Apu

Kiinan keisarin istuttama 1400-vuotias puu uhmaa saasteita ja tuholaisia – Lähes kuolematon lajitoveri selvisi elossa Hiroshiman atomipommista

Neidonhiuspuun (Ginko biloba) pitkän iän salaisuutta on etsitty kirjaimellisesti puun ja kuoren välistä.
Kuvat Shutterstock

Tang-dynastian keisari Kiinan Xi’anissa istutti 1400 vuotta sitten temppelin pihalle puun, joka elää ja voi hyvin edelleen.

Puu on neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jonka nimi juontaa sen neidon valloillaan olevia hiuksia muistuttaviin lehtiin.

Fossiililöydöt kertovat puulajin eläneen jo 200 miljoonaa vuotta sitten. Neidonhiuspuu on äärimmäisen kestävä tuholaisia ja ilmansaasteita vastaan.

Sitkeydestä kertoo omaa tarinaansa, että neljä puuta selviytyi Hiroshimassa vuoden 1945 atomipommista. 

Ikuisen elämän mysteeri

Tutkijoita puun sitkeys ja uskomattoman pitkä ikä ovat ihmetyttäneet jo pitkään. Tuore tutkimus perehtyi puun ulkokuoren alla olevaan solukerrokseen, kertoo Science Alert.

Syyniin pääsi yhdeksän puuta, jotka olivat iältään 15–667-vuotiaita. Ainoaksi vanhenemisen merkiksi paljastui puiden vuosirenkaiden oheneminen iän myötä.

Sen sijaan 600-vuotias puu tuottaa aivan yhtä paljon sen terveydelle tarpeellisia yhdisteitä kuin nuorempansa, mikä kertoo vahvasta immuunijärjestelmästä.

Yhteyttämisen tehokkuudessa tai siementen elinkelpoisuudessakaan ei ole eroa vanhojen ja nuorten puiden välillä.

Neidonhiuspuu on lähes kuolematon.

”Voiko pudonneen ruoan syödä, jos sen nostaa nopeasti?”

”Jos leipä putoaa keittiön kuivalle lattialle, ainakin minä syön sen. Jos se putoaa voipuoli alaspäin, siihen voi tarttua roskia, ja siksi sitä voi olla epämiellyttävää syödä.

Bakteereista en niinkään välitä, sillä suomalaisen kodin kuivalla lattialla on harvoin ihmiselle vaarallisia mikrobeja. Jos leipä putoaa märälle ja likaiselle lattialle, jättäisin kostuneen leivän syömättä.

Mikrobit lisääntyvät kosteissa paikoissa ja siirtyvät leipään heti, kun se kostuu, eli alle sekunnissa.”

Apu juniorin tiedekysymys 

  • Kysyjä: Anna, 9 vuotta
  • Vastaaja: Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, Turun yliopisto

Julkaistu: 12.2.2020
Kommentoi »