Kansainväliset tietotoimistot raportoivat 29.12.21, että Venäjällä oli astunut voimaan laki, joka velvoittaisi valkovenäläisiä lukuun ottamatta kaikki ulkomaalaiset kolmen kuukauden välein terveystarkastuksiin, joissa heidät testattaisiin ainakin koronavirus-, spitaali-, tuberkuloosi-, kuppa-, tippuri- ja HIV-tartuntojen osalta. Heille tehtäisiin myös huumetestit ja heidän olisi luovutettava terveysviranomaisille sormenjälkitunnisteet ja biometrinen valokuvatunniste.

Sittemmin laki kuitenkin esiteltiin sellaisessa muodossa, että testit tehtäisiin, jos esimerkiksi työhön liittyvä maahanmuutto kestäisi yli 90 vrk, ja saatu todistus olisi voimassa vuoden.

Lakia kuvattiin poikkeukselliseksi provokaationa, pyrkimykseksi kontrolloida ulkomaalaisia entistäkin tarkemmin, tai yritykseksi kääntää huomio Venäjän vaikeasta koronatilanteesta muualle.

Tartuntatautien liittäminen vieraaseen alkuperään ei ole uutta. Kuppa onkin parhaan todistusaineiston valossa saapunut Eurooppaan 1400-luvun lopulla Amerikasta Kolumbuksen ensimmäisen löytöretken miehistön joukossa. Tauti levisi eteläisen Euroopan satamakaupungeista maiden väestöön.

Laajaa kauhua uusi epidemia herätti Napolin piirityksen aikana 1494, jolloin italialaisten väitettiin lähettäneen sairastuneita naisia ranskalaisten piirittäjien joukkoon, mistä se alkoi levitä muualle Eurooppaan.

Kuppaa kutsuttiin Ranskassa italiantaudiksi, muualla ranskantaudiksi. Sen levittyä 30-vuotisen sodan veteraanien myötä Suomeen 1640-luvulla sen nimeksi tuli fransuusitauti.

Espanjantaudiksi taas nimettiin raju influenssan muoto, joka 1918–20 surmasi noin 30 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin koko sodassa kaatui rintamilla. Siihen on arvioitu kuolleen noin 20 000 suomalaistakin, monet nuoria, vahvoja ja muutoin terveitä. Luku saattoi olla suurempikin, koska esimerkiksi Inarissa menehtyi noin joka kymmenes.

Poliittisiakin sävyjä ilmaantui keskusteluun pian. Nimimerkki Aku julisti Kalevassa 28.1.1920: ”Espanjantauti ei tapa tosi suomalaista: Espanjalainen bolshevikki on taasen hyökännyt Suomeen ja riehuu kauheammin kuin kymmenen Leniniä unissaankaan mekastaa. – Siis, arvoisa lukija, kun tunnet tuon Espanjan bolshevikin kynnet niskassasi, niin, ennenkuin se sinua pääsee raatelemaan, anna lämmittää sauna niin kuumaksi, että silakka seinässä paistuu; muutama pisara kamfert-tippoja sisään tai kuumaa kahvia pari kuppia, rohkaise luontosi ja mene saunaan – lääkärin kiellosta huolimatta.”

Espanjantauti vain ei ollut millään lailla espanjalainen. Nimeämisen syiksi on arveltu, että siitä uutisoitiin ensin puolueettomassa Espanjassa, jossa länsimaista sotatiedotussensuuria ei ollut. Nimikkeen ottivat innolla käyttöön länsiliittoutuneiden viranomaiset, koska jalostuneet ja hygieeniset anglosaksit tai ranskalaiset eivät sopineet taudinkantajiksi, vaikka juuri heidän juoksuhaudoissaan se levisi.

Nykytiedon mukaan ehkä todennäköisin ensimmäinen linnusta saadun tartunnan levittäjä oli armeijan ruokahuollossa työskennellyt farmari Kansasista.

Ensimmäiset sairastapaukset todettiin armeijan harjoitusleirillä, josta amerikkalaissotilaat toivat taudin Eurooppaan.