Apu

Seikkailu lähimetsässä: Tutustu kesän tulokkaisiin lähietäisyydeltä – Timo Niemisen upeat luontokuvat

Seikkailu lähimetsässä: Tutustu kesän tulokkaisiin lähietäisyydeltä – Timo Niemisen upeat luontokuvat
Tutussakin lähimetsässä voi päästä näkemään monia eläimiä, kun malttaa liikkua hiljaa ja sopiviin aikoihin. Nisäkkäitä näkee harvoin, mutta siellä ne piileskelevät. Jos käy tuuri, voi nähdä itse eläimen, useimmin näkee syönnöksiä ja muita elämästä kertovia jälkiä.

Polun neulaset kahisevat askelten alla. Kuusenhavut ja pihka tuoksuvat, kun auringon säteet siilautuvat metsään.

Aluskasvillisuudessa vilahtaa jotakin ruskeaa: metsäjänis painautuu matalaksi ja tarkkailee kulkijan aikeita.

Katselen sitä hetken muutaman metrin etäisyydeltä ja jatkan matkaa. Eläin luottaa suojaväritykseensä, se ei säntää karkuun.

Tutussa lähimetsässäkin kannattaa pitää silmät ja korvat auki. Vaikka metsän asujaimisto on piilottelevaa, joskus pääsee tekemään mielenkiintoisia havaintoja.

Nimensä mukaisesti metsäjänis asuu metsässä, toisin kuin serkkunsa, pelloilla ja puistossa asustava rusakko.

Harvoin jänistä pääsee näkemään, sillä se piilottelee päivät makuupaikallaan kasvillisuuden suojaamana. Vasta iltahämärissä se lähtee piilopaikastaan suuhunpantavaa etsimään.

Vaara vaanii jänistä sekä ylhäältä että alhaalta. Metsäjänis pinkoo parhaimmillaan 60 kilometrin tuntivauhtia.

Paetessaan saalistajia se juoksee mutkitellen ja osaa hakeutua takaisin omille jäljilleen, jolloin peto ei enää pysty jäljittämään sitä. Jänistä saalistavat esimerkiksi kettu, susi, ilves ja suuret petolinnut.

Metsäjänis lähtee liikkeelle iltahämärissä, päivisin se lepäilee kasvillisuuden suojassa.

Pellonreunan vesakko liikahtaa. Esiin astuu pieni, mutta suurikorvainen kauris, joka tarkkailee ympäristöä pitkään ennen kuin uskaltaa painaa päänsä ja ryhtyä syömään. Siro eläin elää monenlaisissa lehti- ja sekametsissä etenkin viljelyksien lähellä.

Metsäkauriin voi nähdä kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta aktiivisimmin se liikkuu aamu- ja iltahämärässä. Se on erittäin nopea ja tekee pitkiä hyppyjä esteiden yli. Nopeutta ja varovaisuutta se tarvitseekin, ettei sen merkittävin saalistaja, ilves pääse yllättämään.

Leudot ja vähälumiset talvet ovat edesauttaneet metsäkauriin leviämistä, ja niitä on Etelä- ja Lounais-Suomessa paikoin jopa enemmän kuin hirviä.

Naakan kokoisen närhen rääkäisy kuuluu myös kaupunkimetsistä. Se on utelias ja älykäs lintu.

Poikasia on kaikkialla

Kesä on vihreimmillään, ja lehtimetsän laidalla kukkivat valkolehdokit, pikkutalvikit ja jokunen pussikämmekkä.

Nuokkuhelmikät ja kastikat heilimöivät ja ensimmäiset sirkat sirittävät. Linnunpoikaset ovat jättäneet pesänsä ja opettelevat itsenäistä elämää.

Metsän pienimpiä nähdäkseen pitää katsoa läheltä. Karikkeessa ja aluskasvillisuudessa elää valtavat määrät pari-kolmemillisiä hyppyhäntäisiä, jotka omalta osaltaan pitävät yllä maaperän ravinteiden kierrätystä.

Poikasia on kaikkialla, mutta ne osaavat elää huomaamattomasti. Harmaanruskeat, viiruiset ja täplikkäät höyhenpuvut auttavat niitä sulautumaan maastoon.

Räkättirastaan melko suurikokoinen poikanen istuu polun varressa puun juurenniskalla, mutta silti se jää helposti huomaamatta. Liike kavaltaisi sen heti, niinpä poikanen pysyy täysin liikkumatta.

Räkättirastaan poikanen.

Rastaanpoikaset lähtevät pesästä jo pariviikkoisina ja lentokyvyttöminä. Ne liikkuvat paikasta toiseen pomppimalla, ja emot käyvät ruokkimassa niitä.

Linnunpoikaset saattavat vaikuttaa orvoilta, mutta emot ovat yleensä lähettyvillä ja valvovat poikasten turvallisuutta.

Yksinäiseen poikaseen ei kannata koskea eikä viedä sitä lintuhoitolaan, ellei se ole loukkaantunut tai niin pieni, ettei sillä ole vielä höyhenpeitettä.

Lähimetsän asukkaita – galleria
Metsämyyrä
Peippo
Metsäsittiäinen
Orava
Käpytikka
Koivunmantokuoriaisen jälkiä
Metsäkauris
Metsäjänis
Julkaistu: 8.10.2020
Kommentoi »