Apu

”Lahdessa päätettiin, että nyt saa riittää" – Suomen saastunein järvi on historiaa – Nyt Lahdessa voi ihailla ehdokasta Unescon maailmanperintökohteeksi

”Lahdessa päätettiin, että nyt saa riittää" – Suomen saastunein järvi on historiaa – Nyt Lahdessa voi ihailla ehdokasta Unescon maailmanperintökohteeksi
Lahden ympäristösaavutukset keräävät kehuja Euroopassa. Kaiken kukkuraksi kaupunki nousi unelmamatkakohteiden listalle. Mitä Lahdessa on tehty oikein?
Julkaistu: 17.3.2022

Vuosi on juuri vaihtunut, kun Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen saa WhatsApp-viestin älypuhelimeensa. Sen lähettäjä on Lahti Regionin toimitusjohtaja Raija Forsman. Viestissä kerrotaan ison amerikkalaismedian CNN:n tuoreesta listauksesta, jossa on laitettu järjestykseen kansainvälisiä unelmamatkakohteita.

Timonen ei ole uskoa silmiään. Lahti on mainittu listalla.

– Ensimmäinen tunne oli lähinnä epätodellinen. Sen jälkeen tuli fiilis onnistumisen kokemuksesta. Tällaisesta jää muistijälki miljoonille ihmisille, Timonen sanoo.

Timonen ei ollut ihmetyksensä kanssa yksin, sillä monen lahtelaisen oli vaikea käsittää, miten ihmeessä Lahti oli päässyt samalle listalle Italian Napolin, Malesiassa sijait­sevan Penangin paratiisisaaren ja muun massa Karibianmeren Barbudan kanssa.

– Tällaiset tulokset syntyvät pitkäjänteisestä tekemisestä. Niitä ei voi suunnitella ennalta, ja ilman työtä ei tapahdu mitään, Timonen perustelee.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen huomauttaa, että Lahden saavutukset ovat pitkäjänteisen strategiatyön tulosta.

Suomen Chicago

Perusteluiksi Lahden valinnalle CNN mainitsi muun muassa Suomen maineen maailman onnellisimpana maana, kauniin järvimaiseman ja puhtaan hanaveden.

Kuvatekstissä kerrottiin lisäksi, että Lahti tunnetaan Suomen Chicagona.

– Chicago-maine suomalaisten keskuudessa on hauska. Kun se otetaan esille, kysyn, että tarkoitetaanko tässä sitä vetovoimaista Pohjois-Amerikan kaupunkia, jossa on dynaaminen elinkeinoelämä ja maailman parhaita yliopistoja. Juuri siihen Chicagoon CNN jutussaan viittaa, Timonen kommentoi.

Moni kaduntallaaja saattaa luulla, että Lahden kyseenalainen maine Suomen Chicagona johtuisi rikollisuudesta. Oikeasti sillä on alun perin viitattu teurastamoihin. Niitä oli Chicagossa ja Lahdessa paljon etenkin 1920-luvulla. Tiettävästi ensimmäisen kerran tuota vertausta käytti muuan Suomessa vieraillut saksalainen journalisti.

Lahden matkailuvaikuttajille CNN:n listaus oli myöhäinen joululahja. Koronapandemian riivaaman kaupunki­seudun matkailuorganisaatio voi saada listauksesta veto­apua, kunhan rajoitukset ensin höllentyvät.

– Oli kieltämättä yllätys, että listauksen tekee juuri CNN ja että olemme siinä mukana tuolla kulmalla. Kun mietimme valintaa tarkemmin, ymmärsimme, että siinä korostuu kaikki se, mitä Suomi edustaa. Ruuhkattomuutta ja luonnon vetovoimaan perustuvaa matkailutarjontaa, Lahti Region Oy:n brändimarkkinoinnista vastaava johtaja Tiina Kallio sanoo.

Tästä moni tunnistaa Lahden. Salpausselän mäkihyppytorni nousee esiin kansallismaisemasta.

Euroopan pienin ja pohjoisin ympäristöpääkaupunki

Salpausselästä ja mäkihyppytornista tunnettu Lahti valittiin viime vuonna Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Kaupunki ehti hakea titteliä kahdesti, ennen kuin vihdoin kolmannella kerralla tärppäsi. Ennen Lahtea titteli on myönnetty yhdelletoista eurooppalaiselle kaupungille, muiden muassa Kööpenhaminalle.

– Vuonna 2019 ajattelimme, että nyt on viimeinen kerta, kun haemme ympäristöpääkaupungiksi. Kun meidät lopulta valittiin, se oli täysin oikeutettu päätös. Ympäristökaupungiksi on vaikeampi päästä kuin kulttuuripääkaupungiksi, koska ympäristökaupungeilla ei ole maavuoroja, ympäristöpääkaupunkiorganisaation johtaja Milla Bruneau vakuuttaa.

Lahti on sekä pienin että pohjoisin tähän mennessä valituista ympäristöpääkaupungeista. Kaupunki on ottanut iloiten vastaan myönteisen medianäkyvyyden, jonka odo­tetaan johtavan matkailueurojen kertymiseen.

– Valinta on avannut Lahdessa aivan uusia tilaisuuksia puhua järvien ja vesistöjen merkityksestä, Bruneau perustelee.

Ympäristöpääkaupunkiorganisaation johtaja Milla Bruneau on ylpeä Vesijärven nykytilasta ja onnistuneista toimista järven puhdistamiseksi.

Suomen saastunein vesistöalue

Ympäristötoimet alkoivat Lahdessa nimenomaan järvestä, Vesijärvestä. Se oli aikanaan suorastaan karmaisevassa tilassa.

Kahdeksankymmentäluvun alussa Vesijärvi oli Suomen saastunein vesistöalue. Pahin ongelma oli teollisuuden ja asutuksen tuottamien jätevesien aiheuttama rehevöityminen. Massiivisten myrkyllisten sinileväesiintyminen takia järveä oli lähes mahdotonta käyttää virkistykseen.

Tilanne alkoi helpottua, kun kaupungissa otettiin käyttöön uudenaikainen jätevedenpuhdistamo. Nykyisin järveä pidetään kunnossa tehostetulla hoitokalastuksella.

– Lahdessa päätettiin, että nyt riittää. Kaupunki, yritykset, yhteisöt ja korkeakoulut laittoivat hynttyyt yhteen ja päättivät puhdistaa järven. Tänä päivänä siinä voi uida, Vesijärven kalaa voi syödä, ja vesistö on koko kaupungin ilo. Vesijärvi on antanut kaupunkilaisille konkreettisen esimerkin siitä, miten ympäristöteot voivat tehdä kaupungista paremman, Pekka Timonen sanoo.

Paljonko rahaa Vesijärven kunnostaminen on mahtanut vaatia? Timosella ei ole aavistustakaan. Vastaus kuuluu:

– Paljon.

Timonen on vakuuttunut siitä, että tuskin kukaan lahtelainen kyseenalaistaa taloudellisten investointien merkityksen järven puhdistamisessa.

– Siinä paikassa, jossa likaisen järven rannalla oli aikanaan hylättyä teollisuutta, on nyt Sibeliustalo ja Lahden satama. Ranta on vallattu takaisin kaupunkilaisten omaisuudeksi.

Vielä 1980-luvun alussa Lahden Vesijärvi oli Suomen saastunein vesistö, ja tässä kohdassa oli hylättyä teollisuutta. Nyt järvi on puhdistunut, ja paikalla komeilee Sibelius-talo ja satama.

Päästöjä vähennetty 70 %

Lahden ympäristötavoitteet on asetettu jo vuonna 2009, aikana, jolloin harva suomalainen oli edes kuullut käsitteestä hiilijalanjälki. Lahden kaupunginvaltuustossa nuijittiin päätös kunnianhimoisesta ilmasto-ohjelmasta. Myöhemmin tavoitteeksi asetettiin päästöjen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä.

Tavoitteista ollaan edellä, ja nyt uudeksi tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalius vuonna 2025 – ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina ja yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista kaupungeista.

Tavoite on toteutumassa, sillä Lahti on onnistunut vähentämään päästöjään 70 prosenttia. Suomen hiilineutraaliustavoitteen takarajaan on aikaa vielä kymmenen ja EU:n tavoitteeseen 25 vuotta.

Isto Kujala innostui Lahden hyväksi tehtävästä ympäristötyöstä ja haluaa olla esimerkki muille kaupunkilaisille.

Kierrätyksen edelläkävijä

Oleellista on ollut Lahden into kehittää kierrätystä. Kaupungissa aloitettiin energiajätteen erilliskierrätys jo vuonna 1998.

– 1990-luvulla Lahdessa lähdettiin ajamaan sitä, että kuntalaiset lajittelevat itse omat jätteensä. Moni suomalainen kaupunki ajatteli silloin, että kuntalaisten omaehtoisesti tekemä lajittelu ei tule koskaan toteutumaan, Milla Bruneau muistaa.

Lahti onnistui ensimmäisten joukossa vähentämään radikaalisti myös loppusijoitettavan jätteen määrää. Etulinjassa oltiin silloinkin, kun perustettiin moderni kompostointilaitos.

– Monessa eurooppalaisessa kaupungissa luullaan, että valehtelemme, kun sanomme, ettei kaupungissamme käytännössä synny jätettä, Milla Bruneau sanoo.

Väite pitää paikkansa: 99 prosenttia lahtelaisten tuottamasta sekajätteestä joko poltetaan tai käytetään uudelleen raaka-aineena. Jäljelle jäävä yksi prosentti päätyy loppu- sijoitettavaksi. Nykyisin lähes sadan prosentin osuus ei ole poikkeuksellista, siihen yltää moni muukin suomalainen kaupunki.

Lahden menestystarinasta ei pidä unohtaa vuonna 2019 tehtyä ratkaisua luopua kivihiilestä energian ja kaukolämmön tuotannossa. Vuoden 2020 jälkeen kaikki kaukolämpö on tuotettu päästöttömästi. Ennen sitä kivihiiltä rahdattiin päivittäin rekkalasteittain Siperiasta.

– Seuraavaksi on ratkaistava muun muassa rakenta­misen kierrätysratkaisut ja lisättävä puurakentamista. Samalla luomme toivottavasti hiilinieluja, Bruneau sanoo.

”Emme ole onnistuneet kertomaan suomalaisille Lahden vahvuuksista. Siinä mielessä meidän pitää katsoa peiliin. Mielikuvat muuttuvat aina hitaammin kuin todellisuus. ”

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

Ympäristöasiat tulivat iholle

Lahden ympäristöihmettä ei olisi voinut tapahtua ilman siihen uskovia kaupunkilaisia.

Vuonna 2018 juuri Lahden keskustaan muuttanut Isto Kujala, 65, näki paikallisessa sanomalehdessä ilmoituksen, jossa haettiin ympäristökaupungin asukas­lähettiläitä. Kujala innostui välittömästi.

– Olimme vaimoni kanssa muuttaneet Lappeenrannasta Lahteen, koska kaipasimme eläkepäiville jotakin muutosta. Päätimme näyttää lapsillemme. He sanoivat, että emme pysty muuttamaan Lappeenrannasta mihinkään. Kohteeksi valikoitui meille molemmille tuiki tuntematon Lahti, Kujala kertoo.

Kujalan motivaatio vakuutti, ja hänet valittiin asukaslähettilääksi noin kolmenkymmenen kaupunkilaisen ryhmään.

Omassa arjessaan Kujala on huomannut, että ympäristöasiat ovat tulleet iholle. Oman auton käyttö on vähentynyt, ja aivan viime aikoina pariskunta on miettinyt, josko he luopuisivat autosta kokonaan. Luopumista on pyritty helpottamaan lisäämällä Lahden julkiseen liikenteeseen sähköbusseja. Tällä hetkellä niitä on ajoissa 18 kappaletta, ensi kesänä jo 34.

– Liikumme vaimon kanssa mieluummin kävellen ja pyörällä. Lajittelemme roskat ja pidämme asuinympäristön siistinä, Kujala listaa.

Viime toukokuussa Kujala innostui roskankeräystempauksesta, jossa paikallisia kannustettiin keräämään tunnin ajan lähiympäristönsä roskia.

– Se johti siihen, että innostuin kerämään roskia tuntien ajan. Kun oma alue oli kerätty, laajensin aluetta. Oli kivaa, kun näki työnsä tulokset.

Tiina Kallio ja Kati Komulainen uskovat, että Salpausselän todennäköinen Geopark-status houkuttelee kaupunkiin lisää turisteja.

Hiukset kiertoon

Lahdessa syntynyt, mutta nykyään Helsingissä asuva Miila Hyökki innostui korona-aikana tutkimaan, miten parturien lattialle jääviä hiuksia voisi käyttää huovutettujen mattojen raaka-aineena. Hyökki oli kuullut, että Yhdysvalloissa sellaisia mattoja käytetään öljyn imeyttämiseen ympäristöstä. Nyt Hyökki on hankkinut Lahteen huovutuskoneen.

– Odotan tuloksia kahdesta isosta tutkimuksesta, joissa selvitetään, miten hiuksia voisi jatkojalostaa. Tutkimustulokset määrittävät tulevaa kaupallista kehitystyötä, Hyökki kertoo.

Kampaamot ovat lähteneet innokkaasti mukaan hankkeeseen. Hiukset ovat ongelmajätettä, jolle on vaikea keksiä käyttöä.

– Hiusjätettä kertyy valtavia määriä, eläinten karvasta puhumattakaan. Yleensä se päätyy sekajätteeseen. Hiuksia voisi käyttää öljynimeytysmattojen lisäksi myös kasvualustoihin sitomaan kosteutta.

Hyökin toi Lahteen paitsi yhteistyö LAB Muotoiluinsituutin kanssa myös Sopenkorven alueelle noussut luovien alojen kiertotalouskeskus. Sen johtaja, Painovoima ry:n Pekka Litmanen on liittynyt mukaan hiusten uusiotuotantoa kehittelevään toimintaan.

– Lahden ympäristömaineesta alkoi kuulua joka tuutista. Huovutuskone päätyi Lahteen, koska täältä sain rahoituksen toimintaan. Ilman sitä en olisi tässä pisteessä, Hyökki kertoo.

Painovoima ry:n Pekka Litmanen esittelee huovutuskoneen toimintaa. Raaka-aineena käytetään hiuksia.

Lahden kruununjalokivi

Jos Kati Komulaiselta kysyy Lahden kruununjalokiveä, vastaus tulee empimättä. Se on Salpausselkä. Komulainen työskentelee Salpausselkä Geoparkin toiminnanjohtajana ja vastaa Lahti Region Oy:n yhteydessä toimivan geoparkin koordinaatioyksiköstä.

Geopark sijoittuu kuuden päijäthämäläisen kunnan – Lahden, Hollolan, Heinolan, Asiakkalan, Sysmän ja Padasjoen – alueelle. Tänä vuonna geoparkille odotetaan Unesco-statusta. Se edellyttää myös sitä, että alueella otetaan huomioon kestävä kehitys.

– Tunnustus on oven takana. Vuonna 2020 jätetty hakemuksemme käsiteltiin ja hyväksyttiin viime vuonna. Seuraavaksi se etenee Unescon hallintoneuvostolle. Prosessi on pitkä, Komulainen kertoo.

Salpausselälle odotetaan tänä vuonna Unesco-statusta.

Maailmanperintökohteistaan paremmin tunnetun Unescon geopark-verkostossa on tällä hetkellä 169 aluetta kaikkiaan 44 maassa. Niistä suurin osa sijaitsee Euroopassa ja Aasiassa.

– Status tuo tietysti kansainvälistä näkyvyyttä. Lahdessa Salpausselän piirteet ovat erityisen hienosti näkyvillä urheilukeskuksen ympäristössä. Se on varmasti tunnetuin kohta. Myös Hollolassa, Heinolan Vierumäellä ja Päijänteen kansallispuistossa on todella edustavia maastonmuotoja, Komulainen toteaa ja nostaa esimerkeiksi Pulkkilanharjun Asikkalassa ja Kelventeen saaren Padasjoella.

Moni suomalainen ei silti arvosta Lahtea edelläkävijänä eikä Lahden seutua luontokohteena. Matka suuntautuu mieluummin Lappiin tai Kainuuseen.

Pekka Timosen mukaan suomalaiset eivät arvosta Lahtea, koska vanhat mielikuvat ovat sitkeässä.

– Emme ole onnistuneet kertomaan suomalaisille Lahden vahvuuksista. Siinä mielessä meidän pitää katsoa peiliin. Mielikuvat muuttuvat aina hitaammin kuin todellisuus.

Hyvää suomalaista keskitasoa

Kun Lahden ympäristösaavutuksia verrattiin kahdeksaan muuhun Euroopan ympäristöpääkaupunkiin, tulokset olivat mairittelevia. Lahti sai hakijoiden keskuudessa parhaat pisteet neljällä osa-alueella: ilman­laadussa, jätteissä, vihreässä kasvussa ja ekoinnovaatioissa.

Arvioinnista vastasivat komission valitsemat riippumattomat asiantuntijat, jotka vertailivat ympäristökaupunkeja kaikkiaan yhdentoista indikaattorin perusteella.

Toissa vuonna Suomen Ympäristökeskus SYKE julkaisi kymmenen kunnan alueen kotitalousjätteen määriä ja kierrätysasteita koskeneen selvityksen vuosilta 2016–2019. Siinä vertailussa Lahti ei yltänyt aivan terävimpään kärkeen. Lahden alueella kotitalousjätteen määrä vähentyi parisen prosenttia, mutta vähemmän kuin esimerkiksi Hyvinkään ja Riihimäen seudulla.

SYKEn tietojen mukaan Lahden tulos vastaa joidenkin kymmenten kilojen vähennystä jätemäärässä yhtä asukasta kohden vuodessa. Kierrätysaste ei sen sijaan kasvanut merkittävästi.

Vahvinta kierrätysasteen kasvu oli Turun seudulla.

Kommentoi »