KEITÄ OVAT FUNDAMENTALISTIT? Pakistanilaisia talebaneja, iranilaisia ajatollaheja vai amerikkalaisia punaniskoja, jotka räjäyttelevät aborttiklinikoita? Vai kokoomuslainen poliisi-kansanedustaja Kari Tolvanen, perussuomalainen pappi-kansanedustaja Mika Niikko tai keskustalainen laskentapäällikkö-kansanedustaja Ari Torniainen?
Poliitikkoja, jotka perustavat näkemyksensä valtiollisista asioista uskonnolliseen vakaumukseen, usein vielä nojaten yksipuolisiin tulkintoihin pyhänä pidetyistä kirjoituksista, jotka on tehty yli tuhat vuotta sitten erilaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuripiiriin.
AVIOLIITTO ON yhtä aikaa niin uskonnollisen yhdyskunnan sakramentti kuin yhteiskunnan omalla lainsäädännöllään vahvistama tapa säädellä perheenjäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Modernit yhteiskunnat ovat varanneet avoliiton hyväksyttäväksi tavaksi asua yhdessä silloin, kun osapuolet syystä tai toisesta eivät ole halunneet sitoutua yhtä pitkälle kuin avioliitto edellyttää.
Oikeusvaltiossa avioliitto on yleinen ja yhtäläinen: sen oikeudet ja velvollisuudet koskevat kaikkia aviossa olevia riippumatta siitä, mitä uskoa nämä tunnustavat.
Uskonnolliset yhdyskunnat voivat säätää tähän päälle omia normejaan, ja jolleivat ne huvita kansalaista, uskontokunnasta voi aina erota.
Valtiosta sen sijaan ei voi.
KESKUSTELUA HOMOLIITOISTA tai tasa-arvoisista avioliitoista hämärtää juuri tämä avioliiton kaksinaisluonne uskonnollisena ja yhteiskunnallisena instituutiona. Fundamentalistit ovat henkilöitä, jotka haluavat edistää hämärrystä tuomalla uskonnon lainsäädäntötyön perustaksi silloinkin, kun lait koskevat henkilöitä, joilla ei ole mitään tekemistä fundamentalistien uskonnon tai ehkä minkään uskonnon kanssa.
Monissa länsimaissa, kuten Yhdysvalloissa ja Ranskassa, uskonnot ja kansanvaltaan perustuva lainsäädäntötyö on tiukasti erotettu toisistaan juuri tästä syystä.
Paljon helpommalla päästäisiin, jos avioliitto olisikin ensisijaisesti yhteiskunnallinen instituutio. Joka haluaa vihkimykselleen oman uskontokuntansa siunauksen, voisi käydä sen hakemassa uskontokunnan sääntöjen mukaan. Miksi esimerkiksi rippikoulun käymisestä kirkkohäiden ehtona pitää säätää eduskunnassa?
YHTEISKUNNALLA ON PALJON hyviä syitä suojella perhettä, koska monet taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät oikeudet toteutuvat tai ovat toteutumatta perheessä ja perimyksessä.
Sen sijaan yhteiskunnan näkökulmasta ei ole mitään erityistä syytä asettaa eri perheitä sukupuolten perusteella eriarvoiseen asemaan. Ei edes uusien kansalaisten saamisen turvaamiseksi: aviolapsena syntyminen on enää joka toisen uuden kansalaisen tie suomalaiseksi.
TASA-ARVOKYSYMYS on esimerkiksi adoptioasioissa todellinen, koska nykyisin adoption tekijä voi olla mies-nais-pari, yksinäinen nainen tai yksinäinen mies – mutta ei mies-miespari tai nais-naispari. Kahteen viimeksi mainittuun perhemuotoon hankitaan kuitenkin jo nyt lapsia muutenkin kuin adoptiolla, joten adoption estäminen on lähinnä kiusantekoa.
Ja jos fundamentalistit olisivat johdonmukaisia sanoessaan, että vain miehen ja naisen liitossa elävät lapset ovat oikein, niin avioerot kiellettäisiin ja yksinäisten naisten synnyttämät lapset pakkosijoitettaisiin aviopareille. Tällaista en kuitenkaan ole nähnyt esitettävän.
