Summa vastaa 3–4 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä, kertoo Apteekkariliiton jäsenapteekeissa hiljattain tehty selvitys.

– Pitäisi etsiä keinoja, jotka samalla edistävät järkevää lääkehoitoa ja vähentävät lääkejätteen syntymistä, perää Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala.

Lääkehävikki käy sekä kansalaisen että kansantalouden kukkarolle. Valtaosa käyttämättömistä, apteekkeihin palautetuista lääkkeistä on reseptilääkkeitä, joiden hinnasta Kela maksoi keskimäärin 66 prosenttia.

Apteekkeihin palautetaan myös itsehoitolääkkeitä, kuten kipulääkkeitä, jotka ovatehtineet vanhentua.  Kaikki vanhentuneet lääkkeet hävitetään ongelmajätteinä.

Miten sitten suitsia hävikkiä? Kun lääkäri määrää uuden lääkityksen, ensimmäisen lääkepakkauksen pitäisi olla pieni. Näin hukkaan menisi mahdollisimman vähän, jos lääke osoittautuisi sopimattomaksi. Kalleimpia lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä.

Erikoiskorvattuja lääkkeitä voi ostaa lisää vasta sitten, kun niitä on jäljellä enää pariksi viikoksi.

Apteekkariliiton mielestä näin pitäisi menetellä myös peruskorvattujen lääkkeiden kohdalla.

Liitto suosittelee myös koneellisen annosjakelun lisäämistä. Siinä lääkkeet toimitetaan asiakkaalle kerta-annoksiin pakattuna kahden viikon jaksoissa.

Teksti: Riitta Heimonen