Puheenaiheet
Apu

Leijonat putosi, ”paska maku jäi”

Leijonat putosi, ”paska maku jäi”

Suomen finaaliunelma mureni tylysti MM-kisojen puolivälierässä aggressiivisesti karvannutta ja tiivisti puolustanutta Sveitsiä vastaan. 2-3-tappion siemenet kylvettiin toisen erän nukahduksessa, joka sitten tuloksellisesti nollasi koko komeasti kulkeneen turnauksen.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press
Mainos

Sveitsi oli selvästi lukenut läksynsä sekä peluutuksen että Suomen pelityylin suhteen. Joukkue pyrki nopeasti ja tarvittaessa vaikka vain irtokiekkoja heittämällä pois puolustusalueelta, satsasi vastahyökkäyksiin ja aggressiiviseen karvaukseen.

- Pari vaikeaa tilannetta ja paljon vastahyökkäyksiä, jotka vastustaja hyödynsi. Pitää katsoa peiliin, itsekin olisin voinut sijoittua voittomaalin reboundissa paremmin. Keskustan puolustamisessa oltaisiin voitu olla parempia, vaikka Sveitsi pelasi myös tosi hyvän ottelun, kommentoi pettynyt Leijona-vahti Harri Säteri.

Suomen kehuttu viisikko- ja hyökkäyspeli näytti kääntöpuolensa, kun keskustan jatkuvan vuotamisen lisäksi merkkausvirheiden ja ylihyökkäämisen seurauksena nähtiin tukku ylivoimahyökkäyksiä – jopa tällä tasolla harvinainen 2-0:aa vastaan. Maalivahdille moinen on kaukana ideaalista, vaikkei Säterikään ollut torstaina aivan parhaimmillaan.

- Jos hyökkäävääkin pelitapaa toteuttaa kunnolla 60 minuuttia, ei tule tuollaisia vastahyökkäyksiä. Kyllä se tiedettiin, että Sveitsi tulee kovaa ja antaa painetta pakeille, mutta ei hommasta silti oikein selvitty. Avauspelaaminen oli aika vaikeaa, Säteri tokaisi.

Etenkin Leijonien kolmos- ja neloskenttä oli jo avauserässä ajoittain pyörityksessä omassa päässä, ja Sveitsin valmennus haki jatkuvasti tilaisuutta lyödä Roman Josin, Nino Niederreiterin ja muiden tähtien miehittämä ykkösnyrkki Suomen liikkuvuudeltaan rajallisempaa nelosvitjaa Marko Anttila-Janne Pesonen-Saku Mäenalanen vastaan.

Lopulta Sveitsin ratkaisijoiksi nousivat kuitenkin ”tuntemattomat” alempien kenttien miehet: Joel Vermin ja Gregory Hoffmann. Ensinmainittu puski väkisin ohi kolmesta Suomen pelaajasta ja survoi kiekon Säterin längistä sisään; toinen pääsi lyömään paluukiekon tyhjiin, kun keskustan puolustus petti samaan tyyliin kuin koko toisen erän ajan.

Askeleen jäljessä

Ensimmäinen erä antoi varoitusmerkeistä huolimatta kuvan, ettei Leijonilla olisi isompaa hätää. Turnauksessa vahvan sisäänajon Leijoniin tehneen Columbuksen Markus Nutivaaran avausmaali näytti olevan vapauttava tekijä, jonka jälkeen painopiste kääntyi yhä vahvemmin Sveitsin päähän.

Ajoittain hyökkäyksen kärkenäkin paahtanut pakkipari Miika Koivisto ja Mikko Rantanen tekivät erinomaisen esityön osumaan, jonka b-pisteen alakaarelle hiipinyt Nutivaara tälläsi tyylikkäästi verkkoon.

Valmennus teki toisen erän katastrofin jälkeen muutamia muutoksia, joista oleellisimmat olivat Tommi Kivistön korvaaminen puolustuksessa Juuso Riikolalla, kapteeni Mikael Granlundin vastuun kasvattaminen entisestään käytännössä joka toista vaihtoa peluuttamalla ja Sebastian Ahon muuttumattomana pysyneen ketjun kuormittaminen.

Turnauksen onnistujiin kuulunut ketjun laituri Mikko Rantanen kykeni analysoimaan peliä melko tyynesti, vaikka silmistä ja elekielestä näki, että tappio otti koville.

- Oltiin koko ajan irtokiekoissa ja muussa yksi-kaksi askelta perässä, tökittiin pelin ulkopuolella eikä ylipäätään saatu konetta käyntiin kuin liian myöhään. Isossa kaukalossa viisikkopuolustuksen levähtäminen kostautuu äkkiä, ja kun Sveitsi johtoasemassa löi puolustustrappinsa kehiin, oma hyökkäyspeli meni puskemiseksi.

Suomi suorastaan riepotteli alkusarjassa esimerkiksi pohjoisamerikkalaisia, mutta hävisi Tanskalle ja Saksalle ja putosi Sveitsille. Rantanen myönsi rehellisesti, että tulosurheilussa on turha selitellä:

- Ei tämmöisiä pelejä eikä tappioita saisi tulla. On ihan sama, miten hienosti on pelannut alkusarjan pelit, jos tärkeimmässä putoaa. Paska maku jäi.

Sveitsi siirtyy nyt muiden välieräjoukkueiden (Kanada, USA, Ruotsi) tapaan Kööpenhaminaan ja sen Royal Arenalle. Keskellä perijyllantilaisia peltoja sijaitseva Herningin areena on uusi ja siisti, mutta ei rakennettu jääkiekon tarpeisiin; sieltä puuttuvat muun muassa normaalit pukukopit.

Niitä korvaavat tilat olivat muutamien verhojen takana pressikeskuksen vieressä, eikä äänieristystä ollut lainkaan. Hieman huvittavana yksityiskohtana mediaväki saikin myös nauttia sekä Leijonien pukukoppimusiikista (Suomi-iskelmää ja -räppiä ja raskaampaa rokkia) että selvästi kuuluvista valmentajien puheenvuoroista ennen ottelua.

Puolivälierän jälkeen oli sitten hiljaisempaa – kuului vaan riemunkiljahduksia, taputusta ja hoilotusta Sveitsin puolelta.

Lue yhteenveto MM-kisoista, Leijonien onnistujista ja epäonnistujista sekä Lauri Marjamäen päävalmentaja-ajasta ensi viikon Avusta.

Julkaistu: 17.5.2018