajat eivät näytä lomalaisilta. Pukeutuminen viittaa bisneksentekoon ja matkatavaroita on vähän.

– Pubissakin näki heinä-elokuussa, että siellä oli ihmisiä lomafiiliksissä, Markus Sakko kertoo.

Hiljainen lähtöhalli Helsinki-Vantaalla.

Sakko on töissä toisella lentoaseman suurista myymälä- ja ravintolafirmoista, SSP Finlandilla. Sakko on Multi Unit Manager ja vastaa monesta aseman ravintolasta ja baarista, myös osalle lentomatkustajia vakiopysähdyspaikaksi muodostuneesta Oak Barrel -pubista.

Hiljaisimmillaan SSP:llä oli kentällä auki vain yksi kioski. Mutta heti kun lentomatkailu alkoi kevään jälkeen toipua, matkustajat alkoivat kysellä, milloin Oak Barreliin pääsee taas ottamaan ”lähtöbetonit”.

– Hittituotteet ovat pysyneet ihan samoina kuin ennenkin, erikoisolut- ja viskivalikoima vetää ihmisiä.

Etäisyyttä kuitenkin pidetään, Sakko kertoo. Kaupoissa hygieniatuotteet, varsinkin käsidesi ovat kysyttyjä. Käsidesiä ja maskeja on myynnissä myös baareissa ja ravintoloissa.

– Olemme pitäneet huolta siitä, että paikat pysyvät entistä siistimpänä. Päiväsiivous on tehostettu. Nämä varmaan jäävät voimaan senkin jälkeen, kun pandemia on ohi.

Markus Sakko kertoo, että kentällä työskentely on tuntunut turvalliselta koko kriisin ajan.

Koronakoirat töissä

Miina tulee nuuskimaan jalat, vispaa häntää, antaapa rapsutellakin. Seitsemänvuotias labradorinnoutaja on tauolla. Miinan työpaikka on metalliseinäinen koppi, suojassa ihmisten katseilta.

Tämä johtuu siitä, että Helsinki-Vantaan koronakoirat eivät saa haistella matkustajia suoraan. Koronakoirien ohjaaja Susanna Paavilainen selittää, että se johtuu siitä, ettei koronakoirilla ole ainakaan vielä virkaa. Tullikoirat taas ovat virkakoiria, ja voivat ihmisiä haistellakin.

Lennoilta saapuvat matkustajat pääsevät yksi kerrallaan pukukopin näköiseen tilaan. Siellä on tarjolla viiden steriilin harsosidoksen pakkaus. Kasvoja, kaulaa ja vartaloa pitää pyyhkiä kaikilla näillä. Sitten harsot annetaan luukun kautta Paavilaiselle toiseen koppiin, jossa myös Miina on.

Koronakoira Miina.

Paavilainen lisää mukaan kontrollinäytteet, joista tietää varmasti joko negatiivisuuden tai positiivisuuden. Miina nuuhkii näytteet. Jos se haistaa positiivisen näytteen, se ilmaisee löytönsä asettumalla maahan makuulle.

Lokakuun alussa koronakoirat olivat nuuhkineet yli 600 näytettä, joista viisi oli ollut positiivisia. Koiratesti on matkustajille vapaaehtoinen. Koronakoiratestissä käyneet ihmiset ohjataan myös tavalliseen testiin. Kyseessä on pilottiprojekti ja koirien havainnot pitäisi varmistaa.

– Kokeilemme nyt esimerkiksi sitä, miten pitkään koirat tätä kerrallaan jaksavat, Paavilainen selittää.

Hänellä on tallessa positiivinen koronavirusnäyte, jotta sen voi laittaa välillä testiin koiran löydettäväksi. Osumia tulee muuten niin harvoin, että koira tympiintyy.

Koiratesti on paljon nopeampi, miellyttävämpi ja huokeampi kuin käytössä olevat testit. Paavilainen arvioi, että noin tuhat koiraa riittäisi rajoilla koronavalvontaan. Jos koirien tarkkuus voidaan todistaa, vaikutus voi olla melkoinen.

Susanna Paavilainen ottaa harsotaitokset, joihin matkustaja on pyyhkinyt iholtaan koronavirusnäytteet.

Enemmän henkilökuntaa kuin matkustajia

Lähtöaulan iltapäiväruuhkasta ei ole tietoakaan. Valuutanvaihtopisteen hoitaja juo kahvia. Turvatarkastuksessa on enemmän henkilökuntaa kuin matkustajia.

Halua lomalentämiseen on. Sen osoitti kesällä nousuun lähtenyt lentomatkustaminen. Mutta vaikka ulkomaille sai taas matkustaa, lentoja oli saatavilla, ja ne olivat turvallisia, todellisuus oli toinen kuin vuoden alussa. Esimerkiksi haaveet pitkästä viikonlopusta Kööpenhaminassa kariutuivat siihen, että Tanska vaati saapujalta etukäteen vähintään kuuden yön hotellivarausta.

– Paljon puhetta on siitä, että pitäisi päästä lähtemään. Mutta mikä on sitten todellisuus määränpäässä? Singaporessa pitää esimerkiksi kustantaa koronavirustesti ja 14 vuorokauden karanteeni hotellissa, Minna Ilkka sanoo.

On mahdollista, että kun ihmiset matkustavat, he oleskelevat perillä entistä pidempään. Matkan vaivat ja kulut ovat sellaiset, ettei niitä halua kokea aivan lyhyen ajan vuoksi.

Pakollinen lentolakko on myös paljastanut, ettei lentäminen nykyisessä mitassa ole välttämätöntä, vaikka se kätevää ja melko edullista olisikin. Lentämisen ilmastopäästöt matkustajakilometriä kohti ovat korkeat, lennettävät matkat pitkiä ja ilmakehä matkustajakoneiden lentokorkeudessa herkkä päästöille.

Lentämisen päästöistä syntyneestä lentohäpeästä on puhuttu, mutta lentäminen on lisääntynyt. Lentoveron käyttöön ottanut Ruotsi on ollut jonkinlainen poikkeus, sillä siellä lentäminen on vähentynyt hieman.

Vaikuttaako koronan aiheuttama pakkopysähdys tähän kuvioon?

Varmaa on vain se, että lentoliikenteessä eletään kovia aikoja. Kakkosterminaalin lähtöaulan ikkunoiden läpi paistava aurinko valaisee käyttämättömien lähtöselvitysautomaattien rivejä.

Miina-koira nuuskii näytteet. Paavilainen laittaa välillä mukaan positiivisen näytteen koiran löydettäväksi, jottei koira turhaudu touhuun.
Kommentoi »