Apu

Kunnat tarvitsevat yhteistyötä

Kunnat tarvitsevat yhteistyötä

Niin suuria kuntia ei tule koskaan, että ne selviytyisivät yksin terveyspalveluidensa järjestämisestä.
Teksti Yrjö Rautio
Mainos

Vaalitaistossa on kiistelty kuntien lukumäärästä ja koosta. Ne ovat kuitenkin vain välineitä. Palvelut ovat päämäärä, mutta niistä on ollut vähän sanottavaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimpiä kuntapalveluita. Ne myös nielevät eniten rahaa. Hallitus ei saane aikaan niiden järjestämisestä minkäänlaista esitystä ennen vaaleja.

Keskustalla on esittää edes jokin malli. Puolue säilyttäisi likimain nykyiset kunnat, mutta järjestäisi sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnallisena yhteistyönä. Malli on teoriassa huono. Se loisi uuden hallinnollisen portaan, johon demokratia ulottuisi vaivoin. Käytännössä malli voisi kuitenkin toimia. Hallituksen suurkuntamalli on teoriassa erinomainen. Se vähentäisi hallinnon portaita. Käytännössä malli tuskin toimisi. Niin suuria kuntia ei tule koskaan, että ne selviytyisivät yksin terveyspalveluidensa järjestämisestä.

Ei ole myöskään järkeä siinä, että jokainen kunta ryhtyy itse järjestämään terveyspalvelunsa. Se tuottaa huonoja mutta kalliita palveluita. Myös kansalaisten vaikutusmahdollisuudet olisivat suurkunnissa nykyistä pienemmät.

Ongelmatonta mallia ei ole. Lopulta lienee tyytyminen vähemmän hohdokkaaseen kompromissiin. Kuntien lukumäärä vähenee, mutta hyvin hitaasti ja tuskin alle 200:n. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kuntien yhteistyönä ja valtion tuella, kuten tähänkin asti. Sama se, miksi tätä mallia kutsutaan.

Koulun penkille

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tarjosi työnantajille lisää aikaa neuvotella raamisopimuksessa sovituista kolmesta koulutuspäivästä. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK torjui oitis neuvottelut.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd) tarkistaa vielä kerran neuvotteluhalut. Eipä taida auttaa sekään.

EK on oikeassa: työntekijät eivät lisää koulutusta tarvitse. Sitä tarvitsevat työnantajat. Ensimmäisenä koulutuspäivänä opetellaan käytöstapojen alkeita. Toisena pohditaan, mitä tarkoittaa sovitusta kiinni pitäminen. Kolmantena ideoidaan kymmenen muuta tapaa menettää luotettavuutensa sopimuskumppanina.

Modernia abstraktismia

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sai vuoden 2009 rauhan Nobel-palkinnon rauhantöistä, joita hän ei ole vieläkään tehnyt. Euroopan unioni sai vuoden 2012 Nobelin rauhantyöstä, jota se on todella tehnyt jo 60 vuotta Euroopassa ja maailmassa.

EU:n rauhanpalkinnolle löytyy tosin muitakin perusteita. EU:lle ei voitu myöntää talouden, fysiikan, lääketieteen tai kemian palkintoa. Kirjallisuuden Nobel olisi tullut kysymykseen, ellei sitä olisi ehditty jo antaa Kiinaan. Onhan muutamilla EU-mailla kiistattomat ansiot luovasta kirjanpidosta. Osa EU-direktiiveistä edustaa modernia abstraktismia, johon tavanomainen kirjallisuus vain harvoin yltää.

Liikenne sujuu

Touhukas liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on tehnyt vähintään kymmenen esitystä, jotka vaikeuttaisivat autoilua ja sujuvoittaisivat siten liikennettä.

Sitkeä työ tuottaa vihdoin tulosta. Lähtöliikenne alkaa jo sujua. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala lähtee vuodenvaihteessa.

Liikenneministeri Merja Kyllönen ajoi syyskuussa simulaattoria Autokoululiiton tilaisuudessa. Kortin saanti vaikeutuu 2013. (Markku Ulander/Lehtikuva)

HEITTOLAUKAUKSIA

1) Kokoomus olisi säästynyt isolta riesalta, elleivät puoluevaltuutetut olisi tulleet sairaine ajatuksineen töihin.

2) Yhteiskunta on terve, kun sairaat tekevät työt.

3) Puolue on terve, kun se tekee politiikkaa sairaiden kustannuksella.

4) On ihmisten pilkkaamista, kun heistä otetut kuvat muistuttavat heitä itseään.

5) Suurin loukkaus on kuitenkin se, jonka ihminen näkee joka aamu peilistään.

6) Venäläinen käsitys Suomen lastensuojelusta on yksisilmäinen. Toinen silmä löytyi floridalaiselta uimarannalta.

Julkaistu: 17.10.2012