Apu

Kuningatar Elisabet palkitsi led-valojen kehittäjät – Valoa myös sinne, missä ei ole sähköverkkoa

Kuningatar Elisabet palkitsi led-valojen kehittäjät – Valoa myös sinne, missä ei ole sähköverkkoa
Valotekniikan vallankumous alkoi 1990-luvulla, kun valkea ledi syttyi.
Julkaistu: 17.2.2021
Kuningatar Elisabetin vuoden 2021 insinöörityön palkinnon sai viisi tutkijaa ja keksijää, joiden työ on kirjaimellisesti valaissut maailman. Nick Holonyak, George Craford, Russell Dupuis, Isamu Akasaki ja Shuji Nakamura ovat kaikki olleet mukana ledien kehittämisessä.
Palkinto on arvoltaan 1,4 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset ledit tuikkivat punaista valoa taskulaskimissa 1970-luvulla. Tänään ledejä on aivan kaikkialla aina kotien ja katujen valaistuksesta tietokoneisiin ja autoihin. Ledit ovat löytäneet tiensä myös kehittyvien maiden syrjä­seuduille, joihin sähköverkot eivät ulotu.
Aurinkopaneeleihin ja akkuihin yhdistettynä muutamien wattien ledilamput mahdollistavat sen, että koululaiset näkevät tehdä iltaisin läksynsä ilman, että ­heidän täytyy istua nuotiotulen ääressä.

Näin se toimii

Ledi on puolijohdekomponentti, joka muuttaa sähkön valoksi äärimmäisen tehokkaasti: 7 watin ledi tuottaa yhtä ­paljon valoa kuin 60 watin hehkulamppu. Siinä missä hehkulamppu piti vaihtaa vuoden välein, kestää ledilamppu kotona 15 vuotta.
Ledivalon väri riippuu käytetystä puolijohdemateriaalista. Tekniikan kehitys onkin ollut löytöretkeilyä materiaalitekniikassa. Holonyak esitteli ensimmäisen punaisen ledin vuonna 1962, Craford ­keltaisen ledin 1972 ja Nakamura sinisen ledin 1993.
Nakamura sai aikaan myös valkoista valoa tuottavan ledin, jota on verrattu ­vallankumouksellisuudessaan Edisonin vuonna 1879 esittelemään hehku­lamppuun.
Palkintoviisikosta Dupuis ja Akasaki ovat kehittäneet paljon myös puolijohdetekniikan valmistusmenetelmiä.
Aiempia kuningatar Elisabetin insinööri­työn palkinnon saaneita keksintöjä ovat Internet ja World Wide Web (2013), lääkeaineiden saatto elimistöön (2015), digitaaliset kuvausanturit (2017) ja GPS-paikannusjärjestelmä (2019).
Kommentoi »