Image

Kuukauden väite: Kun kuntavaalista tulee pormestarivaali, isot puolueet hyötyvät – Näin asiantuntijat kommentoivat

Kuukauden väite: Kun kuntavaalista tulee pormestarivaali, isot puolueet hyötyvät – Näin asiantuntijat kommentoivat
Pormestarimallin kuntia on Suomessa vain seitsemän.
Julkaistu: 10.12.2020

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto:

"Kyllä ja ei. Tärkeintä on muistaa, että kuntavaaleissa on kaikissa kunnissa kyse vaaleista, joissa valitaan uusi kunnanvaltuusto seuraavaksi valtuustokaudeksi, ei pormestarivaaleista.

Pormestarikunnissa valinnan suorittaa uusi valtuusto, käytännössä yleensä suurimman kannatuksen saaneen puolueen valtuutettujen joukosta. Jos äänestäjät muistavat, että kyseessä ovat nimenomaan valtuustovaalit, antavat he todennäköisemmin oman äänensä ehdokkaalle, jonka uskovat ajavan heille tärkeitä asioita.

Pormestarimallia soveltavia kuntia ja kaupunkeja on kevään 2021 kuntavaalien jälkeen vain seitsemän. Tulevan pormestarin valinta korostuu kuntavaalikampanjoinnissa vaihtelevasti. Helsingissä pormestarin valinta on ollut voimakkaasti esillä. Siellä pormestarikysymys sähköisti viime vaaleja ja nosti äänestysaktiivisuutta merkittävästi. Myös Tampereella äänestysaktiivisuus nousi selvästi, vaikka pormestarikysymys ei korostunut samoin kuin Helsingissä.

Järjestelmä voi suosia suuria puolueita siinä mielessä, että kuntalaiset haluavat edesauttaa oman pormestarisuosikkinsa valitsemista. He tietävät, että realistiset mahdollisuudet ovat vain suurimmilla puolueilla tai ryhmittymillä. Toisaalta viime kuntavaaleissa nähtiin, että myös useiden pormestarimallia soveltavien kuntien poliittisissa voimasuhteissa tapahtui muutoksia ja myös pienet puolueet saivat edustajan valtuustoon, joissain tapauksissa jopa aiempaa useamman."

Marko Junkkari, politiikan ja talouden toimittaja, Helsingin Sanomat:

"Pormestarivaalista hyötyvät ja kärsivät vähän kaikki. Isot hyötyvät, jos vaalista tulee kaksinkamppailu kahden ykkös­ehdokkaan välillä – kuten Helsingissä viimeksi kävi Jan Vapaavuoren (kok.) ja Anni Sinnemäen (vihr.) välillä. Äänet voivat keskittyä näille kahdelle. Äänestäjä saattaa äänestää jompaakumpaa ykkösehdokkaista, vaikka todellisuudessa kannattaisikin jotain muuta puoluetta. Ihan vain estääkseen jommankumman valinnan.

Mutta voi pienikin hyötyä. Perusuomalaiset on Helsingissä pieni puolue. Se asettaa pormestariehdokkaakseen ykköstykkinsä eli puheenjohtaja Jussi Halla-ahon, sillä Halla-ahon riski tulla pormestariksi on olematon. Halla-aho tuskin haluaa Helsingin johtoon.

Sitä paitsi Helsingissä miniatyyripuolueen asemassa oleva keskustakin saa pormestarillaan ehkä vähän julkisuutta.

Moni on surkutellut sitä, että pormestarivaali peittää alleen paljon tärkeämmät kuntalaisia koskevat asiakysymykset. Asian voi nähdä toisinkin päin. Äänestäjät tykkäävät henkilövaaleista, joten kohkaus pormestarivalinnan ympärillä voi nostaa äänestysprosenttia.”

Jaakko Stenhäll, Tampereen apulaispormestari, pyrkii vihreiden pormestariehdokkaaksi:

"Pääosin totta. Kuntavaalien painottuminen pormestarivaaliksi antaa suurille puolueille enemmän näkyvyyttä, kun puolueiden avaukset tulevat esille pormestariehdokkaiden kautta. Potentiaalista pormestaria on helpompi kuunnella kuin persoonattomaksi jäävää vaaliohjelmaa. Tämä on pormestarijärjestelmän etu myös vaalien välillä.

Pormestariehdokkaiden antamat esimerkit puolueiden linjasta tuovat myös selkeitä vaihtoehtoja äänestäjille. Tämäkin nostaa osaltaan suurten puolueiden roolia ja antaa niille mahdollisuuden erottautua.

Samalla suuret puolueet joutuvat miettimään sitä, miten pormestariehdokkaan kannanotot vaikuttavat yhteistyöhön vaalien jälkeen. Mikään puolue ei suomalaisissa kaupungeissa saa yleensä yli puolta äänistä, joten yhteistyötä tarvitaan joka tapauksessa. Tämä ohjaa myös pormestarin työtä. Etenkin Tampereella olennaisin osa pormestarin työtä on ollut ohjata pormestariohjelman toteutusta kitkatta, jotta vaalien jälkeen aika kuluu asioiden tekemiseen eikä riitelyyn.”

Kommentoi »